Time in my heart [sovittu]

[Toki]

[Suna raahaa Shiro-kultani tänne.<3]

Toki katseli mielenkiinnolla talleja. Paikka oli suuri ja siisti, vastakohta heidän kotitallille. Hevosia oli kuin sieniä sateella. Toki antoi katseensa kiertää ratsuvaihtoehtoja läpi. Muutama heppa muistutti aika lähellä Caraa rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan muutenkin. Sellaisen Toki haluaisi itselleen.
Toki käännähti hymyillen Shiroa kohti. Tämä näytti tosiaankin suloiselta päivänvarjon kanssa.
"Oletko varma ettet halua hevosen selkään? Voin varoittaa, että jos aiot muuttaa joskus minun kanssa saman katon alle, sinun on kestettävä hevosia." Tokin hymy leveni entisestään hänen ajatellessa tulevaisuutta. Ehkä he muuttaisivat Shiron kanssa maalle ja eläisivät siellä elämänsä ilman häiriötekijöitä. se vasta olisi mukavaa.

Toki raahasi Shiroa perässään kohti suurta tallirakennusta. Pitäisi etsiä joku jolta kysyä hiema neuvoja. Toki etsi katseellaan ilmoitustaulun tapaista, ja löysikin sellaisen. Sitten hinnasto, tai muuta vastaava. Löytyi.
Ahaa, ilmeisesti hevosia oli mahdollista vuokrata, kallista hommaa. Ehkä Toki jättäisi ratsastamisen jollekin toiselle kerralle. Nyt hän voisi nauttia sekä Shirosta että hevosista. Toki hengitti syvään tallin tuoksua ja puristi Shiron kättä onnellisena.

[Shiro]

Shiro nauroi kun Toki raahasi häntä innolla eri suuntiin. Mieluiten hän olisi kulkenut pojan kanssa ulkona ihan tavallisesti. Kirottu tauti, jos sitä nyt taudiksi voitiin sanoa.
"Se onkin sitten sen ajan murhe. Nyt et kuitenkaan minua sinne saa."
Kun Toki oli onnellinen sai se Shironkin onnelliseksi. Oli hassua olla ulkona tähän aikaan iltapäivästä kun aurinko paahtoi täydellä teholla taivaalta. Shiro ei vieläkään oiekin suostunut uskomaan, että vietti aikaa auringossa. Tai no tavallaan auringossa.

Pojan katsoessa hintoja, Shiro huomasi kuinka kallista lystiä se oli. Siinä oli yksi syy miksi hän ei ratsastanut. Se veisi rahaa, eikä Shirolla ollut niin paljon rahaa. Nytkin hänen pitäisi ostaa uusi peili rikkoneensa tilalle.
"Varaa ensikerralla enemmän rahaa."
Shiro sanoi lohduttaen ja vastasi Tokin puristukseen. Hän käänsi tätä sen verran, että kykeni suutelemaan ja laittoin varjon sensuroimaan kun ohi käveli muutama kundi.
"On tästä muutakin hyötyä kuin auringon estona."
Albino sanoi virnistäen ja sulki silmänsä, nauttien ulkoilmasta.

[Toki]

"Jep, täytyy varata." Kyllä Tokin budjetti olisi tälläkin kertaa riittänyt, mutta antoi olla, jos Shiroa ei kerta huvittanut ratsastelu. Tuskin tätä huvittaisi vain katsoa vierestä kun hän opettelisi kaiken alusta. Mahtaisi olla tylsää katsottavaa, paitsi jos Toki onnistuisi putoamaan. Saisipahan Shiro kunnon naurut. Ehkä senkin takia olisi parempi, että Toki tulisi ratsastamaan ilman Shiroa. Ei tarvitsisi nolata itseään Shiron nenän edessä.
Toki yllättyi pienesti Shiron suudelmasta, mutta sulautui tähän sitten. Varjo sensuroimassa sai Tokin nauramaan pienesti.
"Nimenomaan."
Toki suukotti Shiroa uudelleen, ja pisti tällä kertaa hieman lisää tunnetta peliin. Nyt jos joku sattuisi kävelemään talliin sisään, tämä saisi aika mielenkiintoisen yllätyksen. Ei, ei Toki ollut lähtenyt tallille kuhertelemaan, mutta kyllähän tämä näinkin kävi. Ja auringossa oleminen viimeistelisi rusketuksen.

"Tulehan." Toki veti Shiron perässään hieman syrjemmälle, tarhan luo ja vetäisi tämän itseään vasten. Tarhan hevonen tuli tervehtimään Tokia ja Toki silitti sitä hellästi turvasta. Sen jälkeen poika kääntyi takaisin Shiron puoleen. Pieni suukko ja kädet pidemmän pojan hiuksin.
"Kuten on monesta muustakin." Toki puraisi alahuultaan ja naurahti pienesti tuntiessaan kimon hevosen turvan niskassaan.
"Eräs taitaa olla hieman mustasukkainen."

[Shiro]

Shiron oli pakko antautua täysin Tokille tämän halutessa enemmän. Pää ajatuksena oli ollut ulos meno, eikä sen enempää. Ainakaan he eivät olleet harrastamassa seksiä lähimmän heinäpaalin takana. Ajatus oli kyllä houkutteleva, mutta jos nyt ei kuitenkaan. Oli edelleen omituista olla ulkona, mutta ehkä se teki Shirollekkin vain hyvää. Harvoin hän ulkona muutenkaan oli.

Pojan alkaessa raahata sitten uudestaan jonnekkin, Shiro vain meni tämän perässä ja nautti jokaisesta hetkestä. Huomatessaan päästyään tarhoille, Shiro antoi käsiensä mennä pojan lantiolle ja vastasi pienesti tämän suukkoon. Hän oli hieman jännittynyt hevosesta, mutta yritti unohtaa tämän. Albino ei koskaan ollut ollut tekemisissä hevosten kanssa ja omalla tavallaan pelkäsikin niitä. Tokin sanottua hevosen olevan mustasukkainen, Shiro kurkisti tätä päin ja tuijotti eläintä haastavasti silmiin. Vai yrittää tuo viedä minun mieheni!
"Niin on kuule kohta joku toinenkin."
Shiro vastasi ja virnisti, tuijottaen hevosta. Hän ei todellakaan jakaisi Tokia jonkun otuksen kanssa, vaikka nuorempi poika niistä pitikin. Ehkä Shiron vain pitäisi opetella elämään hevosten kanssa, sillä jos hän todella muuttaisi Tokin kanssa yhteen asumaan, joutuisi hän elämään myös hevosen tai hevosten kanssa. Siitä ei päässyt yli eikä ympäri.
"Mitä teemme tämä jälkeen? Onko sinulla minkäänlaisia ideoita?"

[Toki]

"Noh noh, kyllähän minä tiedän, että olen komea, mutta ei minusta sentään tarvitse taistella." Toki painoi huulensa Shiron huulia vasten ja puristi tätä lantiosta tiukasti. Shirolla ei olisi mitään syytä olla mustasukkainen hevoselle. Shiro oli ainut jota Toki ajatteli, ja kyllä Toki uskoi että Shiro tiesi sen varsin hyvin.
Tokin oli kuitenkin pakko nauraa Shiron haastaville katseille. Heppa vain hörähti ja yritti tehdä tuttavuutta Shironkin kanssa. Toivottavasti Shiro ei pelännyt hevosia. Ei Toki ainakaan ollut sellaista tunnetta saanut, vaikka hän kyllä olikin siinä Shiron ja pahan hevosen välissä. Kyllä Shiro tottuisi eläimen läsnäoloon, toivottavasti. Toki suorastaan nautti siitä että sai olla pitkästä aikaa hevosen lähettyvillä. Eihän tämä kimo korvannut oman tallin kimoa, mutta kelpasi paremman puutteessa.

"Minä en ole menossa mihinkään vähään aikaan." Toki katsoi hieman mököttävästi Shiroa. Ei nyt kun Toki oli vihdoinkin päässyt hieman nauttimaan elämästä. Shirollakaan ei olisi pelkoa palamisesta, sen verran hyvää mallia päivänvarjo oli. Toki oli teettänyt sen tilaustyönä. Olihan se tullut kalliiksi, mutta mitäpä Toki ei tekisi Shiron takia. Kyllä häneltä nyt sen verran löytyi säästöjä, ettei hän ihan kuukahtanut varjon hintoihin. Tosin siinä meni hieman opiskelurahojakin, mutta ei se haitannut. Kunhan Shiro oli onnellinen. Shiron liikuttuneen hymyn näkeminen oli voittanut kaikki korvaukset.

Kimo hieroi taas turpaansa Tokin niskaan ja Tokilta pääsi pieni naurahdus. Poika tarttui Shiroa kädestä kiinni ja vei sen hevosen kaulalle.
"Se ei pure." Toki hymyili rohkaisevasti Shirolle ja suukotti tämän poskea. Toki liikutti sormiaan Shiron sormien lomassa ja rapsutti kimon lämmintä kaulaa. Toki oli oppinut hieromaan hevosia jotenkuten. Eihän hän tietenkään siskoa päihittänyt taidoillaan, mutta kyllä hänkin sai jotain aikaiseksi. Hevonen hörähti vaisusti ja painoi päätään alemmas. Tokin kasvoille kohosi automaattisesti hymy. Taitoja ei oltu unohdettu.

[Shiro]

Shiro ymmärsi menneensä liian pitkälle ollessaan mustasukkainen Tokista. Rapsutellessaan hevosta, albinon kasvoille ilmestyi pieni hymy ja pian hän uskalsi rapsuttaa eläintä muualtakin. Poika astui lähemmäksi ja painoi kasvonsa hevosen harjaan. Hän ei pahemmin ollut lapsena viettänyt aikaa minkäänlaisten eläinten kanssa, sillä Shiro ei voinut mennä ulos, eivätkä vanhemmat suostuneet taloon lemmikkejä ottamaan. Shiro ei alkaisi selittää Tokille taas menneisyydestään vaan antaisi mielumin asian olla ja tutustuisi eläimiin itse.

"Ehkä jonain päivänä voisin uskaltautua hevosen selkään."
Shiro sanoi hiljaisesti ja jatkoi eläimen rapsuttamista. Pienenä poika oli fantasioinut, että hänkin ratsastaisi valkoisella tai mustalla hevosella taikamaassa. Hän kantaisi selässään veljensä omistamaa hienoa katanaa ja ampuisi pahoja örkkejä hienolla, isänsä tekemällä jousella. Huokaisten tyytyväisenä Shiro taputti hevosta vielä kerran ja katsoi sitten Tokia. Häntä ei haittaisi vaikka poika päättäisi, että he viettäisivät tässä koko loppu päivän. Ekä Shirokin vain tarvitsi mahdollisuuden tutustua eläimiin. Täytetyt eivät oikein tarjonneet tarpeeksi seuraa tai suojelua.

[Toki]

Toki katsoi hymysuin kun Shiro rapsutteli hevosta, ja siirsi oman kätensä Shiron lantiolle. Shirosta olisi tosiaankin tullut hyvä vaimo, jos tämä vain olisi nainen. No sitä vaihtoehtoa oli turha miettiä. Shiro ei muuttuisi naiseksi millään, ja se saisi kelvata Tokille. Itseänsä voisi syyttää siitä kun iski silmänsä Shiroon. Toki huokaisi pienesti, mutta hätkähti sitten kuullessaan Shiron puhuvan.
"Kyllä sinä uskaltaudut." Toki hymyili herttaisesti albiinopojalle ja katsahti taivaalle. Muutama pilvi oli ajelehtinut taivaankannelle. Kaipa hän voisi kertoa Shirolle. Miksi nyt turhaan salata asiaa yhtään pidempään. Olihan hän pohtinut sitä sen verran kauan.

"Shiro... Tapasin viime viikolla erään tytön..." Toki käänsi katseensa taivaalta takaisin Shiroon. Brunette katsoi vakavana albiinoa ja tarttui tätä kädestä kiinni. Toki piti ehkä hieman liiankin pitkän hiljaisuuden, ennen kuin jatkoi lausettaan.
"Nanan. Hän sai minut voittamaan esiintymispelkoni, ja olemme lähdössä erääseen duettokilpailuun ensi kuussa," Toki pamautti päin Shiron naamaa pitämättä pientäkään taukoa sanojensa välissä. Brunette ei tiennyt miksi asiasta kertominen oli niin vaikeaa, mutta se vain oli. Eihän siinä ollut edes mitään hävettävää! He olivat Nanan kanssa ystäviä, mutta siltikin Shiron oli oikeus saada tietää kenen kanssa hän oli tekemisissä.
"Olemme ajatelleet perustaa bändin. Minusta tulisi laulaja." Toki hymyili suloisesti Shirolle. Hän pääsisi vihdoinkin toteuttamaan unelmaansa. Enää tarvittaisiin Shiron suostumus asiaan.

[Shiro]

Shiro oli katkaista päivänvarjon rungon kuullessaan Tokin aloittavan asiansa kertomalla jostakin tytöstä. Siihenkö oltiin tultu? Oliko Toki pettämässä häntä? Ote hellitti pojan jatkaessa tarinaansa ja jännitys käsistä hellitti. "Sehän kuulostaa mahtavalta."
Albino vastasi Pojan innostukseen ja hymyyn. Jos tämä nyt saisi tehdä sitä mitä halusi ja jopa nautti siitä, niin mikä Shiro oli tätä estämään.
"Sinähän pidätkin laulamisesta. Ehkä minun pitäisi tulla sitten katsomaan teitä."

Oli hyvä, että Toki sai muutkin ajattelemista ja tekemistä. Ei pojan koko elämän ja kiinnostusten tarvinnut pyöriä Shiron ympärillä. Ainakin nuorempi saisi lisää ystäviä. Ja tottahan Tokin ja Nanan suhde oli vain ystävyyssuhde? Nyt Shiro oli jo menemässä liian pitkälle. Ei hän saisi ajatella tuolla tavalla Tokista.
"Luulin, että bändiin tarvitaan enemmänkin ihmisiä? Taidatte vasta olla värväämässä lisää porukoita." Albino oli ieltämättä iloinen Tokin puolesta ja näytti sen lempeällä hymyllä, joka oli jäänyt hänen kasvoilleen. Se ei kuitenkaan ollut samanlainen kuin ennen, mutta sitä ei edes Shiro huomannut sillä hetkellä.

Automaattisesti pojan käsi palasi rapsuttamaan hevosta ja eläimen läheisyys tuntui mukavalta ja rauhoittavalta. Todennäköisesti hän palaisi vielä uudelleen talleille, vaikka yksinkin. Shiro oli alkanut nauttimaan hevosten seurasta. Harmi etteivät hänen vanhempansa koskaan ostaneet minkäänlaisia eläimiä heidän kotiinsa. Ne olivat kuulemm likaisia, sottaisia, haisivat ja kalliita. Niin sanottiin myös vauvoista.

[Toki]

"Niin..." Toki hymyili kiitollisena Shirolle. Pojan mielipide tosiaankin merkitsi hänelle paljon. Ja jos Shiro oli kerta tulossa katsomaankin, niin Tokin olisi pantava parastaan. Eihän hän voinut nolata itseään panikoimalla Shiron silmien alla. Oli jo tarpeeksi, että Shiro oli nähnyt hänen itkevän ja olevan kauhuissaan. Ei tämän tarvitsisi vielä seurata Tokin esiintymiskammoakin. Muutama asia riitti, ja sekin oli oikeastaan liian kiusallista.
Shiron lempeä hymy oli tuttu, mutta se tietty turvallisuudentunne puuttui. Tokia kylmäsi hieman kun Shiro palasi rapsuttamaan kimoa. Niin, bändin mukana hänen aikansa kuluisi enemmän siihen kuin Shiron kanssa olemiseen. Enää oli turha odottaa, että Toki olisi loikkinut lauantaiaamuna ennen auringonnousua Shiron asunnolle ja yllättänyt tämän aamutakissa ja puputossuissa. Yhteiset illatkin saisivat todennäköisesti väistyä harkkojen tieltä. Tätäkö se oli? Unelmasta toiseen? Jos tahtoi toisen unelman, piti luopua toisesta?
"Itseasiassa olemme lähdössä siihen kilpailuunkin hieman katsastamaan markkinoita," Toki pakottatui sanomaan ja hymyili ehkä hieman liiankin teennäisesti Shirolle. Brunette astui automaattisesti lähemmäs kimoa, ja rapsutti tätä pehmeästi turvasta.

Hänen pitäisi pitää huoli siitä, että hänen aikansa riittäisi Shirolle. Kyllä se riittäisi jos ajankäytön vain suunnittelisi oikein. Eihän Toki voisi luopua Shirosta vain sen takia, että pääsisi laulamaan. Vai voisiko? Ei, ei niin missään nimessä. Siihen, että Toki ottaisi eron Shirosta, tarvittaisiin jotain paljon mullistavampaa. Argh, valintatilanteet olivat kamalia, varsinkin kun ei tiennyt pitikö edes valita. Mikä olisi oikein? Toki toteuttaisi pikkulapsen unelman vai hän pitäisi Shiron?
Samassa Tokin katse eksyi Shiron vasemmalle kädelle, ja sormukseen. Ei, hän ei voisi hylätä Shiroa edes pitkäaikaisen unelman takia. Siihen tosiaankin tarvittaisiin jotain paljon merkittävämpää.

[Shiro]

Shiro katsahti taivaalle ja huomasi taivaan pilvenevän. Hän sulki päivänvarjon varovaisesti, jotta ei vain hajoittaisi sitä. Vielä pieni rapsutus hevoselle ja varjo kainaloon.
"Minulla alkaa olla nälkä. Mitä sanoisit jos tulisimme jonakin toisena kertana? Ehkä silloin sinäkin pääsisit hevosen selkään ja voisit opettaa minuakin."
Ajatus oli naurettava ja albino saattoi nähdä itsensä keikkumassa, jalkojaan heilutellen jonkin suuren eläimen selässä, tiukka kypärä päässään. Pieni tirskahdus pääsi pojan suusta ja hän punastui hieman.
"Toivottavasti et ota silloin kameraa mukaan." Se oli joko vihjailua tai toivomista. Shiro ei todellakaan kaivannut mitään mikä saattaisi muistuttaa häntä itsensä nolaamisesta.

Poika tarttui nuorempaa kädestä ja lähti sitten hellästi, kuin suostutellakseen, raahaamaan tätä takaisin kohti koulua. "Syötkö minun luonani vai menetkö omalle asunnollesi? Uskoisin sinulla kuitenkin olevan paljon tekemistä, kun olet nyt laulaja." Hymyillen Shiro varmisti vielä, että aurinko vrasti pysyi piilossa ja jatkoi sitten matkaansa kohti koulua.

[Toki]

"Mikä ettei." Toki hymyili suloisesti Shirolle. Kyllä hän voisikin opettaa pojan ratsastamaan, jos tältä vain innostusta löytyisi. Toki puuhasi ihan mielellään hevosten kanssa, ja olisi ehdottomasti hauskaa, jos Shirokin liittyisi seuraan tallille. Yksinään tuppasi olemaan hieman tylsää. Kotopuolessakin oli ollut aina sisko seurana, tosin se oli johtunut siitä, ettei tämä ollut uskaltanut päästää Tokia yksin tallille. Ehkä sisko oli pelännyt, että Toki hajottaisi Cáran. Ehkä sisko osaisi nyt jo hieman luottaa häneen, kun ikääkin oli kertynyt. Pianhan siskon olisi sitäpaitsit aika muuttaa pois kotoa, joten Cára jäisi kokonaan Tokin vastuulle. Eli ihan heti hän ei Shiron matkaan pääsisi. Äiti tuskin antaisi hänen viedä heppaa mukana.
"En tiedä. Saattaisihan se olla mukava ikuistaa." Toki iski silmää leikkisästi Shirolle ja tämän ruvetessa raahaamaan häntä perässä, Toki kietoi kätensä tämän käsivarren ympärille roikkuen siinä. Tokilla ei ollut mitään sitä vastaan, että he jättivät hepan yksinään tarhaan. Eiköhän tällä olisi ruokaa seurana.

Shiron kysyessä Tokia luokseen syömään, Toki joutui kieltäytymään.
"Taidan mennä kotiin." Poika kohottautui varpailleen ja painoi hellän suukon Shiron poskelle.
"Vaikka sinun keitoksesi ovatkin aika herkullisia, ja siinä tuppaa saamaan aina hieman ylimääräistäkin." Toki virnisti pirullisesti ja kietaisi kätensä Shiron lantiolle, niin että sormet jäivät melkein takapuolelle. Pitäisihän sitä nyt vähän esitellä. Shiro oli hänen eikä kenenkään muun, tai enintään Trezenin kanssa hän tämän saattaisi jakaa.

[Shiro]

Shiro löi leikkisästi poikaa päähän päivänvarjollaan tämän käsien eksyessä hieman turhankin alas. Albino vei vapaan kätensä Tokin alaselälle ja kohotti hieman tämän paitaa. Tuuletusta olisi kyllä kaivannut muukin paikka kuin pelkästään nuoremman pojan vartalo.
"Et sinä aina tule saamaan sitä ylimääräistä, vaikka kyllä minä siitä nautin." Oli hieman noloa olla tällä tavalla kaikkien nähtävillä, mutta ehk Shiro kestäisi tämänkin koettelemuksen. He hän melkein harrastivat seksiäkin yleisessä vessassa, joten tämä oli vain pientä siihen verrattuna. Jos joku olisi silloin parin sieltä käräyttänyt, niin hätätapauksessa albino olisi joko piiloutunut vessaan tai kääriytynyt vessapaperiin jos ei muuta.

"Jos en pääse tulemaan, niin voi käydä, niin lupaathan sitten kertoa minulle kuinka kävi? Voisin tehdä tai ostaa jotakin mukavaa."
Pieni suukko pojalle ja matka jatkui yhä koululle päin.

[Toki]

"Autsh!" Toki älähti saadessaan päivänvarjosta päähän ja brunette katsoi Shiroa huuli mutrulla. Käsi kuitenkin pysyi missä oli, ellei jopa laskeutunut hieman alemmas. Pieni hymy käväisi tokin kasvoilla, tämän tuntiessa Shiron sormet paljaalla selälle. Juuri tämän takia hän jaksoi Shiroa. Tämän ei tarvinnut tehdä mitään muuta kuin hieman koskettaa, ja Toki oli sulaa vahaa tämän käsissä.
"Melkeinpä poikkeuksetta olen saanut." Brunette virnisti leveästi Shirolle ja katsoi tätä sitten kulma hieman koholla tämän vaihtaessa puheenaihetta. Tokilta meni hetki tajuta mistä albiino puhui, mutta samassa pieni lamppu syttyi pään päällä. Hänhän oli kertonut Shirolle kilpailusta.
"Älä huoli, soitan sinulle samantien kun pääsen lavalta alas, jos siis pääsen sieltä hengissä." Toki punnitsi hiljaa mielessään muita mahdollisuuksia. Hän saattaisi vaihtaa yleisönäkymän salin kattoon tai sitten hän onnistuisi oksentamaan vaatteidensa päälle juuri ennen esitystä. Sitten pitäisi esiintyä rikkinäisissä farkuissa ja liian pienessä paidassa, edustavaa.

"Ei sinun tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla valmiina, kun tulemme takaisin." Toki hymyili hyvin paljon kertovasti Shirolle. Eiköhän tämä ymmärtäisi vähemmästäkin mihin pitäisi olla valmiina.

[Shiro]

"Minähän olen melkein aina valmis. Se vähän riippuu millaiseen valmiuteen haluat."
Virne leveni enemmn kuin tarpeeksi, jotta Toki olisi ymmärtänyt, että Shiro olisi valmis avaamaan pojalle oven vaatteet päällä tai ilman vaatteita. Miten Toki vain haluaisi Shiron ensimmäiseksi nähdä. Ehkä hän antoi pojalle liikaa periksi. No... sitä ei tarvinnut miettiä nyt. Shiro sai olla vain iloinen, että Toki oli uskaltanut päätää piilevän laulajansa ulos ja olisi valmis antamaan maailman suudella hänen jalkojaan. Ehkä siinä kaikessa touhouksessa tästä voisi tulla kuuluisakin ja Toki muistaisi siinä sivussa Shiroakin.

Vessan rikkoutunut peili tuli silloin Shiron mieleen, mutta ei hän enään tänään lähtisi minnekkään kauppoihin etsimään yhtä vaivaista peiliä. Kyllä hän pärjäisi ilmankin. Toinen ongelma oli, että shirolla ei ihme kyllä ollut jääkaapissaan paljon mitään ruokaa, joten ehkä olikin hyvä ettei Toki tullut hänen luokseen syömään. Hyvä jos albino sai ruokaa tehtyä itselleen. Kai sitä pitäisi tyytyä nuudeleihin ja riisiin. Shiro jatkoi matkaansa ja mietti näitä asioita samalla kun mietti lavalla seisovaa Tokia.

[Toki]

"Hmm..." Toki esitti pohtivaa ja katsoi oikein arvostelevasti Shiroa.
"Tykästyin niihin puputossuihin, joten...?" Brunette kohotti kulmakarvaansa flirttailevasti ja ujutti sormensa Shiron housunhelmasta hyväilemään tämän alaselkää, ja hieman alempaatakin. Poika pysäytti Shiron hetkeksi ja kohottautui tämän korvan juureen.
"Ainoastaan ne." Brunette virnisti leveästi ja suuteli Shiroa nopealla liikkeellä. Kyllä hänelle kävisi Shiro ihan normaalistikin, niin kauan kun se olisi Shiro... tai hätätapauksessa Shiroco. Tosin Toki ei oikein perustanut Shirocon luonteenpiirteistä. Shiro oli mukavempi, ja Toki tykkäsi olla päällä. Shirocon kanssa päällä oleminen ei käynyt kysymykseenkään.
Pienesti huokaisten Toki vetäisi kätensä pois Shiron housuista ja kietoi sen takaisin pojan lantiolle. Koulu alkoi jo pikkuhiljaa häämöttää horisontissa.

"En tiedä kuinka kiireistä minulla tulee olemaan nyt lähiaikoina, mutta yritän silti tulla käymään joku päivä." Toki nojasi hieman painoaan Shiron lämmintä kehoa vasten. Eihän Ranskan auringon alla pahemmin lämmitystä tarvittu, mutta Shiro tuntui miellyttävän lämpimältä siinä lähellä.