Lucas.G
Koulun nouseva tähti
Moi, Lucas tykk?? Tokista.
Posts: 106
|
Post by Lucas.G on Aug 2, 2007 22:26:52 GMT 2
"Ajattelin juu.. Tässä olisi hyvä nukkua" Lucas myhäili peiton alla, lämpimän Tokin vieressä. Hän hymyili vinosti ja tarrasi Tokin kyljestä. Ei hän todellakaan lopettanut, jos Toki niin luuli. Vähän taukoa ettei tule liikaa makeaa mahan täydeltä. Pian Toki toivoisi ettei olisi koskaan edes tavannut Lucasta, nimittäin tänä iltana Lucas tahtoi unohtaa kaiken ja olla vain Tokin kanssa, kahden, rauhassa. Tokin kanssa oli niin hyvä olla, se oli niin ihmeellistä, miten joku pystyi tuottamaan jo pelkällä olemuksellaan mielihyvää. Sellainen Toki oli. Viaton,suloinen ja rauhallinen, ainakin näin ensinäkemältä. Eihän tosissaan voinutkaan tietää minkälainen Toki olisi sitten kun Lucas tuntisi hänet paremmin. Siitä Lucaksella ei ollut aavistustakaan.
Toki kysyikin että tahtoisiko Luc nukkua vai pitää hauskaan, ja Luc hymähti naurahtaen peiton alla. Hän kurotti päänsä peiton reunalle ja sanoi "Mitäpä luulet?" Hän sanoi salamyhkäisesti vihjaillen haluavnsa mielummin pitävänsä hauskaa. Joten hän hävisi takaisin peiton alle ja alkoi lempeästi näykkimään Tokin vatsaa. Toisella kädellä tämä piti Tokia paikallaan ettei tämä liikaa hytkyisi innostuksesta. Lucaksen hampaan jäljet olivat nyt merkkinä Tokin vatsassa, selvästi reviirinmerkkausta. Toki oli nyt hänen, sanokoot kukin mitä tahansa. Hän kapusi rauhallisesti Tokin päälle ja tuli taas peiton alta "Tiedän, et pidä alistuneena olemisesta, mutta valitan, nyt joudut olemaan alistunut." Luc vinkkasi silmää ja hymyili. Hän ei tällä kertaa hävinnyt heti peiton alle, vaan suuteli Tokia kiihkeästi kielen kanssa. Suudelma oli romanttinen ja syvä. Suudelman jälkeen, hän siirtyi kaulaan ja suuteli sitä, välillä myös purien. Suutelu ja näykkiminen jatkui niin alavatsaan asti.
Nyt oli taas tosipaikka. Seksiä vai ei? Lucas kyllä tahtoi Tokia ihan millä tavalla tahansa, joten se oli siinämielessä Tokin valinta, mutta Tokilla ei ollut sananvaltaa nyt. Lucas mietti kauan päätöstään, ja myöntyi sen menevän seksiin. Mutta jos Toki ei halunnutkaan, jos Lucas vaikka hieman kokeilisi rikkoa jäätä ja katsoa miten Toki reagoisi tähän siirtoon.
Lucas siirtyi hieman alavatsaa alemmas, Tokin housujen vetoketjun kohdalle. Ainiin, hänellä oli housut jo jalassa.. Äh, housut pois vaan! Hän alkoi avaamaan farkkujen nappia ja suuteli samanaikasesti alavatsaa. Nappi oli auennut ja vetoketjun aika oli tullut. Hän avasi sen nopeasti, nimittäin liian hitaat tilanteet ahdistivat, ja se merkitsisi epäröintiä. Ainakin Lucaksen mielestä.. Mutta hitaasti hän kyllä veti housut pois Tokin jaloista, se olikin jo eri juttu. Lucas hengitti syvään ja päästi sen rauhallisesti ulos. Tässä sitä taas ollaan, mutta se ei haitannut Lucasta ainakaan millään tavalla. Eihän he varmaan edes harrastaisi seksiä tänään, he voisivat vaikka pelata Trivial Pursuittia. [:'''DDD] No, niinhän Lucas uskoi, mutta voisi ensin hiukan hemmotella Tokia. Hän suuteli jälleen miehyyttä ja tunsikin Tokin värähtelevän, toimii jälleen! Kangas oli tosin taas tiellä mutta ehkä Lucas jättäisi sen pois laskuista, katsotaan ensin miten Toki reagoisi tähän asiaan. Tahtoiko vai ei, se ei enää ollut kiinni Lucaksesta vaan Tokista.
Hetken aikaa koskettelemalla ja suutelemalla Tokin miehyyttä ja alavatsaa, Lucas heitti "Nyt on sinun vuorosi. Päätän tahdotko jatkaa vai haluatko tehdä muuta?" Peiton alta kuului taas ääntä, mutta Lucilla oli sen verran voimakas ääni että se kuului varmasti paksun peiton alta. Odotelessaan vastausta Lucas ei siltikään lopettanut, vaan jatkoi ja jatkoi. Hän itsekin nautti toisen mielihyvän aikaan saamisesta, siitä sai itsekin kicksejä. Mutta, tietenkin Lucas piti itsekin olla hemmoteltavana, siitä ei ollut epäilystäkään, kaikkihan tahtoivat! Kukapa kieltäytyisi mielihyvän saamisesta? No, ei varmasti kukaan ja ei ainakaan Lucas. Ei tänää, eikä ainakaan Tokin seurassa.
|
|
|
Post by Toki on Aug 4, 2007 18:56:45 GMT 2
Lucaksen pää ilmestyi peiton reunalle ja Tokin oli pakko hymyillä tämän sanoille. Se oli niin hienoa, että he liikkuivat tismalleen samoilla linjoilla. Ilmeisesti äänensävystä päätellen Lucaskin halusi pitää hieman hauskaa. Tokilla ei ollut mitään sitä vastaan, vaikka hänestä tuntuikin hieman pahalta olla alistettuna. No, ehkä tähänkin tottuisi. Saisi ainakin suuremman nautinnon. Oikeastaan Lucaksen seurassa Toki jopa piti alistettuna olemisesta. Lucas teki sen niin hellästi ja jotenkin rakastavasti. Toki ei edes tuntenut itseään alistetuksi. Shiron kanssa sen oli huomannut selvästi. Lucaksen sitten hävitessä takaisin peiton alle ja alkaessa näykkiä Tokia, brunette huokaisi syvään. "Sitähän minäkin." Tokin oli pakko hymyillä katolle. Tokin vatsa olisi varmasti mielenkiintoisen näköinen huomenaamulla, sen verran mieltynyt Lucas vaikutti siihen olevan. No, eipä tuo haitannut. Kyllä Toki oli tehnyt töitäkin vatsansa eteen. Ei hän turhaan ollut hikoillut salilla tuntikausia. Pienen ihmisen oli vain vaikea hankkia massaa, joten Toki oli pysynyt hoikkana, ihan hyvä vain niin.
Toki värähti pienesti tuntiessaan Lucaksen kapuavan hänen päälle ja pian tämän pää ilmestyikin taas peiton alta. Tokin oli pakko näyttää blondille kieltä tämän sanojen seurauksena, mutta se elekin katosi Lucaksen suudelmaan. Toki vastasi suudelmaan mukisematta kielensä kanssa ja kietoi kätensä Lucaksen niskaan vetäen tätä paremmin päälleen. Lucas sai hänet lopettamaan ajattelemisen jo pelkästään yhden suudelman voimalla. Tuskin siinä olisi mitään pahaa. Toki unohti ainakin hetkeksi sen missä oli ja mitä oli tekemässä, ja sen että Shiro odotti häntä jossain, eikä hän tulisi koskaan enää olemaan Shiron kanssa näin - ei vaikka hän haluaisikin. Lucas oli tullut heidän väliin. Muusta maailmasta Toki olisi saattanutkin selvitä, mutta Lucas oli liian suuri pala purtavaksi. Lucaksen siirtyessä Tokin kaulalle, brunette voihkaisi pienesti ja painoi kyntensä Lucaksen selkään. "Sanoinko minä muka niin? Taidan perua puheeni. Alistetun roolissa ei ole niin mitään pahaa." Toki naurahti hieman hengästyneenä ja valutti käsiään ylemmäs Lucaksen vartalolla sitä mukaa kun blondi liikkui alemmas. Ei kestänytkään kauaa, kun Lucas oli taas Tokin vatsan tasolla, mutta tällä kertaa Toki aavisti jotain muuta kuin vain hellimistä.
Lucas oli ilmeisesti tehnyt päätöksensä hauskanpidon suhteen, sillä Toki huomasi tämän availevan hänen housujensa nappia ja vetoketjua. No, ei Tokilla ollut mitään sitä vastaan. Lucas tosin saattaisi joutua hieromaan häntä uudelleen. Eli sillä saisi kaksi kärpäistä yhdellä iskulla - tyydytetty olo ja vielä hieman huolenpitoa kaupan päälle. Mahtavaa. Kyllä Toki suostuisi tähän, Lucaksen ei tarvitsisi edes kysyä. Lucaksen vetäessä housuja hitaasti alaspäin Toki tunsi värisevänsä. Hän ei todellakaan ollut huomannut ennen olevansa näin herkkä. Hengitys kiihtyi jo pelkästä ajatuksesta. Mitä kaikkea he ehtisivätkään tämän yön aikana tehdä. Huomenna olisi vielä päivä uusi, ja Tokin kämppä oli edelleenkin tyhjillään. Toki oli kylläkin vannonut ettei enää sekaantuisi miehiin. Lucas oli vain valloittanut hänen sydämensä, ja mielen, aivan täysin. Toki tunsi taas värisevänsä, tällä kertaa tuntiessaan Lucaksen huulet miehyydellään. Ah, tätä hän oli kaivannut, vaikkei viime kerrasta aikaa ollutkaan. Tokin oli pakko sulkea silmänsä ja keskittyä hengittämiseen, sillä liika kiihottuminen ei ollut hyväksi - ainakaan tässä vaiheessa. Toki oli melkoisen varma, että joutuisi vielä hoitelemaan Lucaksenkin, ja sitä ei tehty pää pilvissä.
Lucaksen ilmoittaessa, että olisi bruneten vuoro, Tokin oli pakko naurahtaa hieman hengästyneenä. Lucas ei kuitenkaan lopettanut, joten puhuminen oli hieman vaikeampaa. "Senkus tulet tänne, niin hoidellaan sinutkin." Toki virnisti katolle ja siirsi sitten peittoa niin, että se paljasti Lucaksen. Toki upotti sormensa tämän blondeihin hiuksiin ja hyväili hellästi vanhemman päänahkaa. Toki kohottautui istumaan, vaikka se ei kovin mukavaa tässä tilassa ollutkaan. Brunette valutti kätensä automaattisesti Lucaksen haarovälille. Lucas tuppasi näköjään aina olemaan se joka sai vähemmän huomiota. Tämä otti aina hommakseen hoidella ensin Tokin ja ajatteli vasta sitten itseään. Toki oli suorastaan pahoillaan toisen vuoksi. Ei hän halunnut sen niin menevän. "Olet sinäkin varsinainen..." Toki hymyili hellästi Lucakselle ja painoi hellän suudelman tämän otsalle. Että hän rakasti Lucaksen seuraa.
|
|
Lucas.G
Koulun nouseva tähti
Moi, Lucas tykk?? Tokista.
Posts: 106
|
Post by Lucas.G on Aug 7, 2007 19:06:59 GMT 2
Tokin väristelessä itseään Lucas hymyili suloisesti Tokin vatsalle kuuman untuvapeiton alla. Oikeastaan, hän tahtoi helliä vain Tokia nyt, häntä ei haitannut vaikka ei saisi fyysistä mielihyvää Tokilta tänä iltana. Hän oli tyytyväinen jos Toki saisi Lucaksesta jotain mielihyvää irti. Lucaksen suukottelu jatkui Tokin miehyydellä ja alavatsalla, hän itse nimittäin kiihottui alavatsasta, niin automaatisesti hän valui Tokin alavatsan kohdalle. Ilman että hän edes ajatteli tykkäisikö Toki siitä. Hengitys oli vaikeaa, intohimoisen tunnelman takia, ja myös paksun peiton alla hengittäminen oli melkoisen hankalaa. Pariin kertaa Lucaksen oli henkäistä syvään että, saisi taas hieman puhtia lisää niin, ettei pyörtyisi Tokin peniksen päälle. Sitä Luc ei todellakaan halunnut.
Kun Luc oli heittänyt kysymyksen halusiko Toki jatkaa tätä vai tosissaan pelata sitä Trivial Pursuittia. Lucas naurahti Tokin vastaukselle. "Senkus tulet tänne, niin hoidellaan sinutkin." kuulosti oikein seksikkäältä Lucaksen korvissa, ja hän värähtikin innoissaan Tokin päällä, mutta ei kauaa saanut hytkyillä bruneten päällä. Toki kipusi istumaan ja Lucas katsahti tätä hieman kulma sojossa että mikäs nyt tuli? Yhtäkkiä hän tunsi kuumat väreet sisällään ja Tokin kädet haarovälissään, hänen silmänsä muljahtivat taaksepäin. "Ei sinun tarvitse, en minä tarkoittanut että sinun tarvitsisi tehdä minulle mitään." Lucas yritti selitellä ja saada Tokin käsiä pois tämän haarovälistään. Hän henkäisi syvään ja pyöräytti silmiään iloisesti.
Hetken hiljaisuuden jälkeen, Lucas virnisti Tokille joka oli tämän alla istuen. Hän iski tämän kaulaan hellästi ja puri sitä niin että varmasti Toki voihkisi kiihottuneesti. Lucas oli mielestään hyvin 'paha' tällä hetkellä. Tokilla oli pehmeä, sileä ja ihana kaula, Lucas tunsi olevansa jokin verenhaluinen vampyyri kun tämä näki Tokin kaulan. Lucas hieman naurahti ajatukselle että hänellä olisi geelillä vedetyt hiukset ja draculahampaat ja hän hyökkäisi viattoman Tokin kaulaan. Se olisi lähes tulkoon nolon ja hauskan näköistä. Hän päästi irti Tokista ja otti tämän pään käsiensä väliin ja suuteli tätä jälleen. Nyt hän ei jaksanut työntää kieltään Tokin kurkkuun vaan suukotti hellästi tämän pehmeitä huulia. Luc päästi irti ja hymyili Tokille suloisesti, silmänsä välkkyen. Hän halusi vain olla Tokin kanssa, ei ollut muita, ei hän tuntenut tälläistä kenenkään muun kanssa, ei ole edes ikinä tuntenut.
Lucas katsoi Tokia hetken hiljaa, pyöritellen päätään. Sitten hän painoi rauhallisesti päänsä Tokin rintaan ja hengitti syvään. Hän laittoi kätensä Tokin selän taakse ja sulki silmänsä samantien. Tässä hän tahtoi olla. Vaikka he olivat tunteneet todella vähän aikaa, Luc voisi kuvitella astelevansa tämän kanssa alttarille, ja he asuisivat isossa omakotitalossa missä olisi 3 kiinanharjakoiraa tepastelemassa hienoilla parkettilattioilla. He vaikka adoptoisivat pieniä poika, tai tyttölapsia ja antaisivat niille japanilaisia nimiä, vaikkapa Yuci tai perus englantilaisen nimen Charlie. Lucas seilaili haaveissaan pää heiluen. Hiljaisuus vallitsi taas huoneessa, ja yhtäkkiä Lucas avasi silmänsä salaman nopeasti. Hän heristi ajatuksensa 'Olemme tunteneet ehkä juuri ja juuri 24 tuntia! HALOOOO LUCAS, herää todellisuuteen!' Lucas kirosi itselleen. Oliko nyt aivan tervettä ajatella avioliittoa ja omaa kotia tämän ikäisenä ja niin, melkein tuntemattoman ihmisen kanssa? No ei todellakaan ollut tervettä vaan umpisairasta. Lucas huokaisi, muttei liikkunut sen pahemmin kuin että, hänen rintakehänsä meni hengityksen tahtiin.
Lucas rutisti Tokia kovemmin, ja kiristi hampaitaan. Ei, hän halusi olla Tokin kanssa, hän ei tahdo päästää irti tästä. Ei nyt, eikä koskaan. Ja hän menee naimisiin Tokin kanssa, vaikka nyt se olikin ehkä liian aikaista sanoa. Mutta Lucaksesta tuntui oikealta. Ellei, hän taas ole mennyt halpaan että häntä käytettäisiin hyväksi, äh, liikaa ajattelua taas Lucas, liian paljon. 'Relaa Luc, Relaa.' Lucas hoki ja hoki.
[apualol mitä puuroa!]
|
|
|
Post by Toki on Aug 8, 2007 15:54:02 GMT 2
"Älä yritä." Toki virnisti leveästi Lucaksen vastusteluille. Tämä voisi kierrellä ja kaarrella kuinka paljon ikinä tahtoi, mutta kyllä Toki tiesi, että toinen halusi, että hän koski tätä. Toki kosketti vieläpä oikein mielellään Lucasta. Lucaksen ei tarvitsisi kuin pyytää, ja Toki olisi valmis vaikka hyppäämään ikkunasta, jos tämä niin tahtoi. Tosin samalla Lucas myös käskisi Tokia tappamaan itsensä. Sitähän Toki tosin oli suunnitellut viimeiset päivät. Lucas vain vaikeutti asiaa, koska nyt Toki jättäisi yhden ihmisen lisää kaipaamaan - ainakin toivottavasti. Toki halusi uskoa, että merkitsi jotain Lucakselle - muunakin kuin seksileluna. Lucaksen käydessä Tokin kaulaan kimppuun, brunette ei voinut muuta kuin voihkaista pienestä yllätyksestä sekä nautinnosta. Lucas totisesti tiesi mitä oli tekemässä, ja Toki oli hyvin kiitollinen siitä. Jos Lucas olisi ollut hieman epävarmempi, Toki olisi joutunut todennäköisesti koko ajan pohtimaan sitä mitä tämän jälkeen tapahtuisi. Vaikka hän kuinka pitäisikin Lucaksesta, hän ei voisi koskaan olla tämän kanssa. Harmi ettei Lucas tiennyt sitä. Uusi puraisu kaulasta palautti Tokin ajatukset taas Lucakseen, ja samaa rataa jatkui niin kauan kuin Lucas vain jatkoi kaulan näykkimistä. Aina välissä ehti ajatella. Toki inhosi sitä. Lucaksen painaessa huulensa vasten Tokin huulia, se vähäisinkin ajatus pyyhkiytyi. Juuri tämän takia hän piti niin paljon Lucaksesta. Tämä tuntui tietävän koko ajan vain paremmin milloin piti tehdä mitäkin saadakseen Tokin tyytyväiseksi. Toki vastasi suudelmaan pieni viaton hymy huulillaan, ja kietoi kätensä Lucaksen niskaan.
Pitäisikö hänen tehdä selväksi Lucakselle, että he eivät voisi olla yhdessä? Se satuttaisi Lucasta, ja Lucaksen satuttaminen satuttaisi Tokia. Sen takia Toki ei halunnut kertoa Lucakselle. Hän halusi elää tässä hetkessä vielä vähän pidempään. Varsinainen kusipää, se Tokin oli myönnettävä. Hän oli aina satuttamassa muita, kunhan itse hyötyi. Lucaksen katsellessa häntä, Tokin oli pakko kääntää katse sivuun. Hän häpesi itseään. Jos hän olisi pitänyt näppinsä irti Lucaksesta, tämän ei olisi koskaan tarvinnut kärsiä. Lucaksen helliminen sai pienen värähdyksen kulkemaan Tokin selkäpiitä pitkin. Pieni ääni bruneten mielessä hoki koko ajan, että tämä oli väärin, mutta ääni ei kuulostanut ollenkaan Tokilta itseltään. Se oli jonkun toisen ääni. Ehkä Tokille oli kehittymässä toinen persoona? Tai no... Tokillahan oli jo tavallaan toinen persoona. Pitäisikö hänen kokeilla pakenemista sen avulla. Ei ikinä. Siitä Toki oli samaa mieltä äänen kanssa. Hänen pitäisi hoitaa tilanne itse, omin voimin, vaikka niitä ei hirveästi ollutkaan.
Lucaksen rutistaessa häntä, pieni hymy kohosi väkisinkin Tokin huulille. Lucas oli jotenkin viaton. Pikkuenkeli. Toki voisi laittaa toisen hihnaan ja pitää koko ajan lähellään. Se olisi epäreilua - sekä Lucasta että Shiroa, sekä ehkä myös vähän Tokia kohtaan. Toki ei vain osannut päättää kumpaa halusi enemmän - olla Lucaksen kanssa, ja kestää toiset haukut, vaiko yksinkertaisesti vain tappaa itsensä. Noh, ehkä se selviäisi ajan kanssa. Välittämättä siitä, että Lucas oli kietoutunut Tokin ympärille, brunette kaatui takaisin selälleen sängylle. Vielä hetki sitten roihunnut himon liekki oli pyyhkäisty olemattomiin, eikä Toki olisi voinut kuvitellakaan harrastavansa mitään Lucaksen kanssa tällä hetkellä. "Lucas... kai tiedät, että tämä jää sitten tähän?" Tokin ääni värisi, vaikka brunette yrittikin estää sitä. Hän halusi edes esittää vahvaa. Jos ei voinut olla vahva, niin yritetään edes! Jo Lucaksen takia Toki halusi olla vahva. Siltikin sattui sanoa jotain näin ilkeää.
|
|
Lucas.G
Koulun nouseva tähti
Moi, Lucas tykk?? Tokista.
Posts: 106
|
Post by Lucas.G on Aug 8, 2007 18:36:11 GMT 2
Lucas makoili tyytyväisenä Tokin päällä joka vaihtoi asentoaan niin että he olivat taas suorina, makaamassa. Lucaksella oli iloinen mieli nimittäin hän tiesi ettei Toki halunnut jättää tätä, joten hän tahtoi olla sinisilmäinen, sanoi Toki mitä tahansa. Hän ei itse halunnut jättää Tokia, ja Lucas edelleenki uskoi ettei Tokikaan tätä..Niin hän LUULI.
Lucas värähti kun Toki rikkoi hiljaisuuden. Lucas sulki taas silmänsä ja ajtteli Tokin sanovan jotain suloista. Lucas kuunteli hymyillen mitä Toki sanoi, mutta kuulikin aivan toista, mitä Lucas oli edes ikinä ajatellut. "kai,tiedät että tämä jää sitten tähän?" - Lucaksen korvissa soi, toinen toisensa perään. "tähän,tähän, tähän.." Tämä jää tähän? Ei, ei nyt kyllä Toki vitsin heitti. 'Eihän tämä TÄHÄN voinut NYT jäädä?' Lucas mietti ja mietti ja ei voinut edes uskoa kuulemaansa.
Hetken kuluttua hän kumminki havahtui ja tajusi että tämä oli sitten tässä. Lucas irrotti pettyneesti Tokista irti, nousi tämän päältä ja istui sängyn reunalle. Hän ei edes pystynyt sanomaan mitään, eikä tekemään muuta kuin pyöritellä päätään. Ei tämä voinut mennä näin. Ei vaan voinut. Siis Toki valehtele aikaisemminkin. Sanoessaan että Lucas ei olisi tämän seksilelu, tai muuten vain lelu. Se oli totta, hän oli vain lelu. Lucas oli vain viaton, sinisilmäinen penska Tokin seurassa joka kulki perässä iloisesti ja häntää heiluttaen. Mitä paskaa tämä kaikki olikaan. Jep, siinä haihtui kaikki fantasiat Tokin kanssa, myös ne kaksi kiinanharjakoiraakin. Tuntui että, koko maailma olisi musertunut Lucaksen mielessä.
Lucas painoi päänsä alas ja nojasi käsiinsä. "En tiennyt." Hän sanoi viattoman pettyneesti ja lisäsi "En todellakaan." Hän huokaisi syvään ja puri huultaan katkerasti. Hän olisi niin tahtonut vetää lärvit nyt, tässä ja heti, ei väliä mistään enää, ei niin mistään. Lucas nousi yhtäkkiä ja meni ovelle. Hän avasi lukon, painoi kahvaa ja olisi voinut kuvitella et Lucas olisi pyytänyt Tokia lähtemään, mutta ei, hän lähtee itse. Ei hän Tokia tahdo häätää, se on epäkunnioittavaa vieraita kohtaan, kunnonpoika Lucas ajatteli. Hän havahtui juuri ennekuin lähti ovesta, että viinapullo unohtui, eihän ilman viinaa voisi lärvejä vetää. Hän tallusteli jääkaapille, veti pullon hyllyltä. Omituista että hän säilyttää viskiä jääkaapissa, no, ei voi mitään. Millään ei ollut väliä. Lucas totaalisesti musertui.
Hän käveli takaisin ovelle, kääntyi ja tokaisi "Voit nukkua täällä, lähde sitten aamulla. Billy voi tulla jossain vaiheessa, ehkä. Älä etsi minua, vaikka en niin uskoisikaan että lähtisit perääni." Lucas heitti angstikohtauksen ja raotti ovea, jätti oven taakseen ja laittoi oven kiinni hyvin rauhallisesti, vaikka ei olisi uskonut. Päästyään pois tilanteesta, hän tiputti kyyneleet poskillensa ja lysähti rappusiin. "Ei, ei näin." Hän hoki ja hörppäisi isosta pullostaan ja irvisti kaupan päälle. Perkele, teki niin hyvää. Vaikka alkoholi ei surua poistakkaan, ihan sama. Hän pamautti päänsä kaiteeseen, eikä välittänyt kivusta. Ehkä pitäisi nyt lähteä johonkin, mutta voimat olivat lopussa. Hetken aikaa hörppien viinaa ja mietiskelessä, Lucas nousi hoiperrellen ja lähti kohti ulko-ovea.
[jos toki haluu tulla perään, Lucas on rannalla]
|
|
|
Post by Toki on Aug 9, 2007 11:49:25 GMT 2
Lucas reagoi vahvemmin kuin Toki oli odottanut. Tämän noustessa pois Tokin päältä Toki tunsi pienen puistatuksen kehossaan. Ilman Lucaksen lämpöä oli niin... yksinäistä? Ei, ei se ollut yksinäisyyttä. Toki ei oikein osannut eritellä tunnetta. Se ei ollut hyvä, ei missään nimessä, enemmänkin tyhjä. Toki tiesi käyttäneensä Lucasta törkeästi hyväkseen, mutta hän pelkäsi. Toki pelkäsi rakastuvansa Lucakseen. Hän ei halunnut käydä läpi samaa uudelleen. Hän ei vain jaksaisi sitä, kun jo yhdessäkin oli henki lähteä. Tässä se lähtisi ja varmasti. Toki nousi istumaan ja katsoi jännittyneenä Lucaksen selkää. Tämä lähtisi? Tai potkisi Tokin ulos - hehän olivat Lucaksen kämpällä. Se olisi ehkä parempikin. Jos Lucas suuttuisi, Toki voisi antaa tämän mennä, mutta jos toinen oikeasti tunsi jotain häntä kohtaan, niin se tulisi olemaan vaikeampaa. Toki oli tiennyt siitä asti kun näki Lucaksen, että tulisi menemään liian pitkälle, ja hän oli mennyt liian pitkälle. Sille ei enää voinut mitään, mutta Toki olisi voinut sille jotain! Brunette ei vain tuntunut millään oppivan virheistään, vaikka ne toistuivat tismalleen samanlaisina. Näin hänelle kävi Shironkin kanssa, ja nyt Lucaksen kanssa.
Lucaksen noustessa äkkiä, Toki meinasi tarttua tätä käsivarresta, mutta ajatteli sitten, että toinen varmaankin haluaisi olla yksin. Lucaksen sitten suunnatessa ovelle, Toki valmistautui jo keräämään tavaroitaan. Housut pitäisi vetää jalkaan. Lucas oli ehtinyt jo niin pitkälle, että ne olivat päätyneet jonnekin huoneeseen. Toki yllättyikin suuresti kun se oli Lucas joka oli lähdössä. Mitä tämä oikein ajatteli? Toki seurasi kuinka Lucas oli poistumassa, mutta palasi sitten hakemaan viinapullon. "Lucas," Toki sanoi vaativalla äänellä ja nousi sängyltä. Hän ei pitänyt ajatuksesta, että Lucas joi, etenkin tuossa mielentilassa. Ties mitä toinen tekisi itselleen taikka muille. Lucaksen mielentilasta Toki saisi kylläkin syyttää vain ja ainoastaan itseään. Ehkä olisi ollut parempi jos hän olisi vain antanut Lucaksen ottaa hänet ja nukahtaa onnellisena, ja Lucas olisi herännyt seuraavana aamuna ja kuvitellut, että koko Toki oli pelkkää painajaista. Se olisi ehkä ollut hieman pehmeämpi keino jättää tämä.
"Lucas! Minä en..." Toki yritti, mutta ovi suljettiin hänen kasvojensa edessä. Brunette kirosi mielessään ja etsi housunsa. Nopealla liikkeellä pikkuinen oli saanut housut jalkaansa, ja tämän syöksähti ovelle. Lucas ei todellakaan lähtisi hortoilemaan ulkoilmaan tuossa mielentilassa. Ainut asia mitä Toki voisi tehdä oli tämän seuraaminen. Hän voisi edes pitää huolen, että toinen pääsisi turvallisesti nukkumaan, eikä tappaisi itseään! Sen hän oli Lucakselle velkaa, vaikka Lucaksen näkeminen pelottikin. "Lucas!!" Toki karjaisi samantien saatuaan oven auki ja ryntäsi portaikkoon.
[tottakai se tulee perään! Mitä nää kuvittelit? Ò.Ó Tuli pätkä, mutta sisko yllätti kesken kirjottamisen. Pelataan rannalla.<3]
|
|
Lucas.G
Koulun nouseva tähti
Moi, Lucas tykk?? Tokista.
Posts: 106
|
Post by Lucas.G on Aug 16, 2007 21:08:09 GMT 2
Lucas hapuili vesikannua jääkaapissa ja nosti sen jääkaapin päälle. Hän alkoi ripeästi etsimään lasia johon saisi juomansa. Hän löysikin lasin nopeasti ja huokaisi. Blondi nosti kannua kädet täristen ja kaatoi vettä lasiin, ja melkein puolet ohikin. Saatuaan veden lasiin, hän pamautti kannun täysiä jääkaapin päälle, ihme ettei särkynyt. Ja vetäisi vedet ykkösellä alas. Hän karjaisi lopuksi ja ravisteli itseään. Ah, että se tuntuikin hyvältä! Se vesilasi pelasti Lucaksen elämän.
Blondin nojaillessa pöytään, hän tunsi yhtäkkiä Tokin vieressään. Tämä hymyili tälle ja brunetesta tiukasti kiinni. Toki näytti viattomalta ja niin pieneltä, se vain hymyilytti Lucasta enemmän. "Miten voit olla tuollainen? Oletko enkeli?" Lucas sanoi samalla hymyillen suloisesti kun laittoi Tokin hiuskiekuran tämän korvan taakse hellästi. Blondi painoi Tokin lähemmäksi itseään ja hyväili tämän selkää ja upotti sormensa tämän hiuksiin. Hän kosketti Tokin selkää herkästi ja arvaamattomasti. Vähänkuin höyhenellä olisi kutitellut vatsaa. Hän ei voinut uskoa että oli vielä Tokin kanssa, koska pelkäsi henkensä edestä että jos Toki olisikin kuollut rannalla. Se olisi ollut aivan liikaa. Onneksi se ei tapahtunut ja Lucas toivoi että ei enää koskaan. Hän halusi muuttaa Tokin, hyväksymään itsensä ja sen että elämä ei ole helppoa. Kyllä Lucaskin oppi, niin hän luulee että Tokikin. Hän halusi tehdä Tokille paremman elämän.
"Aijaa, sinulla taitaa jälleen olla jotain muutakuin nukkumista mielessä?" Lucas vinkkasi tälle ja katsoi tätä veikeästi. Ensin kyllä olisi teen ja ehkä ruokatauon paikka. "Keitän vaikka ensin teetä niin katsotaan mitä tehdään." Blondi vinkkasi jälleen silmää ja hävisi takaisinkeittiön uumeniin. "Otatko sinäkin?" Lucas huusi keittiöstä samaa aikaa kun oli hyllykön sisällä etsimässä teepannua. Kolisivien kattiloiden ja kasarien takaa löytyi vanha mutta edelleen hyvin toimiva kahvi/tee pannu. Hän nosti sen valuvan hanan alle ja laittoi siihen sen verran vettä että siitä riittäisi Tokille että hänelle itselleen. Sitten hän laittoi sen liedelle ja sääti lieden kutoselle. Hän käveli tyytyväisenä takaisin Tokin luokse ja tarrasi tästä kiinni ja suuteli tätä syvästi. Kieli tuli automaattisesti mukaan ja tämä raapi hellästi Tokin selkää. Hän lopetti sen aivan yhtäkkiä, ihankuin se olisi jäänyt pahasti kesken. "Annan, jos oikeasti olet sitä mieltä että meistä sittenkin tulee jotain tulevaisuudessa. Meillä ei ole kiirettä." Lucas vastasi Tokin anteeksipyyntöön johon hän kyllä vielä odotti vastausta. Hän painoi huulensa takaisin Tokin huuliin ja suukotti tätä syvän suudelman jatkoksi. Tämä irroitti tästä hellästi ja katsoi tätä hymyillen. Hän oli unelma, vaikka ei ollutkaan tyttö, kuka siitä enää välitti? Toki oli Toki, poika tai tyttö, Lucas halusi tämän, ilman muttia.
Keittiöstä alkoi kuulua vihellystä. Se oli teepannu, onneksi siinä oli ilmoitus ääni että, milloin teevesi olisi valmista, sitä Lucas tarvitsi paljon. Hän juoksi keittiöön, sammutti lieden ja nosti teepannun tiskipöydälle. Samalla kun hän antoi teeveden jäähtyä hän etsi kaapista suuret teekupit joihin saisi oikein oivan kupillisen kuumaa ja ihanaa teetä. Hän asetti ne pöydälle, etsi teepussit jotka olivatkin suoraan tämän nenän edessä. Lucas pyöräytti silmiään ja kurottautui ottamaan teepussit pöydän perältä. Hän avasi ne nopeasti, ja laittoi ne kuppeihin. Sitten hän nosti tulikuuman pannun patalapulla käteensä ja kaatoi kuumaa, höyryävää vettä kuppeihin, aivan piri pintaan. Sitten perus tarvikkeet, sokeri, sekoitus, hörppäisy ja kylmää vettä. "Tokii! Tule ottamaan teetä." Lucas huusi Tokille samalla pyörittäen lusikkaa teessään. Hän jätti Tokin mukin tiskipöydälle ja istui itse ruokapöytään odottelemaan 'juttuseuraa'.
|
|
|
Post by Toki on Aug 17, 2007 16:41:47 GMT 2
Toki naurahti lempeästi Lucaksen sanoille. Että toinen osasikin olla herttainen. "Enpä usko. Olen ehkä enemmän paholaisen ruumiillistuma." Brunette virnisti leveästi ja nosti kätensä hyväilemään Lucaksen hiuksia. Lucaksen kädet selässä ja hiuksissa tuntuivat liian hyviltä. Toki ei olisi ikinä uskonut, että olisi parisuhteessa juuri tämä osapuoli joka tanssi toisen pillin mukaan. Aina ennen hän oli ollut se pomo suhteessa. Pitäisi kai siihenkin tehdä muutos. Lucas oli muutenkin erikoinen tapaus, joten miksipä Toki ei kokeilisi jotain uutta. "Hah, olenko tosiaankin noin läpinäkyvä?" Toki näytti kieltä Lucakselle ja hyppäsi ilmaan, jääden roikkumaan pidemmän kaulaan. Lyhyydessä oli omat haittansa, mutta toisaalta, joskus Toki piti siitä että oli lyhyt ja kevyt. Nyt hän ei ainakaan vääntäisi Lucaksen niskaa poikki painollaan. Hellästi Toki suuteli Lucasta ja suudelman jälkeen brunette hellitti otettaan ja laski jalkansa tukevasti maanpinnalle.
"Tee käy hyvin," Toki huuteli Lucaksen perään, ja odotti, että toinen olisi palannut takaisin. Itse hän oli vieläkin sen verran kohmeessa, että liikkuminen oli hieman tönkköä. Ei sillä etteikö olo olisi parantunut hieman. Hetken kolinan ja veden valumisen jälkeen Lucas ilmestyikin tyytyväisen näköisenä takaisin. Toki yllättyi pienesti Lucaksen suudelmasta, mutta vastasi tähän, kietoen kätensä Lucaksen niskaan. Suudelma tuntui lämmittävän kehoa paremmin kuin kuuma suihku. "Meistä tulee, se on varmaa, jos sinä vain haluat sitä, ja olet valmis rakastamaan minun kaltaista idioottia." Toki hymyili hieman vinosti ja sievästi Lucakselle, juuri ennen kuin Lucas suukotti häntä. Ehkä Toki olisi peräti valmis elämään homoutensa kanssa. Olisihan hänen kohdattava maailma sellaisena kuin se oli, eikä hän tulisi koskaan saamaan niitä ihania lapsia joista hän oli haaveillut. Isukkikin jäisi ilman lapsenlapsia. Harmi vanhempien kannalta, mutta tällä hetkellä Toki oli onnellinen, eikä välittänyt muusta, tai muiden tunteista.
Keittiöstä kuuluva vihellys sai Tokin hätkähtämään pienesti, mutta Lucaksen rynnätessä keittiöön, ja vihellyksen loppuessa, Toki sai itsensä kasattua uudelleen. Teepannuhan se, mikäpä muukaan. Siltikin brunette oli hieman säikähtänyt yllättävää ääntä. Pian keittiöstä kuuluikin Lucaksen huuto, ja Toki lähti olkiaan kohauttaen keittiön suunnalle. Tiskipöydällä odotti houkuttelevan näköinen höyryävä muki, ja juuri sillä hetkellä Toki oli valmis suutelemaan Lucaksen jalkoja. "Kiitos, mieheni." Toki nappasi lämpimän mukin käsiensä väliin ja katsoi iloinen hymy kasvoillaan Lucasta. Brunette istahti Lucasta vastapäätä pöytään ja nosti höyryävän mukin kasvojensa eteen, maistaen hieman teetä. Toki ei oikeastaan ollut mikään teen ystävä, mutta tällä hetkellä se maistui täydelliseltä, kaikkine vikoineenkin.
|
|
Lucas.G
Koulun nouseva tähti
Moi, Lucas tykk?? Tokista.
Posts: 106
|
Post by Lucas.G on Aug 17, 2007 19:37:05 GMT 2
"Miehesi vai?" Lucas hymähti Tokin nimittäessä Lucia miehekseen. Hän kohautti olkiaan ja hörppäisi kuumaa teetä kurkkuunsa. Tee oli edelleenkin kuumaa, se pisteli ikävästi rinnassa. Mutta katkerasti Luc nielaisi kivun ja yritti hymyillä Tokille väkisin, nimittäin hymy irtosi aika herkkään tällä hetkellä. Lucaksen sormet alkoivat sulaa kuuman teekupin ollessa kummankin kämmenen välissä. Välillä se polttikin mutta se ei tuntunut niin voimakkaalta koska kädet olivat umpijäässä. Mutta kyllä sulaminen siitä sitten lähtisi, ja kohta olisi muutenkin parempi olo jos saisi hieman peuhata Tokin kanssa.
Minkälainen elämä Tokilla oli ennen ollut? Minkälainen perhe, menneisyys ja ystävät? Kaikenlaisia kysymyksiä pyöri Luc-chanin päässä eikä hän saanut kysymyksiä vaikenemaan mielestään. "Kerro itsestäsi. Kaikki." Luc tokaisi yhtäkkiä ja painotti 'kaikki' sanaa voimakkaasti. Hän vain tahtoi tietää kaiken, Tokihan olisi tämän seuraava kumppani, ja olisi kiva tietää enemmänki kuin se että, Toki oli angstinen suloinen pätkä, joka oli hyvä petihommissa. Tosissaan, eihän Tokikaan tiennyt mitään kunnolla Luc-chanistakaan. No, sekin vielä tulisi esille että hänellä ei ollut kummoinen lapsuus biologisen äitinsä kanssa. Ajatuksen Luc pyyhkäisi heti mielestään, hän ei enää jaksanut ajatella sitä naista, hän oli jo liikaa, ja muutenkin tässä tilanteessa. Toki oli nyt hänen naisensa! Vaikka hänellä ei ollutkaan sitä mitä..naisella oli, mutta hänellä oli paljon muuta annettavaa. Ajatus katkesi kun ajatuksissaan Luc-chan tiputti lusikan. Tämä mutristi huultaan ja noukkaisi sen lattialta takaisin pöydälle. Hän jäi miettimään juuri sitä mitä äsken ajatteli. Oliko hän oikeasti sairas tai pahasti psyykkisesti kieroutunut? Hän ajattelee Tokin olevan tämän nainen, jolla ei ole tussua.. Ihmeellinen naismaku sentään Lucaksella. [siis mitä vittua selitän]
Teetä oli vielä rutkasti jäljellä ja se olikin jo aika viileää. Mutta kyllä se kelpasi tällä hetkellä mainiosti. Luc-chan joi nöyrästi teensä ja venytteli sen lopuksi niskojaan. Sitten hän hieraisi kovaa silmiään jotka litisivät. Häntä väsytti aika rajusti, mutta ei taaskaan, niin ei taaskaan pääse nukkumaan, nimittäin hän on TOKIN kanssa, ja hänen kanssaan ei varmaan nukuta koskaan. Ehkä kahvia teen lisäksi, niin tulisi pari tuntia mittariin lisää. Luc hymyili Tokille ja nojasi käsiensä varaan pöytään.
[SORI!]
|
|
|
Post by Toki on Aug 17, 2007 21:51:28 GMT 2
"Joo." Toki virnisti leveästi Lucaksen kysymysluontoiselle ilmoitukselle. Lucas oli, tai jos ei vielä ollut niin tulisi olemaan, hänen miehensä. Toki oli melkoisen varma, että oli rakastunut Lucakseen. Brunette taisi oikeasti harrastaa näitä 'rakkautta ensisilmäyksellä' -juttuja. Lucas oli jo toinen, tosin erikoinen siinä mielessä että Lucas ei sinänsä ollut kaunis. Toki oli aina uskonut, että iskisi silmänsä vain kauniisiin naisiin tai miehiin, Shirokin oli ollut kaunis, mutta Lucas oli poikkeus siinäkin. Ehkä ihan hyvä niin. Toki voisi aloittaa kokonaan uudelta pohjalta elämänsä. Toki hörppäsi kuumaa teetä ja poltti kielensä. No, väliäkö sillä. Tuli ainakin lämmin. Tee tuntui sulattavan Tokia sisältäkin päin. Kasvoille levisi autuas hymy ja katse hakeutui Lucaksen kasvoihin. Lucas oli kaunis, tosin jyrkällä tavalla. Toki näki tässä kaunista. Etenkin silmät. Toki rakasti hetki hetkeltä enemmän Lucaksen turkooseja silmiä. Hetken kesti hiljaisuutta, ja Toki keskittyi lähestulkoon ainoastaan lämpimään teekuppiin, joka sulatti kaiken. Onneksi teepannu oli keksitty. Toki olisi valmis antamaan jonkun todella arvokkaan pystin lämpimien juomien keksijälle! Kyllä isällä olisi rahaa lainata sen verran, että hän saisi teetettyä kultaisen pystin.
"Hm?" Lucaksen kysymys yllätti Tokin aivan täysin. Eihän toinen tosiaankaan tiennyt mitään, eikä Tokikaan tiennyt. Silti heidän välille oli kehittynyt jo näin vahva side. Ehkä se johtui siitä, että Lucas oli nähnyt sen puolen jota kukaan ei usein päässyt näkemään. Toki ei itkenyt koskaan toisten lähettyvillä, saati sitten paljastanut heikkouttaan. Shironkin kanssa hän oli aina ollut se vahva, koska Shiro oli ollut heikko. "No, tulen rikkaasta ranskalaisesta suvusta, ja perheeseeni kuuluu vanhempien lisäksi isosisko sekä pikkusisko, jonka haudalla käyn vielä tänäpäivänikin niin usein kuin mahdollista. Tietysti perheeseen luetaan myös Cára, hevosemme." Toki piti pienen tauon ja mietti miten jatkaisi. Hän ei oikein ollut varma mitä Lucas ajoi takaa painottaen sanaa kaikki, mutta kai se riittäisi jos hän höpisisi hieman perusasioita itsestään. Lucas saisi ottaa sitten enemmän selville kyselemällä. "Laulun lisäksi siis harrastan ratsastusta, sekä tietysti lenkkeilyä ja salityöskentelyä. Tykkään valokuvata... Sekä rakastan kaikkea kaunista. Olen hyvin perso kaikelle kauniille." Tokin oli pakko naurahtaa väliin. Kotia alkoi olla taas hieman ikävä. Kai hän oli hieman liian nuori lähtemään pois kotoa. Pelotti kyllä miten perhe suhtautuisi hänen suuntautumiseen. Todennäköisesti ei hyvin, se siinä eniten pelottikin. Toki ei halunnut tulla potkituksi pihalle näin nuorena. Heidän perheensä ei ollut kovinkaan suvaitsevainen vähemmistöjä kohtaan, ja sen takia Tokikin oli ehkä ollut hieman homofobinen, ja oli ehkä vieläkin - tällä hetkellä hän pelkäsi eniten itseään.
"En osaa oikein kertoa itsestäni. Ehkä on helpompaa, että kysyt mitä tahdot tietää?" Toki ei normaalisti vaivautunut itsestään puhumisesta, mutta nyt se vähän hermostutti. Ehkä hän paljastaisi puheissaan vahingossa jotain sellaista joka saisi Lucaksen katumaan päätöstään antaa Tokille anteeksi. Tuskin blondi tupakointia karttoi, joten siitä tuskin koituisi haittaa, vaikka Toki olikin tällä hetkellä kuivilla. Siltikin sai koko ajan taistella haluja vastaan. Joskus teki vain mieli vetää pää täyteen ties mitä aineita. "Vastapainoksi saat kertoa hieman itsestäsi." Toki hymyili Lucakselle ja hörppäsi lisää lämmintä teetä kylmään kehoonsa. Eiköhän se lämpötila alkaisi kohta tasaantua, Toki ainakin toivoi niin. Enää ei sentään tarvinnut täristä, vaikka märät boxerit tuntuivatkin ällöttävän nihkeiltä reisiä vasten.
|
|
Lucas.G
Koulun nouseva tähti
Moi, Lucas tykk?? Tokista.
Posts: 106
|
Post by Lucas.G on Aug 17, 2007 22:13:41 GMT 2
"Jaa, että porvarin sitten itselleni kalastin." Lucas virnisti suloisesti Tokille. Tokilla nähtävästi oli kaikkea, paitsi onnellinen elämä. Sen Lucas oli vain saanut selville Tokista. Niinkuin sananlasku meneekin "Raha ei tee onnelliseksi." Nyt Lucaskin jopa uskoi siihen kun ennen ei uskonut. Hän ei itse ole koskaan ollut varakas. Esimerkiksi jos hän sai palkkaakin käteisenä viikosta 20 euroa, hän saattoi iloita siitä viikkoja. Mutta sen verran rahaa tällä on aina ollut että on pystynyt elämään. Eihän suuria rahamääriä ole koskaan edes havitellut, Luc-chan ei ole materialisti.
"Minustako..Hmm.. Aloitan vaikka lapsuudestani." Lucas mietti pienen hetken mitä aikoi paljastaa Tokille. Eihän kaikkea voisi kertoa, nimittäin hän ei tahtonut sääliä, juuri esimerkiksi äidistään. Joten sanat oli valittavat todella tarkkaan. "Minulla ei ole oikeassa perheessäni ollenkaa sisaruksia. Äiti, entinen isäni ja minä vain. En tuntenut isääni kovin hyvin. Hän kuoli kun olin 3-vuotias. Minä vieläkin omistan iltoja isälle ja itken itseni uneen miettiessäni häntä. Muistoja sieltä täältä, ei niitäkään kertynyt paljoa.." Hän piti pienen tauon ja hengitti pari kertaa syvään. Olikohan tuo ihan liikaa heti aluksi? No, Toki oli melkein Luc-chanin kumppani joten, ei hän voinut enää salatakkaan mitään. "Äitini on huumeidenkäyttäjä ja alkoholisti. Hän pisti minut lastenkotiin, eikä sen jälkeen hänestä ole kuulunut, vaikka haluaisin. Rakastan häntä silti." Lucas ei ollut katkera äidilleen siitä että, hän pisti tämän lastenkotiin virumaan muiden sekopäiden luo. Hän oikeastaan kiittää äitiään siitä että, hän antoi tälle tilaisuuden saada uuden paremman perheen. Julie, Lucin äiti tarkoitti vain hyvää omalle pojalleen. Ja se oli parasta myös Julielle, nimittäin tämä joutui katkaisuhoitoon 24/7 osastolle. Lucaksella ei ollut mitään tietoa hänestä, mutta aikoi vielä ottaa siitä selvän, nimittäin hän halusi tavata äitinsä enemmän kuin ketään.
Lucas pyöritteli vaivaatuneesti päätään, nimittäin hän tietäisi Tokin alkavan säälimään tätä. Sitä hän ei halunnut, sääliminen, se oli itsessään niin raukkamaista. Tietenkin, Lucas tuki empatiaa mutta sääliminen tuntui alistavalta ja tuntee itsensä hieman raukaksi. Sellaiseksi, millä ei ollut arvoa ollenkaan. Mitätön.. "Voisin taas kysyä sinulta jotain." Lucas tokaisi yhtäkkiä kun oli hieman ehtinyt avautua Tokille. Tämä oli vähän kuin pullonpyöritystä, ilman pulloa ja ilman tehtäviä. "Aiotko tehdä minulle samoin kuin Shirolle?" Lucas kysyi ilmekään värähtämättä sormet ristissä. "Odotan sinulta rehellisyyttä." Hän lisäsi vielä nopeasti kysymyksen jatkoksi. Nimittäin Lucas inhosi pettämistä ja valehtelua. Valehtelusta jäi kiinni joka tapauksessa, ja pettämisestä tulee syvät, ja herkät arvet ikuisiksi ajoiksi. Ja jos ne tulevat vielä rakkaimmalta, ne satuttavat joka hetkellä, aina.
Lucas käänsi nopeasti päänsä ikkunasta ulos ja tuijotti pimeää yötä. Siellä ei ollut mitään, mutta silti Lucaksella oli halu katsoa ulos. Tyhjyydessä ei ollut mitään, melkein samantien Lucas käänsi päänsä takaisin Tokiin, ja katsoi tätä suoraan silmiin. Nyt hän tahtoi rehellisyyttä ja lojaalisuutta.
|
|
|
Post by Toki on Aug 18, 2007 16:57:19 GMT 2
"Joo, ja vieläpä pilalle lellityn sellaisen." Toki virnisti nopeasti Lucaksen porvari-puhelulle ja hörppäsi lisää lämmintä teetä kehoonsa. Brunette oli saanut jo puolet kupista kurkusta alas, joten oltiin jo voiton puolella. Lämmin alkoi kylläkin unettaa, joten ehkä he tyytyisivät vain nukkumaan tämän yön, ja jättäisivät seksin ja hauskanpidon hieman myöhemmälle. Toki ainakin antaisi mitä tahansa siitä, että pääsisi kovan tuolin sijasta makoilemaan pehmeälle sängylle lämpöisen peiton alle ja turvallisen Lucaksen vierelle. Lucaksen sitten alkaessa kertoa menneisyydestään Toki kuunteli tarkkaavaisena. Vai oli tämän isä menehtynyt? Toki ei oikein tiennyt mitä sanoa, joten ei sanonut mitään. Lucas ei varmastikaan kaivannut sääliä asian takia. Toki itse inhosi sääliä ja säälimistä. Ennemmin hän suhtautui asioihin neutraalisti. Eiköhän Lucas tekisi selväksi jos tämä kaipaisi sääliä, ja siinä tapauksessa Toki pitäisi tätä lähestulkoon säälittävänä. "Sinulla ei ole ollut helppoa. Oletko nyt yhteydessä äitiisi?" Toki kysyi pää hieman kallellaan. Häntä kiinnosti aidosti tietää Lucaksen asioista, vaikka unenpuute olikin ottaa hieman yliotetta.
Toki hörppäsi teemukinsa kertaheitolla tyhjäksi, ja oli hyvällä ettei brunette tukehtunut teehen kun Lucas kysäisi kysymyksensä aivan yllättäen. Toki joutui yskimään hetken, koska oli säikähdyksissään kiskaissut kuumaa juomaa henkitorveen. Saatuaan itsensä hallintaan Toki nosti katseensa Lucaksen turkooseihin silmiin. Tekisiko hän tälle samalla tavalla? Uhkaisi ensin tappaa itsensä koska ei jaksanut ja sen jälkeen jättäisi? Tuskin Toki sitä virhettä uudelleen tekisi. "Tiedän." Tokikin odotti Lucakselta rehellisyyttä. Toki ei tosin ollut varma pystyisikö olemaan täysin rehellinen Lucakselle. Pelotti olla rehellinen. Kyllä Toki luotti Lucakseen, mutta pelotti siltikin. Toki oli joutunut petetyksi niin monta kertaa, että enää hän ei ollut niin hyväuskoinen ja sinisilmäinen. Lucas kuitenkin halusi Tokin olevan rehellinen, ja Toki olisi. Hän ei halunnut satuttaa Lucasta enää ollenkaan, koska oli huomannut satuttavansa itseäänkin siinä samalla. "Minä en voi antaa sinulle varmaa vastausta. Minun täytyy ensin oppia luottamaan sinuun täysin, ja ennen kaikkea itseeni. Uskon, että tulen kyllä olemaan lojaali sinulle, tai ainakin yritän parhaani sillä sarakkeella. Sinä eroat Shirosta hyvinkin paljon, joten käsittelen teidät aivan eri tapauksina. Sinun kanssasi ei koskaan tule tapahtumaan samaa kuin Shiron kanssa." Selvemmin Toki ei osannut pelkojaan ja tuntemuksiaan ilmaista. Ehkä Lucas saisi jotain selkoa siitä.
"Sinä tuskin tulet tarttumaan keittiöveitseen aina kun vähän suututan sinua." Toki virnisti hieman vinosti Lucakselle ja laski vielä lämpimän kupin takaisin pöydän pinnalle. Olihan se hyvä että he puhuivat säännöt samantien selväksi. Toki ei pettäisi, mutta Lucaskin saisi antaa lupauksensa vastapainoksi. Toki ei tahtonut enää kokea samaa kuin Shiron kanssa. "Sinä lupaat minulle ettet koskaan tee minulle samaa kuin hän." Toki vilkaisi Lucasta vaativana ja riisui sitten paitansa nopealla liikkeellä, kääntyen sitten tuolilla niin, että Lucas näki hänen selkänsä. Lapaluiden korkeudella meni vieläkin siisteinä arpina kirjaimet S-H-I-R-O. Ei ollut kivaa kun sitä ei edes saanut pois. Pitäisi harkita jotain ihonsiirtoa tai vastaavaa, koska tällä hetkellä Toki ei ollenkaan pitänyt ajatuksesta.
"Olen pahoillani, mutta en voi antaa edes sinun omistaa minua kokonaan. Sitä on yritetty liian monta kertaa, ja haluan kuulua myös itselleni, en vain muille." Toki oli koko elämänsä tanssinut toisten pillin mukaan, mutta nyt siihen tulisi muutos. Ei enää isän luomia sääntöjä tai siskon luomaa käsitystä sisarsuhteista. Toki halusi elää omilla säännöillään, tosin tällä hetkellä hän ottaisi hieman myös huomioon Lucaksen säännöstöä. Toki kääntyi takaisin Lucasta kohti ja painoi paidan rintaansa vasten. Onneksi muut arvet olivat kadonneet pikkuhiljaa. Oli kuitenkin Shiron, tai oikeastaan tämän toisen persoonan syytä, että Toki sai pienen sätkyn aina kun näki veitsenterän tai verta. Tämän takia Toki oli harkinnut itsensä tappamista. Miksi muka pitäisi elää jos toiset vain käyttivät hyväksi, leikkivät ja heittivät pois? Ja Toki ei sitten saanut tehdä niin? Eikö se ollut hieman epäreilu jako?
|
|
Lucas.G
Koulun nouseva tähti
Moi, Lucas tykk?? Tokista.
Posts: 106
|
Post by Lucas.G on Aug 18, 2007 20:55:02 GMT 2
Lucas pudisti rajusti päätään kun Toki kysyi onko tämä enää yhteydessä äitiinsä. "Tahtoisin edes tietää onko hän elossa." Hieman surullisen oloisena Lucas painoi päätänsä pöytää kohti ja kietaisi sormet niskan taakse. Toivottavasti Toki ei ymmärrä tätä säälinhakemiselta, nimittäin sitä se ei ollut. Väsymys alkoi painaa päälle aika hurjasti ja tunteet nousta jälleen pintaan. Sille Luc-chan ei voinut mitään. Pitäisikö tosissaan soittaa viranomaisille ja kysyä onko Julieta enää edes olemassa? Jos ei, niin oliko hieman epäreilua että hautajaisiin ei olla kutsuttu edes omaa poikaa, tai edes kerrottu äidin kuolevan. Lucilla oli se oikeus kuulla elikö tämän oikea äiti enää.
Tokin alkaessa yskimään rajusti Luc nosti nopeasti päänsä. Lucas mutristi huultaan ikävästi ja selvästi viestitti Tokille olevansa pahoillaan että kysymys tuli näin kulman takaa. Lucas höristi korvaansa ja katsoi tätä silmiin. Tähän tarvitsisi muistikirjan että, muistaisi mitä Toki sanoi, asiaa tuli niin paljon. Tokin sanat loksahtivat yhteen hiileen Lucaksen mielen kanssa. Lucaksesta Tokin sanat olivat juuri oikein valittu. Ne sopivat täydellisesti tähän tilanteeseen ja se sointui Luc-chanin korvissa erittäin hyvältä. Blondi hymyili suloisesti ja hymykuoppa oikealla puolella näkyi selvästi. Lucas olisi niin tahtonut viedä Toki intohimoisesti makuuhuoneen puolelle ja rakastella tämän niin puhki ettei seuraavana päivänä pääsisi ylös. Kumminkin hän tyrehdytti halunsa vain hymyilemällä. Tokin sanoessa että hän pitää Shiroa ja Luc-chania aivan eritasolla poika nytkähti. Tietenkin, sen mitä Luc tiesi Shirosta, heillä ei ollut mitään yhteistä. Hän ei sitten tiennyt kumpi oli parempi, Shiro vai hän itse? No, eiköhän ainakin Luc ollut parempi tällä hetkellä, ehkä vähän aikaa. "Ymmärrän sinut täysin. Minunki täytyy oppia tuntemaan sinut ja sitä myöten luottamaan sinuun paremmin." Hän lisäsi hymyilyn päälle. Kemia toimi täydellisesti heidän välillään, Lucas tunsi sen niin selvästi.
Keittiöveitsi? Mistä Toki nyt puhui? Eikai Shiro käyttänyt väkivaltaa tai pahoinpitelyä Tokia vastaan? Lucas järkyttyi ja hymy hävisi heti kasvoilta. Jos Shiro oli tehnyt tälle jotain vakavaa Tokille, niin siitä ei tiedä mitä Lucas aikoo tehdä. No, ehkä hän ei uskalla mennä ryttyilemään Shirolle mutta ainakin katsoa tätä pitkään ja syyttävästi. Väkivaltainen pahoinpitely inhotti Lucasta niin paljon. Ai muka rakasti jotakin kun lyö tätä paistinpannulla päähän ja tämä menee tajuttomaksi? Tai heiluu puukon kanssa 'vahingossa'? Ei se ollut rakkautta toista kohtaan. Mikä meitä ihmisiä oikeasti vaivaa? Satuttaa toista tahallisesti, ei siinä ei ollut vaan järkeä. Lucas jälleen analisoi asioita pienessä päässään. Ajatukset katkesivat kun Toki riisui paitansa ripeästi pois. Lucas vaan kallisti päätään ja nosti kulmaansa, hän ei tiennyt yhtään mitä tapahtui. Mutta kun Toki kääntyi ja hän näki selvät kirjaimet tämän ihossa. S-H-I-R-O. Niin Tokin selässä luki. Lucas pyöritti päätään negatiivisesti ja puri huultaan pariin kertaan kovaan. Hän ei voinut uskoa sitä. Hän löi nyrkin kovaa pöytään ja näytti vihaiselta. "En voi uskoa mitä nään. Tuo meni liian pitkälle." Lucas kuulosti ihme kyllä hyvin rauhalliselta mutta pienen vihaisuuden tuntua puheesta kyllä sai irti. Shiron tekemä muistomerkki otti Lucia niin päähän että hän olisi voinut räjähtää ja mennä vetämään tätä turpaan, ja vaikka vetämään itskein veitsellä Shiron selkään "LUCAS!" ihan vain muistoksi. Lucasta otti tämä liian paljon tappiin mutta koitti hieman hillitä vihaansa.
"En tahdokaan omistaa sinua kokonaan. Tahdon sinusta sen osan minkä tahdot antaa minulle." Lucas vaihtoi äänen sävynsä suloiseksi mutta, ajatukset Shiron tekemästä jäljestä vihastutti. "En ikinä tule satuttamaan sinua. Vaikka satuttaisit minua, minä en satuta sinua koskaan." Luc painotti ja katsoi tätä oikeasti vakuuttuneesti syvälle silmiin. Hän lupasi sen itselleen ja Tokille. "Lupaan sen." Tokin ei tarvitsisi pelätä että Luc tekisi mitään fyysisesti väkivaltaista tälle. Lucas ei olisi edes pystynyt tekemään niin. Toki oli hänelle sen verran rakas. Ja jos Lucas oikeasti suuttui niin hän saattoi vain poistua paikalta mitään sanomatta ja räjähtää sitten ulkona ja vetää lärvit. Se oli Lucaksen periaate, muita ei satuteta.
|
|
|
Post by Toki on Aug 18, 2007 21:43:21 GMT 2
Toki säikähti pienesti Lucaksen reaktiota. Ilmeisesti tämä ei pitänyt siitä ajatuksesta, että Shiron nimi luki Tokin selässä. Toki oli pitänyt ajatuksesta, tosin aikanaan. Nyt se oli kulutettu puhki, vaikkei se tavallaan edes liittynyt kunnolla Tokiin. "Lucas älä. Hän ei hallitse itseään." Toki ei tiennyt miksi hän puolusteli Shiroa, mutta tuntui jotenkin pahalta kun joku ajatteli Shiroa pahana. Shiro ei ollut paha. Tässä ei ollut mitään pahaa, eikä tämä halunnut satuttaa ketään. Ei Shiro ollut tehnyt sitä tahallaan. He olivat tehneet paljon muutakin tyhmää ja harkitsematonta. Ehkä oli ollut harkitsematonta jopa se, että he olivat kumpikin menettäneet neitsyytensä toisilleen. Ilman sitä Tokki olisi ehkä paremmassa jamassa, samoin Shiro. "Minä olin osasyy siihen, koska minäkään en tavallaan hallitse itseäni. Minulla on olemassa pieni suojelusenkeli, joka toimii välillä sijastani." Toki virnisti pienesti Lucakselle. Suojelusenkeli kuulosti hieman tyhmältä nimitykseltä toisesta persoonasta. "Älä ihmettele jos satun joskus käyttäytymään oudosti tai puhumaan hieman outoja asioita. Kuten sanottu, olen kehittänyt itselleni tavallaan toisen persoonan, mutta olen saanut kitkettyä sen jo melkein kokonaan pois." Toki ei ollenkaan tiennyt miten Lucas suhtautuisi asiaan, mutta kaipa sekin olisi tuotava kaikenvaralta julki. Toki ei tiennyt miten Trezen, niin kuin hän toisen persoonansa oli nimennyt, pysyisi hallinnassa, vaikka viime aikoina Toki ei ollut edes kuullut sitä toista ääntä mielessään.
"Se on hyvä," Toki vastasi yksinkertaisesti Lucaksen sanoihin siitä ettei aikoisi satuttaa tai omistaa häntä kokonaan. Oli hyvä tietää ettei toinen aikonut uusia virheitä joita Tokille oli tehty. Nyt enää tarvittaisiin se, että Toki oppisi luottamaan tarpeeksi. Rakkaus hänellä oli jo. Huomaamattaan Toki rakasti hetki hetkeltä enemmän Lucaksen varmuutta, mutta samalla ailahtelevaisuutta. He olivat ehkä hieman toistensa peilikuvia - ja mikä parasta, Lucas oli Shiron täydellinen vastakohta. Lucas ei ollut miellyttämishaluinen, epävarma, toisten pillin mukaan tanssija. Lucas sanoi suoraan sen mitä ajatteli, ja Toki piti siitä. "Mennäänkö kohta nukkumaan?" Toki kysyi haukottelun saattelemana. Kello oli ties mitä. Huomenna ei kyllä jaksaisi lähteä kouluun. Poissaoloja oli nyt muutenkin sen verran, että Toki varmasti reputtaisi kaiken muun paitsi musiikin ja liikunnan. Niissä Toki oli tehnyt sen verran töitä omalla ajalla, että opettajilla ei olisi sydäntä antaa hänelle nelosta.
Toki nousi ylös pöydän ääreltä ja vei tyhjän teemukinsa tiskipöydälle. Sen jälkeen brunette palasi Lucaksen luokse, ja kietoi kätensä tämän hartioille. Toki painoi leukansa Lucaksen olkapäälle, ja hengitti lämmintä ilmaa blondin poskelle. "Ei mietitä muita. Miten olisi jos miettisit vain ja ainoastaan minua?" Toki sanoi pienellä pehmeällä flirttiäänellä. Hän halusi Lucaksen unohtavan kertomukset Shirosta. Tämän ei pitäisi ajatella ujoa albiinoa mielipuolisena sadistiluonteena joka oli satuttanut Lucaksen pientä Toki-kultaa. Tokikaan ei ajatellut niin. Tärkeintä oli kuitenkin, että Lucas oli nyt siinä. Toki sulki hetkeksi silmänsä ja huokaisi syvään nautinnollisesti. Tosiaankin, sehän tällä hetkellä oli tärkeintä. "Mennään nukkumaan, ellet sitten halua jotain muuta ennen sitä." Toki iski hampaansa hellästi Lucaksen olkapäähän, mutta päästi hetken päästä irti. Hän ei halunnut motivoida Lucasta liikaa, koska ei ollut varma jaksaisiko itsekään.
|
|
Lucas.G
Koulun nouseva tähti
Moi, Lucas tykk?? Tokista.
Posts: 106
|
Post by Lucas.G on Aug 20, 2007 17:41:48 GMT 2
Lucas katsoi Tokia ja puri huultaan. Shiron tekemä jälki satutti Lucastakin niinkuin varmaan LTokia jonkin verran. "Hyvä on. Koitan unohtaa sen." Lucas huokaisi syvään ja koitti pyyhkäistä Shiron mielestään. Eihän Shirolla ollutkaan enää mitään tekemistä Lucin ja Tokin välillä, mutta Tokin arpi tulisi pinttymään kyllä blondin mieleen vahvasti. Tämä ravisti päätään ja pörrötti myös auki olevia hiuksiaan. Nyt oli keskityttävä muuhun, ei ollut toista vaihtoehtoakaan. Tokin alkaessa puhumaan, ihme kumma Shirosta ajattelu hävisi totaalisesti. Lucas kuunteli halukkaana mitä Tokilla oli sanottavaa itsestään. Bruneten sanoessa käyttäytyvän välillä oudosti, poika hymyili. "Emmeköhän me kaikki joskus käyttäydy oudosti?" Tämä virnisti hassusti. Lucas oli itsekin hyvin erikoinen ja jollain tapaa outo persoona. Ei häntä kauhean moni ihminen tajunnut. Mutta yleensä uusien tuttavuuksien kanssa tämä aikoo olla hieman hillitympi kuin vanhojen tuttujen kanssa jotka ymmärtävät tätä ja tämän outoa huumorintajua.
"Onko sinullakin toinen persoona?" Lucas hymyili vinosti. Lucaksella ei varsinaisesti ole toista persoonaa mutta, samankaltainen kaveri tällä kyllä oli. Hänellä oli pienempänä näkymätön ystävä, Annie. Annie oli täydellinen ystävä koska, Lucas sai itse päättää minkälainen tämä oli ja miten tämä miellyttäisi Lucasta. Annie oli Lucaksen ystävä kun tämä oli lastenkodissa. Ei hänellä ollut ystäviä siellä melkein ollenkaan joten, Annien kanssa vietetyt hetket olivat korvaamattomia. Kun Lucas muutti sitten Gilchristien perheeseen, Annie unohtui ja myöhemmin, paljon myöhemmin Lucas muisti taas Annien. Silloin hän tajusi että Annie oli Lucas, naispuolisena. Sellainen nainen Lucas olisi tahtonut olla jos olisi nainen. Ja nimi Annie oli myös Lucaksen yksi lempinimistä. "Tai, minulla ei ole toista persoonaa mutta näkymätön ystävä Annie minulla oli. Ja myöhemmin tajusin Annien olevan minä, naispuolisena." Tässä taas huomattiin kuinka outo Lucas olikaan. Mutta hän oletti Tokin ymmärtävän nimittäin olihan Tokillakin toinen persoona. Outoisuus siis yhdistyi moninkertaisesti kun hän oli Tokin kanssa, joka oli hyvä asia.
Lucas säpsähti kun tunsi Tokin hengityksen kaulallaan. Tämä hymyili vinosti ja sulki itsekin silmänsä kuunnellessaan Tokin ihanasti sointuvaa ääntä. "Sopii mainiosti." Lucas sanoi hieman poissaolevasti kun nautti Tokin käsittelystä. "Mennään vaan nukkumaan, minua nimittäin väsyttää aika olan takaa." Tämä samaten myös haukotteli syvään ja samalla tunsi Tokin hampaat tämän olkapäässä. Se tuntui erittäin hyvältä, nimittäin pienimuotoinen masokisti asui Luc-chanissa, sen hän oli huomannut ennenkin. Lucas oikaisi itsensä ja nousi seisomaan ja halasi Tokia voimakkaasti. Hän ei tiennyt syytä mutta kaipasi tätä pientä pätkää lähelleen. "Olet tärkeä." Hän sanoi ja lähti kävelemään makuuhuoneen puolelle.
|
|