Hiroshi
Uusi oppilas
nuorukainen viimeist? vuotta SLA:ssa
Posts: 24
|
Post by Hiroshi on Nov 22, 2006 18:30:14 GMT 2
[tänne pitäisi braidyn tulla minun ilokseni]
Varhainen iltapäivä aurinko yritti turhaan puskea tietään pilvisen taivaan lävitse, tietämättään sen kuitenkin täysin turhaksi touhuksi. Eipä se silti estänyt aurinkoa yrittämästä. Riittipä sen valo kuitenkin tuomaan jotain valoa päivään ettei täysin pimeydessä tarvinnut kulkea. Ihanaa säätä ilahdutti pienoinen tihkusade. Ei siitä juurikaan kastelijaksi ollut ellei tietenkään viettänyt useita tunteja sen alaisuudessa. Tumma tukkainen nuorukainen asteli vastahakoisesti ulko-ovilta sateeseen. Normaalisti hän olisi välttänyt sadetta mutta nyt hän tarvitsi todella paljon tupakkaa. Valitettavasti häneltä oli omat loppuneet joten pojan ainoaksi toivoksi koitui se että tutulla tupakkapaikalla olisi joku jolta pummia muutama savuke. Tosin sää oli mitä oli, eikä poika kovinkaan olettanut siellä ketään olevan. Niimpä hän yllättyikin positiivisesti havaitessaan yksinäisen tytön pihavaraston takana, opettajien utelevilta katseilta piilossa. Tyttö vaikutti hieman poikamaiselta lyhyine mutta ainoa mistä Hiroshi tiesi tämän olevan tyttö oli ihan koulun ansiota. He olivat olleet samoilla tunneilla joskus, sen poika ainakin muisti. Niimpä hän suuntasi hitaasti kastuvat kenkänsä kohti tyttöä, miettien jo valmiiksi miten tältä tupakkaa pummaisi. Kokemuksensa perusteella kukaan ei mielellään luopuisi savukkeistaan, ellei olisi jokin todella hyvä syy tehdä sitä. Huomaamattaan Hiroshi olikin jo toisen luona ja pysähtyi hiljaisena toisen viereen, tämän nojatessa seinään rennon oloisesti. Kädet syvällä takkinsa taskuissa, Hiroshi yskäisi hieman. -hei, hän sai suustaan vaisulla äänellä.
|
|
Braidy
Uusi oppilas
Ai no Toriko
Posts: 14
|
Post by Braidy on Nov 22, 2006 18:53:43 GMT 2
{Ja täältä hän saapuu~}
Braidy seisoi väristen tuon vajan takana, laiha selkä vajan karheaa seinää vasten nojaten. Päivä oli harmaa, liiankin harmaa, hänen mielestään. Häntä paleli, vaikka hänellä oli tavanomaisen, niitein koristellun nahkatakkinsa alla punainen villapaita jonka rinnuksissa irvisteli tupakkaa polttava, musta kissa. Satunnainen tuuli pörrötti hänen mustia hiuksiaan, kuljettaen tupakan siniharmaata savua sivulle. Hänellä oli nappikuulokkeet korvissaan, silmät nautinnollisesti - tai väsyneesti - puoliksi kiinni ja pää kevyesti musiikin tahtiin nyökytellen. Hän henkäisi savua keuhkoistaan, hyräillen hiljaa itsekseen biisin sanoja. Hänen äänensä ei ollut kaunis, sellaisena kuin kaunis yleensä kuvataan, mutta siinä oli syvyyttä, käheyttä. se oli rikkinäinen ääni, joka silti soi kuin vanha levysoitin, tunteella. Vaikka poika yllätti hänet, Braidy onnistui olemaan hätkähtämättä. Hän nappasi toisen napeista korvastaan ja kohdisti poikaan syyttävän, jäätävänharmaan tuijotuksen. "Mitä sä haluat?" Braidy kysyi tylysti. Häntä ei tuntunut lainkaan hävettävän se seikka, että tämä poika oli kuullut hänen hyräilevän itsekseen. Häntä vain tuntui kiusaavan aivan äärettömästi se, että tuo kehtasi häiritä hänen henkilökohtaista aikaansa olemassaolollaan, aivan kuin toinen olisi ollut arvokkaan hengitysilman tuhlausta. Jokin Braidyn äänessä kehotti toista harkitsemaan sanojaan huolella. Syykin tähän lähestulkoon epänormaaliin pahansuopuuten oli varsin yksinkertainen. Hän oli saanut kuulla, että Fergus oli sairaalassa. Fergus, hänen pikkuveljensä, oli hänen perheestään ainut, jonka kanssa hän tuli edes melkein toimeen, eikä hän halunnut, että pikkuveli kuolisi jonkun typerän tempauksen takia. Hän oli huolissaan ja antoi sen näkyä entistä suurempana vihana muita kohtaan.
|
|
Hiroshi
Uusi oppilas
nuorukainen viimeist? vuotta SLA:ssa
Posts: 24
|
Post by Hiroshi on Nov 22, 2006 19:21:00 GMT 2
Hiroshi havaitsi toisen pienen hätkähdyksen oman saapumisensa johdosta. Tosin hän itse teki täysin samoin melkein heti perään nähdessään toisen harmaiden silmien tuiman tuijotuksen. Eikä tytön äänikään kuulostanut kovin iloiselta nähdessään hänet, mutta voisiko moista odottaakkaan tällaisessa säässä. Toisaalta Hiroshi tiesi tytön olevan hieman tyly muita kohtaan mutta kaipa jokaisella oli omanlaisensa luonteensa jolle oli vaikea tehdä mitään. Hän tiesi itsekkin toimineensa joskus todella huonosti ja kohdelleensa toisia epämielyttävästi. Ja se että poika oli nyt tässä pyytämässä lähes tuntemattomalta tytöltä tupakkaa että saisi tarvittavan annostuksensa tälle päivälle. -Tulin vain kysymään olisiko sinulla pummata minulle muutama tupakka, omani ovat päässeet loppumaan, Hiroshi lausahti hieman varmemmin ja kovemmalla äänellä, huolimatta toisen silmissä näkyvää vihaa ja selviä vihjeitä siitä että tämän pitäisi kadota noiden silmien edestä. Se ei kuitenkaan toiminut. Hiroshi kohensi ryhtiään ja tuijotti lähes yhtä tuimasti toista takaisin. Vaikka hänen silmissään ei vihaa näkynytkään, kertoi niiden katse ettei toisella ollut suurtakaan oikeutta tuijottaa toista tuolla tavalla. Tietenkin toisella saattoi olla syynsä tuohon käytökseen ja sanoihinsa mutta se ei ollut päälimmäisenä pojan mielessä. -Niin että löytyykö, hän kysäisi työntäen samalla tummia hiuksiaan silmiensä edestä pois. Hiukset olivat hitaasti kastuneet ja liimautuivat hänen kasvoihinsa herkästi. -Maksan kyllä takaisin kunhan sää paranee ja pääsen kylällä käymään, Hiroshi jatkoi urheasti toivoen saavansa haluamansa.
|
|
Braidy
Uusi oppilas
Ai no Toriko
Posts: 14
|
Post by Braidy on Nov 25, 2006 23:43:20 GMT 2
Braidy tuijotti toista vielä hetken, mutta sitten hänen vihainen ilmeensä väistyi, päästäen tilalleen huvittuneen, hiukan pilkallisen naurun. Tyttö kaivoi askin taskustaan ja ojensi pojalle tupakan. "Mistä maaseudulta sä oikein olet kotoisin, kun sulla taipuu kieli vähän kankeesti? Sun kuuluu sanoa 'voisko sulta pummaa tupakan' tai 'voisinko mä pummata sulta yhen tupakan', muttet sä voi sanoa 'voisitsä pummaa mulle yhen tupakan'", Braidy sanoi, pudistellen päätään. Hänestä oli tavattoman hassua, kun joku teki tuollaisen virheen. Pojan otettua tupakan, Braidy työnsi tupakka-askin takaisin taskuunsa ja syventyi jälleen polttelemaan tupakkaansa, naureskellen.
|
|
Hiroshi
Uusi oppilas
nuorukainen viimeist? vuotta SLA:ssa
Posts: 24
|
Post by Hiroshi on Nov 26, 2006 2:43:53 GMT 2
Tytön vihainen tuijotus ei todellakaan miellyttänyt poikaa ja tämä jatkoikin omaa tuijotustaan, kunnes toinen aloitti pilkalliselta kuulostavan naurunsa. Se kuulosti juuri siltä kuin mä ei aikoisikaan lainata toiselle mitään vaan nauraisi vain typerästi. Mutta tyttö onnistui hämätä toista ja kun tämä tarjosi tupakkaa poika tarttui siihen hymyillen. Hiroshi tunki savukkeen korvansa taakse, mitä hän kyllä harvoin teki ja alkoi kaivella taskujaan etsien sytkäriä tai tulitikkuja. Samalla kun hän suoritti itsintäänsä tilitti tyttö toiselle oikeaa tapaa pummata tupakkaa. Poika ei voinut kuin pudistaa päätään ja hieman hymyillä. -No en ehkä ihan mistään maaseudulta, mutta ainakin tiedän mikä on kohteliasta, Hiroshi lausahti toiselle naureskellen, samalla kun löysi tulitikut taskustaan. Hän tarttui savukkeeseensa korvallaan ja huokaisi sitten alistuneesti. Tämä ei sittenkään tainnut olla pojalle paras päivä ollenkaan. Toisen naureskelu ei paljoa pojalle nostanut iloa. -Anteeksi että häiritsen lisää mutta savukkeeni kastui, enkä usko että se syttyisi uudestaan, on se sen verran märkä jo. Poika puhui kohtuullisen hiljaisella äänellä ja kokeili samaan aikaan tikkuja. Aski vaikutti oudon märältä. Tuskastuneesti hän avasi askin ja kirosi kovaan ääneen. -Ja jos tultakin saisin niin olisi kiva, Hiroshi jatkoi matalalle äänellä.
|
|
Braidy
Uusi oppilas
Ai no Toriko
Posts: 14
|
Post by Braidy on Nov 26, 2006 23:22:48 GMT 2
Braidy vilkaisi toista kulma pilkallisesti koholla. Hän oli hyvää hyvyyttään antanut toiselle tupakan, koska tiesi miten inhottava olotila nikotiinin puute osasi olla, ja sitten tuo oli vielä kehdannut mennä kastelemaan tupakan. Uskomaton tyyppi. Braidy kaivoi askin taskustaan ja stui toisen eteen, napaten nopeasti askista tupakan ja asettaen sen pojan huulien väliin. Hän sujautti askin takaisin taskuun ja nojautui lähemmäs, tukien itseään kämmenellään vasten seinää. Hänen silmänsä olivat miltei kiinni, harmaa katse tupakoiden päitä kohti suuntautuneena. Hän sytytti pojan tupakan omallaan ja kohotti sitten katseensa kohtaamaan pojan oman. Hänn pitkät sormensa kohosivat ja nappasivat tupakan punaisiksi maalattujen, kiiltävien huulten välistä. hän puhalsi savun vasten pojan kasvoja. "Kai sinä tajuat, että jäät tämän minulle auki?" Braidy kysyi utuisella ja ivallisella äänellä. Hänen kätensä etsiytyi alas pojan lantiolle, hänen kumartuessaan lähemmäs näykkäämään tuota korvanlehdestä. "Enkä malta odottaa, että pääsen kiusaamaan kaltaistasi nättiä, raukkamaista poikaa", Braidy sanoi, hyväillen kielellään pojan korvannipukkaa. Sitten hän tyrkkäsi itsensä kauemmas toisesta ja vei tupakan takaisin huulilleen, imien savua keuhkoihinsa.
|
|
Hiroshi
Uusi oppilas
nuorukainen viimeist? vuotta SLA:ssa
Posts: 24
|
Post by Hiroshi on Nov 27, 2006 13:21:22 GMT 2
Hiroshi katseli hieman ihmeissään kun toinen kaivoi taskustaan askin ja sieltä uuden tupakan, joka tämä asetteli hänen huulilleen suoraan. Hän hetken ihmetteli mitä tämä aikoi kunnes tyttö nojautuikin lähemmäksi. Tytön läheisyys hieman vaivasi poikaa mutta tämä ei antanut sen näkyä kasvoiltaan. Olihan hän toki ennenkin ollut lähellä tyttöjä mutta silloin hän oli jotenkin tehnyt aloitteen ja oli niissä ollut paljon muutakin. Mutta tämä tilanne oli niin päin vastainen kuin vain mahdollista. Ehkäpä hänen nikotiinin puutteensa sai myös hänen päänsä hieman sekaisin. Tytön sytyttäessä Hiroshin tupakan omallaan, älysi poika jopa imeä että savuke varmasti syttyisi ja poika saisi tarvitsemaansa nikotiinia. Savukkeen pää paloikin pian punaisen kirkkaana ja hän vetikin savua sisäänsä lähes onnellisena. Ulos hän ei sitä ehtinyt puhaltaa kun toinen jo puhalsi suunsa täydeltä savua hänen kasvoilleen. Jos poika olisi polttanut ensimmäistä kertaa olisi hän saattanut alkaa yskimään mutta rauhallisesti hän puhalsi keuhkonsa tyhjäksi savusta ja tarttui savukkeeseensa, antaen kätensä pudota sivulleen. Tytön sanat kuulostivat hänestä hieman tylyiltä ja äänessä oli hieman ivallisuuttakin. -Enkö jo tehnyt sen selväksikin sinulle, Hiroshi lausahti hieman ihmeissään. Tottahan hän tämän takaisin maksaisi selvästikkin. Ellei toisella sitten olisi mahdollisesti jotain mielessään. Tuntiessaan toisen kosketuksen lantiollaan poika hieman hätkähti, mutta ei niin paljon kuin siitä kun tuntematon tyttö näykkäisi häntä korvalehdestä. Se ei varsinaisesti sattunut mutta tuntui hieman oudolta pojasta. Kuvitteliko tyttö että hän oli nätti, Hiroshin mielessä kävi. Eikähän kyllä varmasti kovin helposti pääsisi tätä kiusaamaan, ajatus jatkui tämän kuunnellessa tytön sanoja. Vai semmoista tällä oli mielessä, poika tuumi itsekseen. Rauhallisesti hän kohotti savukkeen huulilleen vetäen sen savua rauhallisesti sisäänsä. No voittaisi tämä ehdottomasti normaali tunnit. Hiroshi astahti lähemmäksi tyttöä kääntäen tämän selvän seinää vasten samalla. Hänen toinen kätensä nojasi kohti seinää, ottaen siitä hieman tukea samalla. Heidän kasvonsa olivat suunnilleen samalla tasolla. Poika tuijotti hieman lempeästi toisen kasvoja, vaikka mielessä oli jos jonkinlaista ajatusta. -Mikä minussa saa sinut kuvittelemaan minun olevan raukka, Hiroshi kysyi suoraan toiselta. Hänen äänensä ei ollut luja mutta siitä kävi kyllä selvästi esille se ettei ollut pitänyt toisen sanoista ollenkaan.
|
|
Braidy
Uusi oppilas
Ai no Toriko
Posts: 14
|
Post by Braidy on Nov 27, 2006 22:26:01 GMT 2
Braidy katseli rauhallisesti toista, kääntäen päätään hiukan sivulle saadakseen imettyä savuja tupakastaan, mutta irrottamatta katsettaan tuosta. Hän poltti savukkeen rauhassa loppuun, katsellen pojan silmiä rauhallisena. Hän tumppasi tupakan maahan ja polki sen maiharinsa paksulla kannalla märkään maahan. Pitkäsorminen, kylmä käsi kohosi pojan kurkulle, kuitenkaan kuristamatta, lähestulkoon hyväillen, samalla kun tyttö nojautui eteenpäin ja painoi punaisiksi maalatut huulensa vasten pojan huulia, sotkien tuon kasvot huulipunallaan. Braidyn huulipuna ei maistunut niille kemikaaleille, joille monet tuppaavat maistumaan, vaan jollekin tuoreelle marjalle, karpalolle, kenties. Braidyn kosteat, pehmeät huulet raoittuivat hiukan ja notkea kieli työntyi Hiron huulten lomitse pyytämään pojan kieltä tanssiin. Samalla Braidyn toinen käsi liukui pojan lantiolle ja sitten alaselälle, vetäen tuon lähemmäs, kutsuen tuon painautumaan kiinni itseensä. Toinen laihoista koivista kohosi pojan jalan ympärille, kaulalla olleen käden liukuessa niskaan. Braidy toivoi tuntevansa jotain eloa lantiotaan vasten, muttei tiennyt tuntisiko sitä. Ehkä tämä poika oli niin kuin lähestulkoon jokainen tässä koulussa – homo.
|
|
Hiroshi
Uusi oppilas
nuorukainen viimeist? vuotta SLA:ssa
Posts: 24
|
Post by Hiroshi on Nov 28, 2006 1:18:54 GMT 2
Tytön rauhallinen katse ja pitkä hiljaisuus saivat hiroshin hieman ihmettelemään, mikä tällä oikein oli. Nähtävästi tyttö vain tuijottamaan toisen silmiä ja polttamaan savukkeensa loppuun. No se kyllä passasi hyvin pojallekkin, joka rauhallisesti poltti omaa savukettaan. Samaan aikaan molemmat tumppasivat savukkeensa maahan. Tytön kosketus Hiroshin kaulalla hieman hätkähdytti poikaa, toisella oli niin kylmät sormet. Ote tuntui samalta kuin tämä olisi kuristanut häntä, vain paljon hellempi. Hetken poika pelkäsi että ote voisi koventua ja tyttö näyttäisi hänelle missä kaappi seisoo. Sen sijaan Hiroshi sai yllättyä todella paljon. Ja erittäin miellyttävästi. Tytön punaiset huulet painuivat vasten hänen omiaan ja maku tuntui joltain hyvin tutulta mutta tilanteen vuoksi hän ei saanut sitä mieleensä. Se oli jotain hyvin raikasta ja virkeää. Tämä jos mikä herätti pojan siitä harsoisesta maailmasta jossa hän oli koko päivän viettänyt. Hän tunsi toisen huulilta irtoavat huulipuna läikät jotka sotkivat hänen kasvonsa punaiseksi. Pojan yllätys vain kasvoi kun toisen kieli työntyi huulien välistä sisään, ei pakottamalla vaan kuin lähes sen ainoan salaisen oven löytäneenä. Ja sen kosketus sai myös pojan kielen mukaa tuohon pieneen tanssiin jota ne harrastivat. Tytön käsien kietoutuessa pojan ympärille paremmin, hän tiesi mitä toinen aikoi. Heti tuntiessaan pienenkin vetäisin, Hiroshi siirsi itseään lähemmäksi tuota tyttöä, painautuen lempeästi tätä vasten ja painaen tytön selän vasten kylmää seinää. Hiroshi havaitsi myös että oli täysin toisen otteessa ja siitä olisi vaikea lähteä, jos edes halusi. Mutta poika ei ihan täysin kiinnittänyt huomiota tähän seikkaan. Lähtemiseen. Se tuntui jotenkin huonolta ajatukselta. Nämä kaikki pienet teot aiheuttivat paljonkin eloa, ei vain pojan mielessä ja sydämessä vaan myös vyötärön alapuolella. Siitä pojalla ei ollut tietoa tunsiko toinen sen. Saattoi vain toivoa. Lempeästi Hiroshi painoi lantiotaan toista vasten kunnes tunsi ettei se enää seinän takia liikkuisi. Sitten hän irtautui pitkään kestäneestä suudelmasta ja tuijotti toisen jäänharmaita silmiä. Hiroshi tarttui toisen käsiin ja painoi ne vasten vajan seinää. -Jos tämä on käsityksesi kiusaamisesta, niin kiusaa toki kunnolla, Poika tokaisi hieman vihaisella äänellä. Hän astahti kauemmaksi tytöstä ja tuijotti tätä pitkään. -Raukkamaisia poikia saat etsiä jostain ihan muualta. Hetken mielijohteesta Hiroshi käveli tytön luokse ja tarttui tämän käteen. Poika lähti vetämään tyttöä perässään välittämättä siitä tuliko tämä vapaaehtoisesti vai voimalla
|
|
Braidy
Uusi oppilas
Ai no Toriko
Posts: 14
|
Post by Braidy on Nov 28, 2006 19:07:03 GMT 2
Braidy pysähtyi keskelle nurmea, liikahtamatta enää milliäkään, vetipä toinen kuinka kovaa tahansa. ”Eikö ole aika raukkamaista…” Braidy aloitti, kaivaen tupakat taskustaan, vieden yhden niistä huulilleen ja sytyttäen sen, ”…pakottaa nainen seuraamaan sinua vajaan? Luuletko sinä, etten minä tiedä mitä kaltaisillasi kakaroilla liikkuu päässä?” Braidy veti henkoset ja katsoi moittivasti ja hiukan ivaten tähän poikaan. ”Minusta on hassua että innostut niin helposti”, Braidy hihitti, astuen taas kiinni poikaan. Hän laski kätensä pojan rinnalle ja tuijotti suoraan tuon silmiin. Hän antoi kätensä vaeltaa pitkin pojan rintaa ja vatsaa aina tuon haaroille, jossa elämä sykki, aivan kuten Braidy oli ollut tuntevinaankin lantiotaan vasten. Hän hieroi pojan haaruksia kädellään, samalla kun nojautui suutelemaan uudemman kerran tuon jo punattuja kasvoja. Pieni virne kasvoillaan Braidy nojautui kauemmas, irrottaen otteensa pojasta, poltellen tupakkaansa kaikessa rauhassa. ”Raukkamaisuus oikein paistaa sinusta. Lyön vaikka vetoa että tulisit ennen kuin saisin edes paidan pois”, Braidy sanoi. Häntä ärsytti nyt entistä enemmän tämä poika, jolla tuntui olevan kova kiire hänen housuihinsa. Tällaiset pojat olivat kaikkein turhauttavimpia.
|
|
Hiroshi
Uusi oppilas
nuorukainen viimeist? vuotta SLA:ssa
Posts: 24
|
Post by Hiroshi on Nov 29, 2006 11:57:08 GMT 2
Hiroshi tuijotti tyttöä pitkän aikaa, tämän rauhallisesti polttaessa tupakkaansa. Pojan ilme oli melkein järkyttynyt ja viimeisetkin halut tuota kohtaan putosivat romahtaen. Siitä asti kun hän oli ilmestynyt vajan nurkan takaa, oli tämä outo harmaa silmäinen tyttö pitänyt poikaa pilkkanaan. Kuin tämä olisi pikku riesa josta pääsi sitten kun se alkaisi kyllästyttämään. Tosin ei Hirohi ollut oikeasti uskonut että tämä olisi ollut hänestä kiinnostunut mutta hän oli ajatellut että jos saisi niin sehän olisi vain pojan kannalta edullista. Mutta nähtävästi se oli ollut täysin hänen oman mielikuvituksensa juoksua sillä tämä tyttö oli ihan toista maata. Hiroshi tuijotti tämän silmiä hieman vihaisesti. Poika ei todellakaan tiennyt miten tähän pitäisi suhtautua. Poika odotti hitaan kärsivällisesti että toisen saisi savukkeensa lopetettua. Sinä hetkenä kun tytön käsistä putosi savuke, Hirosi astui lähemmäksi tätä ja tarttui vasemmalla kädellä tytön oikeaan käteen. Oman oikean kätensä hän kietoi tytön lantion ympäri ja oli näin lähes tanssiasennossa. Hän ei välittänyt siitä mitä tyttö saattoi hänen toimistaan ajatella tai miten tämä reakoisi. Poika vain teki sen. Hiroshi suuntasi katseensa toisen silmiin ja painoi huulipunalla tuhritut huulensa lempeästi vasten tytön huulia, painaen ne vain kevyeen suudelmaan. -Sinulla tuntuu olevan kovat luulot meistä molemmista, hän lausahti hiljaisella äänellä vain muutamien millien päässä toisen huulista. -Mutta minusta ei kannattaisi tehdä pilkkaa, ei näin ainakaan, poika jatkoi hieman vakavammalla äänellä.
|
|
Braidy
Uusi oppilas
Ai no Toriko
Posts: 14
|
Post by Braidy on Nov 30, 2006 1:46:59 GMT 2
Braidy säpsähti hiukan kun toinen yhtäkkiä tarttui kiinni ja tunki lähelle, mutta tajutessaan että tuo aikoi vain… tanssittaa häntä? Braidy rentoutui ja vastasi tuon suudelmaan härnäten. Hän vei vapaan kätensä rinnalleen, muttei kuitenkaan tehnyt mitään häröä, vetipä vain kaula-aukostaan esiin kuulokkeensa. Hän työnsi toisen niistä omaan korvaansa ja toisen pojan korvaan. ”Musiikkia, maestró”, Braidy sanoi ranskalaisittain korostaen englantiaan. Musiikki joka kuulokkeista soi, kuitenkin, oli jotain aivan muuta kuin tanssiaismusiikkia. Braidy nyökytti päätään rumpukompin tahtiin, hitaasti, hyräillen. ”I want it all, I want it all, I want it all, and I want it now…” Freddie Murphy lauloi heille, Queenin muiden jäsenten soittaessa taustalla. Braidy oli sulkenut silmänsä, laulaakseen mukana, mutta nyt hän avasi ne ja kohdisti harmaan, lävistävän katseen tähän poikaan. ”Sinä olet yksi hassuimmista pojista jotka olen tavannut. Ja minä olen sentään tavannut aika hassuja poikia”, Braidy sanoi hymyillen ivallisesti. ”Mikset sinä sano suoraan, mitä sinä minusta haluat? Jos se on pelkkää tupakkaa, sen sinä sait jo, eikä sinulla olisi mitään syytä olla tuollainen riesa. Jos sinä suudelmia halajat, nekin sinä sait jo, ainakin mitä punaisesta naamastasi voi päätellä ja tunnen tuon sävyn kyllä sen verran hyvin että tunnustan sen omakseni. Ja…” Braidy nosti toisen jalkansa, kietoen sen tämän vieraan pojan lanteille ja painaen oman lantionsa tuon omaa vasten. ”Mikäli pikkuveljeesi on luottamista, minä tiedän kyllä mitä sinä haluat”, Braidy sanoi, nojtaen lähemmäs poikaa, painaen huulensa vasten tuon huulia, vaatien pojalta kaiken huomion.
|
|
Hiroshi
Uusi oppilas
nuorukainen viimeist? vuotta SLA:ssa
Posts: 24
|
Post by Hiroshi on Nov 30, 2006 15:02:26 GMT 2
Hiroshia hieman hämmensi se että toinen noin helposti suostui mukaan tanssi elkeisiin ja vieläpä jakoi musiikin hänen kanssaan. Eikä tytön musa maku huonokaan ollut. Valinta ei vain sopinut tanssimiseen mutta sehän ei menoa niin haitannut. Tytön harmaa ja kylmä katse tuijotti järkähtämöttömästi poikaa ja saikin tämän melkein irrottamaan otteensa. Tytön sanat pistivät pojan vihaiseks. Hänestä oli tullut tytön mielestä hassu. Hassu, hänestä. Ne kaksi sanaa eivät todellakaan sopineet yhteen. Pojan rinnassa alkoi kuplia alkavan vihan aallokko joka hitaasti mutta varmasti nosti päätään hänen mieleensäkkin. Ja tytön puheet, pojan haluista eivät todellakaan antaneet tämän pienen aallokon laantua vaan se ärjyi korkeammaksi kuin aikaisemmin tämän illan aikana koskaan. Tytön painaessa huulensa uudelleen pojan huulia vasten, ei Hiroshi kestänyt enempää. Vihoissaan hän työnsi tyttöä kauemmaksi itsestään. Seuraavaksi poika kaivoi taskustaan paperin jolla hän pyyhki kasvonsa puhtaaksi toisen huulipunasta. Paperin hän nakkasi maahan ja käveli lähemmäksi tyttöä. Hän työnsi tätä uudelleen lähemmäksi vajan seinää ja painoikin tyttöä olkapäistä vasten seinää. -Minä en todellakaan ole mikään hassu, poika aloitti valituksensa toiselle. -Myönnän että tulin aluksi pummaamaan tupakkaan mutta nyt kadun että en älynnyt kääntää selkääni kun näin sinut täällä. Ja kaikki muu mitä täällä on tapahtunut tuntuu olleen täysin sinun iloksesi, hän jatkoi vihaisella äänellä. -Minä en suudelmia halunnut mutta sain ne kuitenkin ja sinun luulosi että haluaisin jotain muuta on kaikkea muuta kuin harhaa. Kehoni ehkä väittää muuta mutta mielessäni tiedän tasan tarkkaan että olen jo saanut kaiken mitä haluan sinulta. Mikään ei enää estä minua lähtemästä täältä, poika lähes huusi viimeiset sanat päin toisen kasvoja. Saatuaan asiat ulos suustaan ja mielestään, Hiroshi kääntyi ja käveli kauemmaksi tytöstä. Hän toivoi kovasti ettei hänen tarvitsisi toista nähdä ja suuttuikin itselleen kun hänen päänsä kääntyi hitaasti tuijottamaan toisen suuntaan.
|
|
Braidy
Uusi oppilas
Ai no Toriko
Posts: 14
|
Post by Braidy on Dec 23, 2006 20:43:00 GMT 2
Braidy kohotti toista nypityistä, siisteistä kulmistaan ja seurasi katsellaan, kuinka tuo asteli vähän kauemmas saatuaan purkauksensa loppuun. Hän sytytti vielä yhden tupakan ja poltteli sitä kaikessa rauhassa. ”Sinä olet vähän kakara, huomasitkos. Vedit melonit nenään, vaikka tein vain huomioita. Vaikka samahan se minulle on, olisit ollut vain pano muiden joukossa ja epäilemättä vielä melko kehno sellainen”, jos Braidy olikin ollut jossain vaiheessa ystävällinen tälle pojalle, enää hän ei todellakaan olisi. hän ei pitänyt siitä että hänelle noin vain huudettiin, sellainen sai hänet vain ärtymään entisestään ja käyttäytymään vielä kylmemmin kuin ennen. Heidän suhteensa oli ottanut melko lailla takapakkia tuon purkauksen takia. Braidy poltti tupakan loppuun. ”Olet minulle röökin auki”, Braidy sanoi, puhaltaen savut ulos ja tumpaten tupakan nurmikkoon. Hän poimi pitkillä sormillaan kuulokkeen rinnaltaan, jonne se oli tipahtanut kun poika oli vetäytynyt pois. Hän vilkaisi kuuloketta ja tunki sen sitten korvaansa, vaihtaen kappaletta ja lähtien sitten kohti koulua. Häntä ärsytti tuo poika tavattoman paljon, vaikka tupakka oli tyynnyttänyt hänen hermojaan hiukan.
|
|
Hiroshi
Uusi oppilas
nuorukainen viimeist? vuotta SLA:ssa
Posts: 24
|
Post by Hiroshi on Dec 25, 2006 14:08:04 GMT 2
Toisen sytyttäessä jälleen yhden savukkeen poika tuhahti pitkään, kuin tietäen miten tästä seurasi. Oli melko varmaa ettei tämä avaisi sanaista arkkuaan ennen kuin savuke olisi loppu. Jos edes silloinkaan. Ihmeekseen tämä alkoi puhumaan jo aikaisemmin. Poika käänsi katseensa tämän suuntaan. Mutta tytön sanat eivät todellakaan olleen mitenkään mielyttäviä. Hiroshi kuitenkin työnsi ne pois mielestään, heti kun oli ne kuullut. Sanat saivat hänet kyllä vajoamaan syvään mietintään. Poika tiesi kyllä tasan tarkkaan että toinen oli oikeassa mutta ei mielellään halunnut myöntää sitä. Hänen mielestään tyttö oli osa syyllinen hänen purkaukseensa. Mutta pojalla ei ollut aavistustakaan mitä tehdä. Toisen rauhassa polttaessa savukettaan hän mietti kovasti. Kun viimein toinen puhui uudemman kerran poika havahtui mietteistään. Hänen ainoa ajatuksensa tuntui todella typerältä, eikä se tuntunut häneltä itseltään ollenkaan. Mutta mielessään hän ei vielä halunnut erota tästä tytöstä vaikka heidän välinsä olivatkin olleet kaikkea muuta kuin hyvät. Hän lähti liikkeelle lähes samaan aikaan kuin tyttökin. Tämä ei kuulisi häntä kuulokkeiden vuoksi mutta ehkä se oli parempi niin. Poika asteli toisen takana, erittäin lähellä tätä. Tyttö saattaisi nähdä hänet silmäkulmastaan tai aavistaa jotenkin hänen tulonsa mutta hän ei antanut sen häiritä. Nopeasti poika kietoi kätensä toisen ympärillä, vetäen samalla ainakin toisen kuulokkeen pois tämän korvasta. -Anteeksi, poika lausahti hiljaisella äänellä jonka toivoi toisen kuulevan.
[toivottavasti ei oo tyhmä ja laiton vastaus]
|
|