Elaina
Koulun nouseva tähti
nirppanokka
Posts: 152
|
Post by Elaina on Jun 5, 2007 15:45:43 GMT 2
Elaina palasi olohuoneeseen ja leiriytyi jälleen sohvalle. Hän tumppasi tupakan rumaan, harmaaseen muovilattiaan ja sytytti saman tien toisen. Eihän hänellä ollut muutakaan tekemistä. Ja kuten Tommy oli itsekin maininnut, oli tämä tytölle palveluksen velkaa. Hetken aikaa brunette vain poltteli mietteliäänä tupakkaansa ja tuijotteli kattoon. Hänen päätään särki, mutta ei hän jaksanut raahautua keittiöön särkylääkkeitä etsimään. Luultavasti hän löytäisi vain tyhjän pahvipaketin.
Elaina kääntyi kyljelleen ja katseli hajamielisenä lattialla fiilistelevää huivipäätä. Hänen ei olisi pitänyt alun alkaenkaan suostua pojan pyyntöön, eikä hän nytkään olisi raaskinut häätää toista asuntoonsa. Sitäpaitsi, tämä saattoi olla viimeinen kerta, kun hän sai viettää aikaa Tommyn kanssa. Laiha lohtu, tyttö mietti katkerasti. Huivipäästä olikin valtavasti seuraa siinä tilassa. Eihän Elainalla varsinaisesti ollut käsitystä siitä, minkälaiset vaikutukset heroiinilla oli, mutta Andrew oli ainakin polteltuaan vain istuskellut raukeasti, korkeintaan tuijotellut telkkaria ja lopulta nukahtanut tyttöystävänsä asuntoon.
Elaina nousi jälleen ylös ja nilkutti keittiöön. Kahvi voisi piristää. Ainakin hän saisi jotain, mitä voisi oksentaa. Tytöstä tuntui, että viimeisestä ateriasta oli ikuisuus, mutta ei hänen silti tehnyt lainkaan mieli syödä, päinvastoin. Odotellessaan kahvin tippumista Elaina nojasi tiskialtaaseen ja pyöritteli savuketta sormissaan. Hän vilkaisi nopeasti kelloa ja hämmästyi: viisarit osoittivat kellon olevan vasta juuri ja juuri puoli yhdeksän. Tyttö oli kuvitellut, että olisi jo vähintään puoliyö. Hetkeksi hän siirtyi miettimään, mihin hänen kämppiksensä oli jäänyt kuppaamaan. Toisaalta, eihän Elaina koskaan pahemmin toisen puheita kuunnellut, joten ei olisi ollut ihme, vaikka tämä olisi matkustanut kotiinsa viikoksi tai jotain. Mitä myöhempään toinen viipyisi, sitä parempi Tommyn kannalta.
Kun kahvi oli vihdoin tippunut, Elaina kaatoi itselleen ison kupillisen. Musta kahvi karkoittaisi väsymyksen rippeet ja terästäisi hermoja. Tai niin hän ainakin toivoi. Hetken neitokainen harkitsi korkkaavansa vodkapullon, mutta pääkoppa lausui vastalauseensa vihlaisemalla ilkeästi. Kuuma kahvi toisessa ja tupakka toisessa Elaina sipsutti takaisin olohuoneen sohvalle. Alkoholin ja nikotiinin voimalla hän ehkä jaksaisi siihen saakka, että Tommy olisi tarpeeksi selvä painuakseen kotiinsa.
|
|
|
Post by Tommy on Jun 5, 2007 16:13:28 GMT 2
Tommy ei tiennyt, kauanko oli maannut lattialla. Hän olisi voinut yhtä hyvin maata sinnä tunnin tai viisi minuuttia, sillä hänen ajantajunsa oli hämärtynyt nuorukaisen fiilistellessä euforisessa olotilassaan. Huivipäällä ei ollut hajuakaan, mitä Elaina teki tai missä tämä edes oli. Oikeastaan häntä ei edes kiinnostanut. Ei sillä ollut väliä, kuten ei millään muullakaan. Mikään ei ollut sillä hetkellä tärkeää.
Pikku hiljaa nuorukaisen päähän hiipi kuitenkin ajatus, että hän voisi nousta ylös. Hän ei vain jaksanut tehdä niin ihan vielä, sillä asialla ei ollut kiire. Hän voisi hyvin makoilla siinä lattiallakin, mutta hän ajatteli, että voisi olla hyvä juttu pitää Elainalle seuraa, kun kerran tuon kämpällä oli. Ei häntä varsinaisesti häirinnyt ajatus, että makoili puolitutun lattialla heroiinihuuruissa, mutta ajatus vain tuli hänen mieleensä. Mitä kauemmin nuorukainen sitä mietti, sitä paremmalta se kuullosti. Hän nousi nopeasti ylös ja vilkaisi ympärilleen. Hänen olonsa oli sillä hetkellä virkeä, mutta vanhasta kokemuksesta tiesi, että olisi pian taas uninen. Nuo kaksi olotilaa vuorottelivat jatkuvasti, kunnes heroiinin vaikutus pikkuhiljaa vähentyisi ja euforian tilalle tulisi tokkurainen olo.
Rauhallisesti huivipää käveli sohvan eteen, johon rojahti istumaan vähemmän arvokkaan oloisesti. Hän enemmänkin retkotti kuin istui valuessaan alaspäin, niin että pystyi nojamaan päätään kunnolla sohvan selkänojaan. Hän sulki silmänsä ja hetken vain nautti olostaan, kunnes muisti jälleen Elainan. Hitaasti hän avasi silmänsä räpytellen niitä muutaman kerran ja siirsi katseensa tyttöön.
"Mä en muistanu, että rännääminen saa tällaset sävärit aikaan", hän sanoi onnellinen ilme kasvoillaan. Oikeastaan hänen ei pitänyt sanoa mitään aineisiin liittyvää, mutta lause nyt vain sattui putkahtamaan ensimmäisenä mieleen.
[Tomppa on tosi hyvä juttukumppani. Se on kamoissa ja puhuu huumeista. lol. xDD]
|
|
Elaina
Koulun nouseva tähti
nirppanokka
Posts: 152
|
Post by Elaina on Jun 5, 2007 16:45:58 GMT 2
Elaina otti niin mukavan asennon sohvalla, kuin vain pystyi kahvikupin ja tupakan kanssa ottamaan. Hän nojasi selkänojaan ja heilautti säärensä käsinojan yli. Hetken aikaa tyttö vain nautti terveellisen elämän perusteista, kunnes sitten seurasi katseellaan, kuinka Tommykin raahautui sohvalle. Oli oikeastaan aika mielenkiintoista seurata pojan käytöstä. Elaina tunsi itsensä joksikin tieteilijäksi, joka tutki uuden eläinlajin ruokailutottumuksia ja pesintäaikaa. Tommyn tekemisiä tosin oli huomattavasti mielenkiintoisempaa seurata, kuin jonkin eksoottisen kärpäsen.
Tyttö kohotti huvittuneena kulmiaan, kun huivipää avasi suunsa. "Aha", hän sanoi lyhyesti ja katseli toista odottaen, jos tämä vaikka päättäisi jaaritella lisää. No jaa, oli keskustelun aihe mikä hyvänsä, puhuminen voitti aina hiljaisuuden. Elaina ei sitäpaitsi olisi varmaankaan pysynyt hereillä tuntia pidempään, jos hiljaisuus olisi jatkunut. Hän hörppäsi kahviaan ja virnisti pienesti. Tästä tulisi varmasti mielenkiintoinen ilta, hyvässä tai pahassa.
Hetken brunette mietti, pitäisikö hänen tarjota Tommyllekin jotain. Sitten hän muisti, mitä oli juuri pojan suoneen piikittänyt ja päätti pysyä hiljaa. Tuskinpa kahvikupillinen oli mitään verrattuna heroiiniin. Elaina päätti kuitenkin tyytyä kofeiiniin ja kulauttikin puoli kuppia kerralla. Sitten hän laski mukin lattialle tupakantumpin viereen ja keskittyi taas Tommyn seuraamiseen. Tyttö sytytti itselleen kolmannen tupakan ja mietti, jaksaisiko raahautua kylpyhuoneeseen. Suihkun (ja oksentamisen) jälkeen voisi olla kaikin puolin kevyempi olo.
|
|
|
Post by Tommy on Jun 5, 2007 17:05:55 GMT 2
"Se tässä on parasta. Kun on heroiinia, ei tarvi mitään muuta", hän jatkoi hieman mumisevaa paskanjauhantaa silmät kiinni. Hänellä oli niin hyvä olo, että paremmasta ei ollut väliä. Piikittämisessä oli jotain, mikä sai heroiinin tuntumaan miljoona kertaa paremmalta kuin sniffattuna tai poltettuna. Toisaalta suonensisäistä käyttöä pidettiin yleensä vain narkkareiden tapana. Kohtuukäyttäjät yleensä vetivät käyttönsä rajat siihen, etteivät suostuneet piikittämään eivätkä ylittäneet tätä itselleen asettamaa rajaa missään vaiheessa. Tommyn ainoa raja käyttöään kohtaan oli se, että hänen täytyi pysyä koulussa. Jos hänet potkitaisiin sieltä ulos, menettäisi hän viimeisen mahdollisuutensa, mikä hänelle oli annettu. Toisaalta se ei haitannut nuorukaista sillä hetkellä lainkaan. Niin kauan kuin hänellä oli heroiinia, pysyisi hän tyytyväisenä.
"Mun diileri tietää, että mulla on piikkikammo", hän jatkoi puhettaan hetken päästä. "Pari mun maksuerää myöhästy ja se tais suuttua siitä", hän lausui sanat hieman epäselvästi mumisten. Häntä olisi varmasti pitänyt ärsyttää jo pelkkä Rafiqin ajatteleminenkin, mutta sillä hetkellä sillä ei ollut väliä, mitä toinen oli tehnyt ja mitä ei. Heroiini antoi kaiken anteeksi.
[ääh.. lyhyttä.. ]
|
|
Elaina
Koulun nouseva tähti
nirppanokka
Posts: 152
|
Post by Elaina on Jun 5, 2007 17:25:29 GMT 2
Elaina kuunteli puolella korvalla Tommyn löpinöitä ja yritti päättää, menisikö suihkuun vai ei. Hän oli jo päätyä jälkimmäiseen vaihtoehtoon, kunnes tajusi, että hänellä tulisi luultavasti vielä sen vuorokauden aikana olemaan runsaasti aikaa kuunnella pojan juttuja. Hän oli jo melkein noussut, kun Tommy sanoi jotain, mikä hätkähdytti tyttöä hieman. "Aika vittumaista", Elaina sanoi myötätuntoisesti. Sillä hetkellä hän tajusi, miten paljon Tommyn kaltaisten ihmisten elämä oli kiinni diilerien mielenliikutuksista. Jos diileri päättäisi lähteä lomailemaan, hänen asiakkaansa joutuisivat kärsimään. Huivipäänkin huumeiden saanti ja täten myös pojan tyytyväisyys oli siis täysin yhden ihmisen käsissä.
Elaina tumppasi tupakkansa tällä kertaa kuluneen nahkasohvan sivuun ja saapasteli kylpyhuoneen ovelle, jotta ei joutuisi ajattelemaan asiaa sen enempää. Eihän se ollut hänen asiansa lainkaan, mutta silti.. "Meen suihkuun", tyttö huikkasi väsyneesti ja sulki sitten oven perässään. Hän riisuutui nopeasti ja katui sitä, että oli hetki sitten vaihtanut puhtaat vaatteet ylleen. Hän asteli viileään suihkutilaan ja väänsi suihkun auki. Kylmä vesi ryöppysi bruneten niskaan ja hän sähähti kiukkuisesti. Miksi ihmeessä suihkusta piti aina tulla ensin jääkylmää vettä?
Kun Elaina tunsi viimein olonsa puhtaaksi, hän kietoi ison, pehmeän pyyhkeen ympärilleen ja istahti hetkeksi ovea vasten nojaamaan. Päätä särki edelleen ja tytön aivoissa vallitsi muutenkin ajatusten sekasorto. Hän oli huolissaan Tommysta, pelkäsi kämppiksensä pamahtavan paikalle minä hetkenä hyvänsä, poti edelleen huonoa omaatuntoa edellisen yön sähläämisestä ja kaiken lisäksi muisti, että seuraavana päivänä oli koulua. Ja kahdeksan aamu, kuinkas sattuikaan.
Kun neitokainen oli saanut itsensä koottua, hän nousi haparoiden ylös ja mietti, välittäisikö Tommy, jos hän kiitäisi nopeasti pyyhe päällä ohi. Tuskinpa. Niinpä Elaina työnsi oven auki ja marssi olohuoneen läpi huoneeseensa, virnistäen ohimennessään huivipäälle pienesti.
|
|
|
Post by Tommy on Jun 5, 2007 17:49:24 GMT 2
Tommy naurahti toisen vastaukselle. Vittumista se olikin, mutta sille ei voinut mitään. Eikä se huivipäätä sillä hetkellä jaksanut kiinnostaakaan. Jos hän olisi ollut selvinpäin, olisi häntä ruvennut välittömästi ärsyttämään ja ahdistamaankin asettelu, jossa hänen elämäänsä ohjaili yksi henkilö. Rafiq pystyi tekemään mitä tahansa hänelle, mutta jos huivipää suuttuttaisi entisen kämppiksensä, olisi hän pulassa. Hänellä ei ollut muita diilereitä ja Raf tiesi sen. Ei tuo muuten olisi ollut jatkuvasti niin ärsyttävä ja toisinaan jopa julma. Kurdi tiesi varsin hyvin, että vaikka tekisi mitä, Tommy ei lakkaisi ostamasta tuolta aineita.
Elainan ilmoittaessa menevänsä suihkuun, huivipää hymähti hieman ja antoi itselleen luvan unohtaa kaikki ulkopuoliset tekijät. Hän makoili paikallaan ja nautti siitä lämmöstä, minkä heroiini aiheutti. Hänen raajansa tuntuivat hiukan raskailta, mutta se ei haitannut. Häntä väsytti, mutta tiesi olevansa pian taas täysin virkeä. Olo olisi joka tapauksessa hyvä ja sehän tässsä tärkeintä oli.
Kun suihkuhuoneen ovi aukesi, Tommyn silmät revähtivät auki. Aika, minkä toinen oli suihkussa viettänyt, oli tuntunut tuskin parin sekuntin mittaiselta. Todellisuudessa aikaa oli mennyt varmasti enemmän ja kyllä huivipää sen jollain tasolla ymmärsi. Hän vilkaisi tyttöä, joka käveli pelkkä pyyhe päällään olohuoneen läpi ja sulki sitten silmänsä nauttien jälleen hyvästä olostaan.
|
|
Elaina
Koulun nouseva tähti
nirppanokka
Posts: 152
|
Post by Elaina on Jun 5, 2007 18:19:58 GMT 2
Kerrankin positiivinen ajattelu oli tuottanut tulosta: Elaina tunsi olonsa kymmenen kertaa paremmaksi vetäessään ylleen päivän kolmannen vaatekertansa. Hän vaivautui jopa meikkamaan kevyesti. Hiuksiaan hän ei jaksanut kummemmin kuivailla, vaan jätti suortuvansa roikkumaan kosteina olkapäille. Tyttö vilkaisi vielä viimeisen kerran peiliin ja todettuaan, että oli näyttänyt pahemmaltakin, hän liittyi taas Tommyn seuraan. Ei sillä, että pojasta olisi pahemmin seuraa ollut, mutta Elaina halusi kuitenkin pysytellä tämän lähellä, kun kerrankin oli tilaisuus.
Olohuoneeseen palattuaan tyttö pani huvittuneena merkille, että huivipää makoili sohvalla tasan samassa asennossa, kuin 15 minuuttia sitten. Hän ei raaskinut häiritä toisen hyvää oloa, vaan nappasi jäähtyneen kahvinsa, pojan tupakat ja sytkärin ja valtasi toisen kauhtuneen nojatuolin. Huoneen sisustus kaipasi tosiaankin uusimista, mutta Elaina ei ollut jaksanut ajatella asiaa.
Tyttö sytytti taas uuden savukkeen ja poltteli sitä ruskeat silmät Tommyyn iskostettuna. Nyt hänellä oli hyvä syy ajatella poikaa. Ja katsellä tätä. Elaina puhalsi savuvanan nenästään ja mietti, minkä ihmeen takia onnistui aina ihastumaan mahdottomiin tapauksiin. Ja miten ihmeessä juuri Tommyyn? Koulussa olisi ollut roppakaupalla huomattavasti paremman näköisiä, helpompia ja ennen kaikkea ongelmattomampiakin uroksia. Hän huokaisi raskaasti ja sulki silmänsä hetkeksi. Elämä oli silloin tällöin kamalan vaikeaa.
Hetken kuluttua tyttö avasi hätkähtäen silmänsä ja tajusi nukahtaneensa muutamaksi minuutiksi. Miten kahvi saattoi pettää hänet tällaisella hetkellä? Ei kai kofeiinin vaikuttaminen sentään kahvin lämpötilasta voinut kiinni olla? Elaina vilkaisi pikaisesti sohvalla röhnöttävää huivipäätä ja päätti sitten ottaa pienet torkut. Luultavasti hän heräisi puolen yön aikaan oven kolahdukseen, kun poika olisi saanut päänsä selväksi ja olisi valmis siirtymään asuntoonsa. Ennen nukahtamistaan Elaina ehti miettiä, miten mukavaa olisi, jos Tommy pistäytyisi useamminkin piikitettäväksi.
[[ellu on toivottomasti ihastunut </3 that almost breaks my heart :'<]]
|
|
|
Post by Tommy on Jun 5, 2007 21:48:13 GMT 2
Tommy vaipui nopeasti siihen hyvän olon tunteeseen, minkä heroiini oli aiheuttanut, eikä tajunnut muusta maailmasta mitään. Häntä ei kiinnostanut, mitä ympärillä tapahtui, sillä hänen oma olonsa oli niin hyvä. Jos nuorukaista olisi käsketty kuvailemaan sen hetkistä fiilistä, olisi häneltä loppunut nopeasti sanat kesken. Ei sitä tunnetta voinut kuvailla. Maailmassa ei ollut mitään, mikä olisi aiheuttanut yhtä voimakkaan hyvänolon tunteen. Monet kuvailivat heroiinin vaikutusta samanlaiseksi, kuin paras orgasmi tuhatkertaisena, mutta se ei päässyt lähellekään. Tämä oli jotain paljon, paljon parempaa.
Makoiltuaan pitkän aikaa paikoillaan ympäristön tapahtumia tajuamatta, havahtui huivipää pikkuhiljaa takaisin todellisuuteen. Hän avasi silmänsä ja vilkaisi raukeasti ympärilleen. Elaina näytti nukkuvan yhdessä olohuoneen rumista nojatuoleista. Tommy hymähti ja kierähti itse sohvalla makuuasentoon antaen käsinojan toimittaa tyynyn virkaa. Hänen jalkansa eivät mahtuneet kokonaan sohvalle, joten hän koukisti toisen ja antoi toisen valua lattialle. Asento ei olisi varmaankaan ollut mukavin mahdollinen, jos nuorukainen olisi ollut selvinpäin, mutta sillä hetkellähän ei keksinyt siitä mitään valittamista.
Huivipää tuijotti kattoa ja hymyili onnellisen näköisenä. Jos Elainan kämppis sattuisi nyt pamahtamaan paikalle, pitäisi tuo varmasti Tommya vähintäänkin tärähtäneenä. Vaikka luultavasti tuo tajuaisi heti, että hän oli aineissa, sillä sen verran riutuneelta hän edelleenkin näytti vaikka vieroitusoireet olivatkin poissa. Nuorukainen hymähti tälle ajatukselle ja alkoi hiljaa hyräilemään itsekeksimäänsä sävelmää. Hän sulki silmänsä ja antoi toisen käden valua sohvalta lattiaa hipomaan. Heroiinin vaikutukset eivät olleet enää ihan niin voimakkaita, kuin heti piikittämisen jälkeen, mutta edelleen nuorukaisen olo oli parempi, kuin mitä se tulisi koskaan selvinpäin olemaan.
|
|
Elaina
Koulun nouseva tähti
nirppanokka
Posts: 152
|
Post by Elaina on Jun 5, 2007 22:10:13 GMT 2
Elaina näki hetken jotain levotonta unta, johon liittyi ampiasparvi ja sukelluspukuun ahdettu biologianopettaja ja heräsi sitten entistä väsyneempänä. Hän hieraisi silmiään ja koetti hahmottaa, missä oikein oli. Vaikkakin unoset olivat jääneet lyhyiksi, tyttö tunsi kipua päänsä lisäksi nyt myös niskassaan. Nojatuoli ei ollut maailman ergonomisin paikka nukkua. Hetken aikaa Elaina vain katseli sohvalla nuokkuvaa poikaa, kunnes rikkoi väsyneen hiljaisuuden. "Ootko hereillä?" Hän loi nopean silmäyksen kelloon, joka näytti puolta kymmentä. Ilmeisesti Elaina oli sitten missannut jotain olennaista kämppäkaverinsa puheista, koska luultavasti tämä olisi tunnollisena tyttönä palannut jo aikaa sitten asunnolle, olihan nyt sunnuntai. Hyvällä tuurilla toinen oli jäänyt yöksi ystävälleen, tai jotain.
Hetken lattiaa tunnusteltuaan Elaina löysi taas henkireikänsä, eli Tommyn Marlboro-askin. Onneksi pojalla oli hyvä maku sentään edes tupakan suhteen. Viime aikoina neitokainen oli tosin poltellut vähän mitä milloinkin, tarjonnan mukaan. Oli paljon vaivattomampaa ottaa, kun tarjottiin, kuin nirsoilla ja kantaa omaa askia mukana.
Tyttö sytytti jälleen yhden syöpäkääryleen. Tommy todellakin ajoi hänet pahoille teille. Muita piikittämään ja ketjupolttamaan. Elaina pöyhi hieman kosteita hiuksiaan ja laskeutui sitten nojatuolilta lattialle. Hän tunsi olonsa kaikin puolin turraksi. Niin tunsi luultavasti Tommykin, mutta toisella oli sentään hyvä olo, eikä sellainen, että voisi milloin tahansa vain valua parvekkeelta alas. Tyttö raahautui sohvan viereen ja istahti lattialle kädet polvien ympärillä, kasvot kohti huivipäätä. Toinen oli niin suloinen makoillessaan siinä huumehuuruissaan ja tavattoman onnellisen näköisenä, että Elainan teki mieli silittää toisen hiuksia, kuin mikäkin sisar hento valkoinen. Hän tyytyi kuitenkin vain tutkailemaan Tommya katseellaan, eihän hän tiennyt, miten tietoinen poika ympäröivästä maailmasta oli.
|
|
|
Post by Tommy on Jun 5, 2007 22:24:09 GMT 2
Tommy oli kuulevinaan puhetta, joten avasi raukeasti silmänsä. Hitaasti hän käänsi päänsä Elainaan epävarmana siitä, oliko toinen hetki sitten puhunut vai ei. Hän ei jaksanut kysyä asiaa toiselta, joten pysyi hiljaa. Jos asia olisi tärkeä, tyttö varmasti sanoisi sen uudelleen. Ehkä hän sillä kertaa ei olisi niin syvällä omissa maailmoissaan, ettei kuullut edes toisen puhetta. Hiljaa hymähtäen nuorukainen sulki silmänsä uudelleen ja nautti hetken lämmön tunteesta raajoissaan.
Kun huivipää seuraavan kerran avasi silmänsä, oli Elaina siirtynyt istumaan sohvan viereen ja tapitti nuorukaista tiiviistii ruskeilla silmillään. Nuorukainen räpäytti silmiään pariin kertaan ja katsoi toista raukeana. Hetken päästä hän pisti merkille, että toinen poltti tupakkaa. Hän ei tajunnut, että ne olivat hänen tupakkansa, vaan mietti, missä hänen oma askinsa mahtoi olla.
"Voitsä heittää mulle yhen tupakan?" hän kysyi hieman epäselvästi ääntäen ja räpäytti jälleen silmiään pariin kertaan. "Mitä kello on?" hän esitti seuraavan kysymyksensä melkein heti toisen perään. Hänellä ei ollut hajuakaan kuluneesta ajasta, mutta jos heroiinin vaikutuksesta pystyi mitään päättelemään, oli aikaa kulunut ainakin tunti siitä, kun hän oli aineen verenkiertoonsa saanut. Huivipää tunsi olonsa hieman tokkuraiseksi ja väsyneeksikin. Hän ei kuitenkaan viitsinyt ruveta nukkumaan vaan tyytyi ainoastaan haukottelemaan makeasti
|
|
Elaina
Koulun nouseva tähti
nirppanokka
Posts: 152
|
Post by Elaina on Jun 5, 2007 22:34:56 GMT 2
Elaina tulkitsi järkevästi hiljaisuuden kieltäväksi vastaukseksi, eikä varsinaisesti pitänyt mitään kiirettä siirtyä siitä poikaa tuijottelemasta. Tuskinpa Tommylta riittäisi tarpeeksi huomiota sille seikalle, että Elaina oli viimeisen kahden tunnin ajan tuijotellut tätä enemmän tai vähemmän haaveileva ilme kasvoillaan.
Kun huivipää heräsi, Elaina säpsähti hieman. Hän nappasi virnistäen toisen askin lattialta ja työnsi uuden tupakan huuliensa väliin. Tyttö naksautti sytytintä ja ojensi sitten savukkeen Tommylle. "Puol kymmenen. Tai jotain sellasta", hän mutisi vastaukseksi olkiaan kohautellen. Niinhän se oli ollut, kun hän oli viimeksi katsonut, mutta siinä Tommya tuijotellessa oli ajantaju kummasti hämärtynyt.
Koska poika näytti hieman selvemmältä, Elaina ei viitsinyt jäädä enää tätä tapittamaan, vaan kääntyi nojaamaan sohvan reunaan. Muovilattia oli oikeastaan paljon mukavempi paikka istua, kuin nojatuoli. Miksei laiskanlinnoja valmistettu pehmeistä muovilaatoista? Tämän jälkeen Elaina ryntäisi heti ostoksille, mikäli Ikean kuvastoon sellainen tuoli ilmestyisi. Tyttö hymähti omille väsyneille ajatuksilleen ja nojasi päätään taakse, sulkien silmänsä. Hän tunsi Tommyn ruumiinlämmön takaraivossaan ja se tuntui harvinaisen mukavalta.
[[looooooooool oon ollu tosi hereil vissiin. puuttu tuolt muutama sana asdfgg ja kävikin niin että ellu työnsi tupakka-askin suuhunsa. käy se näinki o//]]
|
|
|
Post by Tommy on Jun 5, 2007 22:52:09 GMT 2
Tommy otti kiittollisena vastaan tupakan, jonka Elaina oli valmiiksi hänelle sytyttänyt. Hän otti siitä heti parit hatsit ja puhalsi tunkkaiseen huoneilmaan pitkän savuvanan, jota hetken aikaa tuijotti. Häneltä oli mennä tytön vastaus kellonajasta täysin ohi korvien, mutta tajusi kuitenkin toisen tarkoittaneen jotain puoli kymmenen ja kymmenen väliltä. Ei sillä oikeastaan muuten olisi väliäkään, mutta huivipää ei ollut aivan varma, kuinka kauan kehtaisi toisen kämpillä roikkua. Vielä hän ei kuitenkaan ollut siinä kunnossa, että olisi jaksanut raahautua omalle kämpälleen nukkumaan.
"Sano, jos haluut, et mä lähen", hän mumisi sen kuuloisena, ettei ollut vielä täysin selvä. Hänellä oli samaan aikaan hirveän hyvä ja ärsyttävän tokkurainen olo ja se oli aika selvä merkki siitä, että heroiinin tuomat fiilikset olivat laskussa päin. Viimeistään parin tunnin päästä huivipäällä olisi niin väsynyt olo, että voisi nukahtaa vaikka seisaalleen.
Tommy jumiutui tuijottelemaan Elainan niskaa ja polttelemaan tupakkaansa vaitonaisena. "Mä oon sulle aika vitusti velkaa. Mä oisin varmaa kuollu tai jotain, jos en ois saanu tota piikkiä", hän sanoi hiljaa toisen takaraivolle. Hän oli todellakin suuressa kiitollisuudenvelassa tytölle, joka oli häntä auttanut. Hän ei mielellään tuota ollut omiin ongelmiinsa sotkenut, muttei ollut voinut muutakaan tehdä.
|
|
Elaina
Koulun nouseva tähti
nirppanokka
Posts: 152
|
Post by Elaina on Jun 5, 2007 23:02:58 GMT 2
Elaina vain mutisi vastaukseksi, hän ei jaksanut ajatella asiaa. Vaikka tyttö olisi voinut pitää Tommyn asunnossaan vaikkapa ympärivuotisesti, hänen kultainen kämppiksensä tuskin olisi samaa mieltä. Sitäpaitsi, huivipäälläkin oli luultavasti muutakin elämää. Elaina ei ollut varma, oliko hänellä itsellään mitään elämää enää ollenkaan. Mikään ei oikeastaan tuntunut miltään, ei bilettäminen, ei naiminen, edes krapula ei tuntunut yhtä raastavalta kuin ennen.
"Eikö sua yhtään huoleta, et mä voisin vaikka kertoo tästä jolle kulle", Elaina kysäisi hetken kuluttua mietteliäästi ja karisti tuhkaa harmaalle lattialle. Lisää riemunaiheita huonetoverille, kun tämä sitten joskus saapuisi. Elainalla ei ollut mitään aikeita siivota jälkiään, häntä ei pahemmin sotku häirinnyt, vaikka muuta olisi saattanut kuvitella. Enemmän kuin kämppiksen riemunkiljahdukset, häntä huoletti Tommy. Brunetella ei tosiaan ollut mitään aikeita avautua pojan huumeongelmasta tai muutaman tunnin takaisista tapahtumista kellekään, mutta huivipään luottavaisuus hieman pelotti tyttöä. Mitä jos Tommyn diileri lähettäisi yhä pojan heroiinit tuossa muodossa ja tämä joutuisi jälleen pyytämään jotakuta piikittämään. Elaina ei olisi halunnut ajatella toisesta ilkeästi, mutta joutui myöntämään, että varmasti kuka tahansa muu olisi potkaissut narkkarin samantien pihalle ja rientänyt kertomaan pojasta koulun johtoportaalle.
Tyttö oli jossain kieroutuneessa mielessä tyytyväinen, että oli onnistunut auttamaan huivipäätä, ja että tämä ilmeisesti jopa luotti häneen jonkin verran. Hän yritti hiljentää päästään sen pienen äänen, joka väitti melko realistisesti toisen olleen vain helvetin epätoivoinen. Kerrankin hänellä oli edes hetkellisesti joku syy onnellisuuteen, miksi hänen pitäisi vetäistä matto altaan ja pamahtaa takaisin maanpinnalle?
|
|
|
Post by Tommy on Jun 5, 2007 23:16:19 GMT 2
Elainan kysymys sai nuorukaisen vilkaisemaan tuota nopeasti. Hän ei tosiaan ollut lainkaan miettinyt asiaa vaan vaipunut typerään luottavaisuuden tunteeseen. Nyt Elaina muistutti, ettei ehkä aikonutkaan pysyä hiljaa asiasta. Tietenkään ei, kukapa sitä nyt ilmaiseksi mitään tekisi. "Paljo mun pitää maksaa sulle, että sä pysyt hiljaa?" hän kysyi matalalla äänellä ja vilkuili toista hieman epävarmasti. Kuitenkin heroiini vaikutti vielä sen verran, että vaikka hänellä oli jollain tapaa uhattu olo, tunsi hän silti olonsa mukavan levolliseksi. Se oli ristiriitainen tunne.
"Mulla ei oo rahaa nyt, mutta mä hankin sitä taas kohta jostain", hän lisäsi hetken päästä miettien, mistä hän seuraavan kerran repisi rahaa. Hänellä oli jonkin verran heroiinia, mutta se ei riittänyt pitkäksi aikaa. Ja nyt hänellä oli jälleen lisää kuluja. Huivipää toivoi, ettei Elaina pyytäisi mitään suuria summia, sillä nuorukaisella oli jo valmiiksi rahaongelmia. Hänen diilerinsä hönki jatkuvasti niskaan ja sen lisäksi, että nuorukainen kulutti kaiken mahdollisen ajan rahan hankkimiseen niin laillisilla, kuin laittomillakin keinoilla, piti hänen huolehtia, ettei jäänyt kiinni. Eniten häntä huoletti opiskelunsa ja paikka koulussa. Jos kävisi ilmi, että hän oli sortunut uudelleen, lentäisi hän kauniissa kaaressa ulos koulusta kengän jälki persuksissaan. Hänellä ei ollut enää varaa mokata elämäänsä, mutta koska oli hyvää vauhtia tekemässä niin, piti hänen huolehtia edes siitä, etteivät muut saaneet tietää.
|
|
Elaina
Koulun nouseva tähti
nirppanokka
Posts: 152
|
Post by Elaina on Jun 5, 2007 23:29:02 GMT 2
Elaina yllättyi hieman toisen kysymyksestä. Olihan poika puhunut, että vaikka maksaisi toiselle piikittämisestä, mutta ei neiti sitä ollut tosissaan ottanut. Eiköhän huivipää tarvinnut kaikki rahansa, että pysyi aineissa. Tyttö kääntyi ympäri ja katsoi Tommya hetken silmiin. "Mä pysyn hiljaa ihan ilmankin. Ainoo mitä mä voisin pyytää ois se, että sä pysyisit tosta erossa, mut tiiän ettet sä pysty siihen", hän sanoi hetken kuluttua. Oikeasti hänen päähänsä pälkähti montakin asiaa, mitä voisi Tommylta pyytää, mutta päätti olla ihan hiljaa oman etunsa vuoksi. Hän halusi säilyttää ne kaveruuden rippeet, mitä heillä kenties oli, eikä missään tapauksessa haluaisi säikäyttää poikaa pois.
Elaina kääntyi taas ympäri ja imi tupakkaansa hajamielisenä. Tommy olisi luultavasti pian sen verran hyvässä kunnossa, että voisi palata asuntoonsa. Toisaalta oli helpottavaa, ettei tarvinnut enää huolehtia huivipään olotilasta, mutta toisaalta taas.. Tyttö vilkaisi väsyneenä ovelle, mutta ei jaksanut nousta irroittamaan varmuusketjua paikaltaan. Hän olisi halunnut nukahtaa siihen paikkaan, hän olisi halunnut rojahtaa omaan sänkyynsä, hän olisi halunnut haihtua ilmaan. Ikävä kyllä kaikki vaihtoehdot tuntuivat yhtä mahdottomilta. "Tommy, mä pidän susta", Elaina sanoi hetken kuluttua mietteliääseen sävyyn. Tuskinpa poika edes sisäistäisi hänen sanojaa, saatika ymmärtäisi niitä oikein. Eikä brunette sillä hetkellä oikeastaan jaksanut välittää, vaikka toinen tajuaisi täsmälleen, minkälaisesta pitämisestä oli kyse.
|
|