Kinoki
Uusi oppilas
iskulause kuin etanalla
Posts: 41
|
Post by Kinoki on Mar 29, 2007 18:10:52 GMT 2
"Tämä vallitseva sää on vähän masentava... on paljon helpompi olla kun aurinko paistaa ja sellaista mukavaa.." Kim selitti outouttaan tietämättä kuitenkaan, oliko juuri valehdellut itselleenkin. Tyttö nyki koulupukuun kuuluvan bleisertakkinsa hihoja sormenpäitä kohti, asetteli kätensä huolellisesti puuskaan ja sulki kämmenensä mukaviksi pikku nyrkeiksi, yrittäen tällä tavoin saada eturaajansa lämpenemään edes vähäsen; Kinokin kädet olivat kohmettuneet hiljakseen jo siihen pisteeseen jossa tuntoaisti alkaa takkuilla, eikä se tietenkään mukavaa ollut. Hänen onnekseen tämä pieni käsittely tuottikin tulosta, sillä kohta tunto alkoikin palailla käsiin ja pienimuotoisen ihmissolmun suojissa lepäävät kämmenet saivat normaalivärityksensä hitaasti takaisin. "Joidenkin mielestä tällainen ilmaston viileä horrostelu on kai mukavaakin, hm? Millaisesta säästä sinä pidät eniten?" Kinoki tiedusteli arvellen, että saisi vastaukseksi jotain ympäripyöreää honotusta suuntaan 'kaikki säät on kivoja'. Ääneti hän kauhisteli miten tylsän kysymyksen olikaan keksinyt, mutta toivoi siitä versoavan jonkin mielenkiintoisemman keskustelunaiheen jota voisi pohtia vielä seuraavana päivänäkin. Vuoropuhelussahan loppujen lopuksi on aihe aivan toinen kuin pölötyksen alkaessa.
(yup, toivotaan että roolinnan taso paranee pian ._.')
|
|
|
Post by Tommy on Mar 29, 2007 22:28:12 GMT 2
Tommy tyytyi vain hymähtämään toisen selittäessä outoa käytöstään säällä. Huivipää ei oikein uskonut, että se olisi syy tytön 'tilttaamiseen', kuten tuo itse oli asian muotoillut, muttei millään tavalla tuonut julki mielipidettään.
Ulkona tosiaan oli vähän viileä. Tommy kiskoi aukinaisen takkinsa kiinni. Hän oli nykyään hieman yliherkkä kylmälle ja vaikkei kukaan ollut koskaan mitään sen suuntaista hänelle sanonut, poika oletti asian johtuvan mistäpäs muustakaan kuin narkkaritaustoistaan, jotka olivat auheuttaneet hänelle ties mitä kivaa pientä riesaa. Mutta itsepähän hän oli siihen lähtenyt eikä nuorukainen osannut ketään muuta syyttää kuin itseään ja omaa tyhmyyttään. Nyt hän oli viisaampi eikä lähtisi siihen uudestaan, vaikka leikittelikin usein ajatuksella, että olisi mukavaa vielä yhden kerran kokeilla. Mutta ei semmoinen toimisi. Yksi kerta johtaisi toiseen. Sama jos entiselle alkoholistille antaisi alkoholia, niin eihän se muuhun johtaisi kuin vaikeuksiin.
Tommy havahtui ajatuksistaan tytön kysyessä, millaisesta säästä hän eniten piti. "Sumusta", hän vastasi miettimättä. Hän oli aina rakastanut sumua eikä oikein tiennyt itsekään miksi. Se vain sai hänen olonsa tuntemaan turvalliseksi. "ööh.. mä tiedän, et se on outoa.. Kyl mä auringostaki tykkään", hän lisäsi hieman vaivaantuneena tajuttuaan, miten outo hänen vastauksensa ehkä oli. Huivipää ei ollut vielä törmännyt keneenkään muuhun, joka rakastaisi sumua samalla tavalla kuin hän. Useimmat tuntuivat enemmänkin vihaavan sitä.
[hitsit oon ylpeä itestäni, kun sain paristettua itteni vastaamaan näinki pian. Oon jopa lapsellisen ylpeä. Ja ei, ei ollu mitään pakkopullaa sit ku pääs vauhtiin eli ekan lauseen kirjotettua. >8DD ]
|
|
Kinoki
Uusi oppilas
iskulause kuin etanalla
Posts: 41
|
Post by Kinoki on Apr 1, 2007 18:59:46 GMT 2
Sumusta? Niin, niin, totta kai. Olisihan se pitänyt arvata. Silti tytön ilmeestä saattoi havaita joitain hämmästyksen merkkejä, kuten kulmain kohoamista ja hymyn lievää laimenemista. "Sumu on näköhaitta.." Kinoki huomasi ääneen. "Sakea sumu estää näkemästä muita, mutta toisaalta taas, se estää myös muita näkemästä sinua. Niinkuin valkoinen pimeys tai jotain. Minusta se on lähinnä ahdistavaa kun ei nää kunnolla eteensä" Kim selosti. Lauseiden väleistä löytyi lyhyehköjä hiljaisia hetkiä, mikä sai tytön suoltaman tekstin mukavan katkonaiseksi ja puhujan mietteliään oloiseksi. Kinokin vasen käsi hakeutui omistajansa otsalle ja pyyhkäisi huoletonna silmillä roikkuvaa kirkasväristä hiusriviä taaemmas. Huomattuaan jonkinlaisen yhteyden sanojensa ja juuri tehneensä liikkeen välillä, tyttö hymähti. "Näköhaittaakin on monenlaista, näemmä" Kim tuumasi ja heilautti päätään sivulle saadakseen tukkansa laskeutumaan 'oikein'. Asiat harvemmin toimivat kuten niiden pitäisi, ja tähän periaatteeseen takertuen saivat tytön hiukset vain lisää puhtia näkökentän pienentämiseen. Nyt oranssi 'verho' lepäsi juuri niin kuin halusi, silmän päällä, ja sekös Kinokia häiritsi nyt kun oli näköhaitoistakin mennyt puhumaan. 'Tapan sut. saksilla taikka veitsellä' Kim ajatteli tapittaessaan päästään kasvavaa lankamaista massaa hetken verran. Katse kääntyi pian takaisin Tommyyn, ja nolo virne viipyi tytön kasvoilla muutaman sekunnin.
(taas yksi viikonloppu kului oulussa ilman tietokonetta saatika nettiä. )
|
|
|
Post by Tommy on Apr 1, 2007 21:22:42 GMT 2
[Oulussa? Melkein kaikki mun sukulaiset asuu siellä (tai ainaki lähellä sitä) ]
Tommy tunsi olonsa hieman vaivaantuneeksi toisen näyttäessä hieman hämmästyneeltä. Kyllä hän tiesi, että sumusta pitäminen oli outoa, vaikkei toinen tuolta näyttäisikään. Vaikka nuorukainen halusikin olla oma itsensä, hän vihasi kaikkea sanomaansa, mikä kuullosti muiden mielestä oudolta. Hän halusi olla niinkuin kaikki muutkin nuoret, mutta tietenkään hän ei ollut. Nuorukainen oli kokenut aivan liikaa ollakseen samalainen kuin keskiverto 17-vuotias. Suurin osa ihmisitä tuntui pitävän häntä outona ja vähintäänkin ylimielisenä, mutta he eivät tienneet mistään mitään. Huivipäätä suututti ihmiset, jotka tuomitsivat hänet vaikkeivat edes tunteneet. Hyvä jos olivat koskaan sanaakaan vaihtaneet ja silti luulivat tietävänsä hänen elämästään kaiken.
"Mulla on sumussa turvallinen olo. Ja sit tuntuu ku ei ois välttämättä ihan täs maailmas. Sellanen epätodellinen", hän sanoi ja virnisti hieman vaivaantuneena. Hän ihmetteli, miksi edes kertoi tuolle asioita niin vuolaasti vaikka yleensä piti suunsa visusti kiinni. Ehkä hän oli tosissaan kaivannut juttuseuraa.
Tommy naurahti toisen todetessa, että näköhaittojakin oli erilaisia. Kinoki viittasi selkeästi hiuksiinsa, jotka valuivat jatkuvasti silmille saaden tytön tuijottamaan niitä murhaavasti. "Munki hiukset tekee noin, jo en pidä huivia päässä", nuorukainen tunnusti virnistäen. Hänen hiuksensa olivat monen yllättävän pitkät, mutta kukaan ei tajunnut sitä, sillä niistä ei paljoa näkynyt huivin alta.
|
|
Kinoki
Uusi oppilas
iskulause kuin etanalla
Posts: 41
|
Post by Kinoki on Apr 3, 2007 19:02:47 GMT 2
"Jaa" Kim äänsi hieman hämmästyneenä vastaukseksi Tommyn kommenttiin hiuksista ja huivittomuudesta. "Taisit muuten sanoa että sinulla on huivi päässä suunnilleen aina?" Tyttö muisteli. "Onko sinulla sitten niitä isokin läjä niin kuin jollain keräilijällä?" Jatkui puhelu leikkimieliseen sävyyn, hymy jäi elämään kasvoille sanojen jälkeenkin kuten sillä oli tapana. Kim yskäisi pari kertaa nyrkkiinsä, ja suori sen jälkeen kätensä sivuilleen. Kuin itsestään tytön kämmenet siirtyivät kuitenkin takaisin eteen ja alkoivat sitten hankautumaan toisiaan vasten. Juuri syntyneeseen, lähes olemattomaan lämpöjumppaan otettiin pian mukaan loputkin ruumiinosat, sillä Kinoki aloitti rennon sivulle-viereen-sivulle-viereen askelsarjan, jonka kuka tahansa liikunnanopettaja olisi tuominnut laiskaksi apinoinniksi ja ajan väärinkäytöksi sen rytmittömyyden ja kertakaikkisen velttouden johdosta. Kinokin teki vähän mieli heittää mukaan muutamia muitakin aerobicistä tuttuja heilahduksia ja hyppyjä muttei kylmyydestä huolimatta saanut itseään rohkaistua siihen hommaan, sillä olisi vähintäänkin omituista alkaa yllättäen jumppaamaan. Nyt tapahtuva edestakainen liikuskelu laskettaisiin toivon mukaan vielä tekemisenpuutteen piikkiin, eikä hullulta vaikuttaminen varmasti olisi kovin kivaa, joten Kim jatkoi vaapuntaansa 'kaikessa rauhassa', katse kiinnittyneenä Tommyyn. Tällä kertaa tyttö ei kuitenkaan tuijottanut kuin kuollut kala vaan antoi katseen harhailla vähän muuallakin.
|
|
|
Post by Tommy on Apr 3, 2007 21:59:33 GMT 2
Tommy nyökkäsi toisen kysyessä, oliko hänellä paljonkin huiveja. "On niitä aika paljo juu. Jotain kymmenen ja kahenkymmenen välillä. En muista tarkalleen", hän vastasi ja naurahti hieman. Miten niitä huiveja olikaan kertynyt niin paljon? Toiset keräilivät laukkuja, toiset kenkiä ja hän huiveja. Vaatteiden intohimoinen keräily luettiin yleensä naisten jutuksi, mutta nuorukainen ei tuntenut oloaan lainkaan vaivaantuneeksi, vaikka omistikin huiveja vaikka muille jakaa. Yleensä kaikki tällaiset pienet poikkeavat käytösmallit saivat nuorukaisen tuntemaan olonsa vähintäänkin oudoksi ja ulkopuoliseksi, mutta tässä asiassa sääntö ei pätenyt. Huivipää kohautti hieman olkiaan ja imi tupakastaan savut.
Tommy katsoi Kinokia pää kallellaan, kun tämä alkoi steppaamaan edes takaisin, kuin jossain aerobic-tunnilla. Oliko tytöllä kylmä vai muuten vain tylsää? Nuorukainen pudisteli päätään hivenen huvittuneena, mutta ei kuitenkaan missään tapauksessa pitänyt tyttöä mitenkään outona. Hän oikeastaan ihaili toisen kykyä reagoida asioihin niin välittömästi ja hän ihmetteli, miten toinen kykeni koko ajan hymyilemään. Ja muutenkin hän oli saanut Kinokista sellaisen kuvan, että tämä oli aidosti oma itsensä, toisin kuin Tommy, jolla oli tapan esittää jotain muuta kuin mitä oikeasti oli. Toisen seurassa huivipää tosin oli tähän mennessä keskustelua käyneiden ihmisten kanssa eniten oma itsensä ja kieltämättä nuorukainen oli aika ylpeä itsestään, että oli osannut tai pikemminkin uskaltanut heittää kusipäänroolin edes hetkeksi jorpakkoon ja käyttäytyä niinkuin ihmiset käyttäytyivät.
[hei kuules. Mun pitäis saada tilaa yhelle uudelle pelille, niin voitasko lähteä vetämään tätä vähän siihen suuntaan, että päättys kohta? (ei sillä, etteikö sun kanssa olis kiva pelata, mutta vähän niinkuin lupauduin jo pelata yhden toisen kanssa tajuamatta sääntöä olla vain kolmessa pelissä samaan aikaan.. :'D) ]
|
|
Kinoki
Uusi oppilas
iskulause kuin etanalla
Posts: 41
|
Post by Kinoki on Apr 4, 2007 18:45:13 GMT 2
Tommyn kertoma lukumäärä ei Kinokin korviin kuulostanut järin valtaisalta verrattaessa siihen kuinka paljon jotkut ihmiset haalivat tietynlaista roinaa itselleen. Esimerkiksi tytöllä itselläänkin oli järjetön määrä kenkiä ja joillakinhan oli kokonaisia kaapillisia täynnä ties mitä hilavitkuttimia. Huivien säilyttäminen oli kyllä varmasti huomattavasti helpompaa kuin vaikkapa takkien, sillä siinä missä viisi takkia vaativat suunnilleen metrin verran ripustustilaa, niin kaksinkertainen määrä huiveja mahtuisi vallan loistavasti vaikka pieneen pahvilaatikkoon. Varmaan halvempia keräilykohteitakin mahtoivat olla, sillä harvemmin sitä kuulee kenenkään maksaneen useampia satalappusia yhdestä huivista. Tommyn kysyvä- ei vaan huvittunut ilme sai Kinokin virnistämään. Tyttö pakotti koipensa lopettamaan lämmön hakemisen liikkeellä, sillä se ei juuri auttanutkaan, ja pysähtyi jälleen paikoilleen. Hän puhalsi keuhkoistaan lämpimän ilmavirtauksen, joka yllättäen olikin havaittavissa silmämääräisesti; ulkona tosiaan oli alkanut taas ilma jäähtymään. Tämän perin yleisen luonnonilmiön huomattuaan Kim värähti ja painoi kätensä jälleen puuskaan. "Jokos kohta lopetellaan? Tää hame tappaa mut kohta..." Kinoki sanoi ja mulkaisi hamettaan kuin se olisi ainoa syypää kylmyydelle. Jos Kim olisi pukeutunut niin kuin oikeasti halusi niin ei hänellä täällä varmasti kylmä olisikaan. Tyttö koreilisi nyt sillä lämpöisellä mokkatakillaan ja päässä olisi valkoinen pipo... jalat verhoutuneina mukaviin housuihin ja pitkävartisiin saappaisiin hän olisi turvassa tältä lumimiehen juhlapäiväsäältä. Kim huokaisi hiljaa muistellessaan huoneessaan sijaitsevaa lämpöpuhallinta.
( No mikäs siinä sitten, eipä muuta kuin lopettelemaan. otetaanko joskus sitten uusiksi jos jaksetaan xP )
|
|
|
Post by Tommy on Apr 4, 2007 21:51:58 GMT 2
Tommy kohotti kulmiaan toisen lopettaessa askelluksensa. Olikos tuo kenties tulkinnut hänen ilmeensä väärin ja luullut hänen pitävän tuota huvittavana? Nuorukainen kohautti olkiaan ja imi tupakastaan savut. Se alkoi vedellä viimeisiään, mutta kyllä siitä vielä parit hatsit saisi.
Kinokin seuraava kommentti sai Tommyn kohottamaan katseensa tyttöön, joka kieltämättä näytti sitlä, että jäätyisi pian pystyyn. Huivipäällä oli itselläänkin hieman kylmä, mutta hänen koulupukuunsa sentään kuului housut eikä tuollaista alimittaista hametta. Kinoki näytti olevan sitä mieltä, että hame oli kaiken pahan alku ja juuri. Nuorukainen ei voinut olla naurahtamatta tytölle, joka katsoi hamettaan syyttävästi.
"Mun pitäis varmaan lähtee ettii mun seuraavan tunnin luokkaa.. Paitsi että pitää eka käydä kämpillä hakemassa lukkari", hän totesi ja naurahti hieman. Nuorukainen otti viimeiset savut tupakastaan ja lähti kävelemään kämpille päin hymyiltyään ensin Kinokille hieman anteeksipyytävästi siitä, että joutui sillä tavalla yllättäen lähtemään.
"Nähdään ehkä vielä joskus?", hän huikkasi vielä käveltyään pari metriä pois päin. Kinoki oli siihen mennessä mukavin tuttavuus ja Tommy näkisi tytön mielellään uudelleen. Huivipää hymähti ajatukselle ja kietoi takkia paremmin ympärilleen.
[Eli poistui paikalta. Pelataan ihmeessä uudestaan jossain vaiheessa. >8DD
(niin joo. ja pahoittelen, että mun huivipään poistuminen on vähän.. kökkö. xD) ]
|
|
Kinoki
Uusi oppilas
iskulause kuin etanalla
Posts: 41
|
Post by Kinoki on Apr 9, 2007 7:55:22 GMT 2
Kim seurasi tarkkana Tommyn alkaessa jälleen puhua. Ilmeisesti poika aikoi vääntäytyä seuraavalle oppitunnilleen vaikka Kim oli 'löytänyt' tämän mököttämästä käytävältä. Ehkei Tommy vain jaksanut silloin olla opetettavana. yksi osasyy tähän laiskuuteen saattoi olla vieroitusoireet tupakasta... "Mitä todennäköisimmin juu" Kinoki virnisti hyvät jatkot pojalle ja jäi tuijottamaan tämän selkää herran jatkaessa matkaansa asuinsijaansa kohti. Tommyn askelista tullut ääni vaimeni pian ja itse aiheuttaja katosi myöskin näkyvistä. Kinoki värähti huomatessaan jääneensä yksin. Hänelle tuli sellainen olo kuin olisi juuri ajanut jonkun pois luotaan johtuen siitä, että heti kun tyttö oli ilmoittanut haluavansa mennä muualle, oli Tommy livistänyt jonnekin. No jaa.. Tyttö hyppeli paikoillaan hetken verran ennen kuin sai päätettyä mihin suuntaan lähtisi. Keksittyään määränpäänsä Kim lähtikin juoksemaan suuntaan jossa uskoi olevan jotain mielenkiintoista; oppitunti, maisema tai vaikkapa ihmisiä. Joka suunnassa olisi kyllä jotain tutkimisen arvoista. Niinpä tupakkapaikka jäi omaan rauhaansa. Seuraavan livistysmahdollisuuden koittaessa sinne tosin ilmestyisi taas muutama heppuli lyhentämään elämäänsä. Ehkä tuollaiset paikat eivät sittenkään saa koskaan olla 'rauhassa'..
|
|