|
Post by angelique on Apr 13, 2007 12:43:13 GMT 2
[Tässäpä tämä. ^^ Chiara tänne]
Angelique sulki oven perässään ja kumartui avaamaan korkeakorkoiset saapikkaansa ja vetämään ne pois jaloistaan. Hän jätti kengät lojumaan huolimattomasti oven eteen, niin että seuraava ovesta kulkija joutuisi niitä siirtämään. Tyttö asteli peremmälle, olohuoneeseen, ja hänen huomionsa oli kokonaan kännykän näytössä. Pitkästä aikaa isoveli oli ottanut häneen yhteyttä viestin muodossa ja se meni kaiken muun edelle.
Tyttö pudotti laukkunsa lattialle, sen enmpää asiaa ajatellen, huomio yhä vain puhelimessa. Angelique ei laskenut puhelinta kädestään edes silloinkaan, kun riisui sinisen neuleen päältään ja heitti se jonnekin olkansa taakse. Hän kohensi hieman valkoista toppiaan ja sipaisi punertavanruskeita hiuksiaan pois silmiensä edestä. Tyttö istuutui sohvalle, nojautui käsinojaa vasten ja nosti jalkansa myös sohvalle. Hän alkoi näpytellä vastausviestiä ja sen lähetettyään jatkoi yhä kännykän tuijottamista, odottaen vastausta.
|
|
|
Post by chiara on May 3, 2007 17:33:35 GMT 2
[ Sorisorisorisori. *blush* *nolona* ]
Chiara marssi avaimessa lukevalla numerolla 16 varustettuun asuntoon ärsyyntyneenä. Taas vaihteeksi opettajat olivat säheltäneet itsekseen: tytön edelliseen asuntoon, ihan viereisessä rakennuksessa, oli muka tullut joku vesivahinko. Ei vaan Chiara ollut mitään huomannut. Ainoa, minkä hän huomasi oli se, että koulun henkilökunta piti oppilaiden retuuttamisesta ympäriinsä. Nytkin tyttö joutui kantamaan kaikki tavaransa muutamankymmenen metrin päähän vain päähänpiston takia. Juuri kun hän oli ollut hetken tyytyväinen siihen, ettei joutunut sietämään kämppiksiä.
Chiaran täytyi kävellä edestakaisin useamman kerran, ennen kuin kaikki hänen tavaransa olivat numero kuuden kuistilla. Ovi aukeni sentään ongelmitta, avain oli oikea, tyttö pani merkille hieman yllättyneenä ja astui sisään. Ensimmäinen asia, jonka hän sai vastaansa oli pari saappaita, jotka oli selvästi asetettu keskelle tietä pelkästään hänen ärsyttämisekseen. Hän potkaisi ne välinpitämättömästi sivuun ja yritti saada asunnosta ensivaikutelmaa.
Sohvalla röhnötti vieras - tai hetkinen, kyllähän Chiara oli tuon nähnyt muutaman kerran, heillä taisi olla yhteisiä tunteja - tyttö. Italialainen muodosti heti jyrkän arvostelevan mielipiteensä tästä ja tämän tavasta jättää kengät oven eteen. Selvästikin tämä oli jälleen yksi tämän koulun pilalle hemmotelluista teinidraamakuningattarista.
"Vai sinä olet se pikku prinsessa," Chiara totesi, hymyili happamasti ja laski suuret laukut molemmista käsistään eteisen lattialle. "Minua varoitettiin."
|
|
|
Post by angelique on May 13, 2007 15:30:03 GMT 2
Angelique nosti katseensa kännykän näytöstä huoneen oven avautuessa. Kuka hemmetti häntä oli tulossa häiritsemään? Jos se olisi joku opettaja tai muuta koulun henkilökuntaa niin hän... Tulija ei kuitenkaan ollut opettaja, vaan joku Angeliquen ikäinen tyttö. Angelique siristi hieman silmiään ja mittaili tulijaa katseellaan. Miten hemmetissä tuo oli päässyt sisälle? Ja miksi tyttö näytti siltä, kuin olisi ollut muuttamassa Angeliquen asuntoon? Toisen nälväillyille Angelique kohotti ylimielisesti kulmiaan ja heilautti punertavat hiuksensa olkapäidensä taakse. "Kuka hemmetti sinä olet, ja millä oikeudella tunkeudut tänne?" Angelique kysyä töksäytti kaikkea muuta kuin ystävällisesti. Niin metsä vastasi kuin sinne huudettiin. Tyttö nousi ylös sohvalta ja asteli hieman lähemmäs eteisessä seisoskelevaa tyttöä. Toisen naama ärsytti häntä jo nyt, vaikka he olivat olleet tekemisissä toistensa kanssa vasta alle minuutin.
|
|
|
Post by chiara on May 14, 2007 12:56:41 GMT 2
"Mitäs luulisit?" Chiara heitti pyörittäen avainnippua sormessaan ja tuijotti toista tyttöä, tehden katseellaan selväksi, että piti toista tyhmänä. Tuo taisi luulla omistavansa koko maailman. Harva asia ärsytti italialaista yhtä paljon kuin piloille hemmoteltujen teinityttöjen ylimielisyys.
"Ai, opettajat eivät muistaneet kertoa sinulle?" Chiara kysyi tajuttuaan tilanteen. "En olisi yllättynyt." Tyttö nosti laukkunsa lattialta ja katseli ympärilleen. Hän ei totisesti tulisi nauttimaan ajasta samassa asunnosssa tuon prinsessan kanssa, mutta hän oli jo hyväksynyt sen, että hänen oli pakko.
"Mikä huone on sinun?" Chiara kysyi otettuaan jo muutaman röyhkeän askeleen painavat laukut käsissään. Ei sillä, että häntä kiinnostaisi tuon asiat, mutta hän oli sen verran laiska, ettei halunnut turhan takia kantaa tavaroitaan edestakaisin.
|
|
|
Post by angelique on May 19, 2007 19:34:33 GMT 2
Angelique risti käsivartensa rinnalleen ja nojasi painoaan toiselle jalalle. Katse mittaili toista tyttöä arvioivasti, joskin melko ivallisestikin. Hänellä oli hyvin vahva tunne siitä, etteivät he luultavasti tulisi kovin hyvin toimeen. Ainakaan aluksi, kuka tietää mikä tilanne olisi vuoden kuluttua tai jotain. Mikäli he nyt joutuisivat olemaan toistensa kanssa tekemisissä niin pitkään. Todennäköisesti joutuisivat. Angelique oli päätellyt tytön olevan hänen uusi kämppiksensä, sen varmisti lopulta se, kun toinen alkoi kysellä huoneista. "Tuo on minun huoneeni", Angelique kertoi ja osoitti vasemmanpuoleista huonetta. Tyttö loi toiseen ylimielisen katseen ja kääntyi sitten kannoillaan ja lampsi takaisin sovalle, vallaten sen taas itselleen kokonaan.
Angelique alkoi oikeasti siinä sohvalla istuessaan miettiä, miten ihmeessä hän pärjäisi uuden kämppiksensä kanssa? Suoraan sanottuna ensivaikutelma ei tainnut olla kummankaan osalta kovin hyvä. Tyttö vilkaisi toista arvioivasti. No, Angelique ei ainakaan olisi se, joka alkaisi ensimmäisenä hieroa sovintoa heidän välilleen. Tyttö tuhahti ja keskittyi taas räpeltämään kännykkäänsä.
edit.// Koska Chiaran pelaaja lopetti täällä, loppuu tämä peli siis tähän. Topicin saa poistaa.
|
|