|
Post by Toki on Jul 21, 2007 18:26:13 GMT 2
[Hoho, mielikuvitusta. En parempaa nimeä keksinyt niin laitetaan sitten se mistä nää on niin innoissaan. Nana siis tänne ~~] Toki nojaili viileään seinään hämärässä alakerrassa. Hän oli käynyt hakemassa avaimen opettajalta, joten nyt pitäisi enää odottaa Nanaa, ja harjoitukset voisivat alkaa. Opettaja oli tosiaankin innostunut heidän duettoideasta ja antanut heille oikein luvan käyttää koulun kellarissa sijaitsevaa bändikämppää. Eihän kolkko kiviseinäinen ja vieläpä hieman hämärä loukko paljoa lohtua luonut, mutta ainakin sai olla omassa rauhassa. Eipä tulisi kukaan kyselemään, että mitä Toki raivosi tai mökötti. Brunette oli ollut pahuksen huonolla tuulella viime aikoina. Johtui varmaan Shirosta ja muustakin tapahtuneesta. Nanan takia hän oli kuitenkin jaksanut saapua ajoissa harjoituspaikalle. Toki pyöritteli avainta sormensa ympärillä ja hyräili samalla jo tutuksi käynyttä Cuts-biisiä. Revähtänyt takareisi oli jo paremmassa kunnossa, onneksi. Kävelemisestä ei oikein tullut mitään kun ei voinut laskea painoa toiselle jalalle. Onneksi Lucaksen pelastava käsi oli ollut lähellä, tai oikeastaan Lucaksen pelastava jääpalapussi. Sen ansiosta Toki pystyi taas kävelemään lähestulkoon normaalisti. Jos masennuksesta johtuvaa pientä kumaraa ja väsymystä ei laskettu, niin ei Tokissa ollut mitään muuttunut. No, mustat silmänaluset paljastivat sitten oman tarinansa. Nukkumisestakaan ei oikein tullut enää mitään. Kaikki pyöri vain tapahtuneiden asioiden ympärillä, eikä Tokia edelleenkään kohdeltu minään muuna kuin olentona, vaikka hän olikin jättänyt Shiron. Ehkä hänen pitäisi vain hankkia tyttöystävä, tai ruveta liikkumaan enemmän Nanan seurassa. Ei Toki tosin halunnut käyttää Nanaa hyväksi, varsinkaan jos vain hän itse hyötyi siitä. [Ja aloittakaamme herra puurolla~. >.<]
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 21, 2007 18:41:26 GMT 2
[ja neiti puuro jatkaa onko tämä siis sen laulu kokeen jälkeen vai miten?] Kellarin ovi aukeni ja Nana katseli alas. "täällä on pimeää.. Toki! Oletko siellä?" Nana huuteli ovelta ja katseli alas, mistä heijastui pienen pieni valo ylös. Kellari oli pimeän oloinen ja tuntui kuin olisi astunut vankilaan. Ehkä he voisivat pyytää talkkaria laittamaan muutaman lampun seinille tai kattoon. Eikä edes jalallinen lamppu kuulostanut pahalta. Punapää käveli varovaisin askelin alas ja huomasi ilokseen Tokin. "hei! pelkäsin että täällä ei ole ketään" tyttö sanoi ja käveli kitarakotelon kanssa Tokin lähelle. Nana ei vielä katsonut Tokiin päin. "pitäisiköhän meidän pyytää, että saisimme laittaa pari lamppua ja julistetta tänne? ja ehkä sohva? tulisi kotoisampi olo.. ja parempi fiilis. Täällähän masentuu" punapää sanoi nauraen ja katsoi olkansa yli Tokiin. "Toki? Oletko kunnossa?" Porkkana viimein huomasi pojan tummat silmän aluset ja katsoi huolestuneena toiseen. Nana laittoi kätensä hellästi Tokin olkapäälle. "onko joku hätänä?" punapää kysyi ja katsoi toisen olemusta.
|
|
|
Post by Toki on Jul 21, 2007 18:56:42 GMT 2
[Joo, laulukokeen jälkeen ja ennen kisaa. Niin mä ainakin sen ymmärsin. XD] Toki hätkähti rajusti ja oli pudottaa avaimen lattialle kuullessaan Nanan äänen. Olihan tyttö tullut. "Jep, täällä ollaan," Toki huudahti Nanalle ja pian punatukka ilmestyikin käytävästä. Onneksi tänne perälle oli sentään saatu hieman enemmän valoa kuin käytävään. Vessakin oli aivan nurkan takana, hieno homma. "Hei. Odottelinkin jo sinua." Toki vetäisi kasvoilleen pingoittuneen hymyn, mutta yritti kovasti rentouttaa sitä. Hän oli Nanan seurassa. Nanan seurassa ei auttanut olla allapäin vaikka mikä painoi niskassa. He harjoittelisivat ahkerasti ja loistaisivat lavalla. Ja Toki pakkeloisi naamansa kunnolla. Eiköhän Nanalta löytyisi jotain mustiin silmänalusiin. Tytöthän olivat aina varautuneet kaikkeen. "Pieni lisävalo voisi kyllä olla ihan hyväksi. Tai sitten meidän pitää hankkia otsalamput." Toki vitsaili, hieno merkki. Tosin vitsi oli huono. No, sai kelvata. Eihän brunette muutenkaan ollut mikään loistoyksilö vitsailun sarakkeella, joten miksipä tuhota sitä mainetta. Nanan sitten kysyessä aivan tuosta noin vain, että oliko hänellä kaikki hyvin Toki katsoi tyttöä pitkään mietteliäänä. Oliko tämä muka huomannut hänen käyttäytymisessään jotain? Liikaa yrittämistä tai teennäistä? "Miten niin?" Toki kysäisi pieni hymy huulillaan. "En vain ole saanut nukuttua viime aikoina ja reväytin takareiteni. Jos mustia silmänalusia ja hieman huonoa ryhtiä mietit." Toki yritti vetäistä kasvoilleen uskottavan hymyn, ja onnistuikin siinä yllättävän hyvin. Ensimmäistä kertaa hän onnistui siinä mitä teki. Se oli jo pientä edistystä. Ei hänen kuitenkaan kannattaisi aiheuttaa Nanalle turhaa miettimistä. Toki hymyili vielä Nanalle ennen kuin kääntyi ja alkoi tutkiskella paikkaa. Pian brunette löysikin jotain mitä oli etsinyt - taskulampun. Se saisi ratkaista edes hieman heidän valo-ongelmaa. Tosin ei siitä hirveästi apua ollut. Ajatushan kuitenkin oli tärkein. Toki sytytti lampun ja se vilkkui pari kertaa ennen kuin himmeni ja lopulta sammui kokonaan. Brunette tuijotti silmät suurina lamppua ja ravisti sitä reippaalla liikkeellä. Valo ilmestyi hetkeksi vain kadotakseen uudelleen. Lamppu leikki hengellään ja se koituikin sen kohtaloksi. Tokin hermot pettivät ja poika paiskasi kirousten saattelemana lampun reippaalla liikkeellä kovalle kivilattialle. Lasin helinästä päätellen sisällä ollut lamppu oli särkynyt. Hups. Eiköhän brunette ollut hieman ylireagoinut.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 21, 2007 20:53:27 GMT 2
[okei... ] "oih... minua on odotettu.. tunnen olevani prinsessa" Nana sanoi hymyillen. "toivottavasti et joutunut odottamaan pitkään? piti viedä ruoka ostokset kämpille tässä välissä" Porkkana selitti. Tokin sanoessa otsalampuista, Nana nauroi. "no, ne olis aika hyvät.. jos ei muutakaan keksitä" punapää sanoi virnistellen ja valmistautui. Olisi kiva saada tänne sohva, missä voisi istua ja jutella. Ja soittaa kitaraa, silloin kun täytyy odottaa toisia. "voi sinua. Heti kun olemme lopettaneet treenit, sinä menet nukkumaan. En halua että olet väsynyt sitten duetto kilpailussa..okei?" Nana sanoi hymyillen ja taputti poikaa reippaasti olkapäille. "ja silmäpusseista ei tarvitse huolehtia.. ne voidaan peittää. Ja jos jalkasi reistaa, voimme hankkia jalkatuen. Minullakin on ollut sellainen" Porkkana sanoi reippaasti, koska luuli toisella olevan kaikki kunnossa, koska toinen hymyili uskottavasti. Nana käveli jo hieman kauemmaksi seinästä ja otti kitaran käteensä, kun näki, että Toki oli löytänyt lampun. "hienoa.. edes hieman lisää valoa!" Nana sanoi hymyillen, mutta suu mutristui kun lamppu ei suostunut yhteistyöhön. Ja hänen silmänsä pyöristyivät, Tokin heittäessä lampun sitten pois, polttaen näköjään päreensä. "Toki...?" Nana sanoi hämmästyneenä ja laski kitaran alas. Hän katsoi toista. "sano nyt, mikä sinua vaivaa?" punapää sanoi vakavana ja käveli lähemmäksi.
|
|
|
Post by Toki on Jul 21, 2007 21:12:39 GMT 2
"Helvetti," Toki sihahti ja hypähti istumaan takanaan olevalle kovalle pöydälle. Poika nosti etusormensa hampaidensa väliin ja puri sitä, yrittäen samalla rauhoittaa itseään. Hän hermostui nykyään niin pienestä. Miksi helvetissä hänen piti mennä tekemään jotain tälläistä Nanan edessä?! Enää ei tainnut riittää selitykseksi se, että hän oli nukkunut liian vähän ja sen takia hermostunut? Tuskinpa Nana uskoisi. Nanan kävelessä lähemmäs Toki puraisi uudet hampaanjäljet sormeensa. Tärinä alkoi hiljalleen rauhoittua ja brunette hengitti vielä muutaman kerran syvään ennen kuin edes alkoi miettiä mitä sanoisi. Kaipa hän voisi samantien paljastaa kaiken. Nana kuitenkin näytti sen verran vakavalta ettei luovuttanut vaikka hän kuinka kiertelisi aihetta.
"Tiedätkös... joskus on valittava kahden unelman väliltä. Itsekkyys koituu kohtaloksi. Minä tosin valitsin tämän unelman..." Toki katsoi Nanaa hieman kostunein silmin. Brunette ei ollut vieläkään toipunut, ei niin läheskään. Jos toipumista olisi kuvattu haavoina, niin Tokin rinnan läpi olisi mennyt syvä avohaava. No, olihan siinä joskus ollutkin sellainen. Nyt siitä oli jäljellä enää vain arpi. Arpia oli tullut muutenkin lisää. Selän teksti oli sutattu täydellisesti, mutta se ei ollut Tokin tekemisiä. "Helvetti, jos olisin tiennyt että aikuiseksi kasvaminen on näin rankkaa, olisin tappanut itseni jo aikaa sitten," Toki pamautti päin Nanan naamaa. Ei hän vieläkään ollut kertonut varsinaista syytä, mutta ainakin seuraukset. Oli ollut hänen elämänsä ehkä suurin virhe tutustua Shiroon, mutta vielä suurempi virhe oli ollut tämän hylkääminen. Vaikka valinnassa olikin ollut joko Shiro tai Toki. Olisi vain pitänyt valita itsensä, niin Shiro olisi säästynyt, ja ehkä Tokikin olisi jaksanut.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 21, 2007 21:57:00 GMT 2
Nana katsoi Tokin sormien syömistä ja meni rauhallisesti tämän viereen istumaan. Pöytä kiikahti uhkaavasti, mutta ei rämähtänyt lattialle. Tyttö laittoi toisen kätensä pojan harteille ja odotti, mitä toisella olisi sanottavana. Ei olisi pitänyt uskoa sitä hymyä. Nanan teki mieli potkaista itseään. Oliko Tokilla ollut hätä, eikä hän ollut nähnyt sitä, vaikka he ovat kavereita? Oliko Nana niin sokeutunut tästä bändi hommasta, että ei nähnyt Tokin vaikeuksia? Nanan teki mieli lyödä itseään päin lättyä.
Nana kuunteli toista. Kaksi unelmaa? Minkä välillä Toki oli kamppaillut? Bändi unelman? ja minkä? Punapää halasi poikaa, kun tämän silmät kostuivat. Porkkanalle tuli hieman paha olo, mutta hän yritti olla rauhallinen. "mitäh?!" Nana huudahti, toisen sanoessa, että jos olisi tiennyt aikuistumisen olevan niin rankkaa, niin tämä olisi tappanut itsensä. "älä sano noin!" Porkkana sanoi ja ravisti poikaa hellästi olkapäistä. "sitten en olisi tutustunut sinuun! Olet hyvä ystäväni! Sinulle ei saa tapahtua mitään!" Nana sanoi ja katsoi toista silmiin hieman surullisesti. "kuka sitten minun kanssani nauraisi ja vitsailisi, jos sinua ei olisi?" punapää sanoi ja katsoi toista, kyyneleet silmäkulmassa. "kerro, mikä sinulla on hätänä... ehkä voin auttaa ja selviämme siitä" Porkkana sanoi ja virnisti hieman rohkaisevasti. nyt ei saa alkaa pillittämään.. mitäköhän hänkin ajattelee? minä olen vanhempi häntä.. minun pitää olla se aikuinen nyt.. Nana ajatteli ja silitti pojan hiuksia.
|
|
|
Post by Toki on Jul 22, 2007 19:35:15 GMT 2
Nanan ruvetessa sanomaan, ettei hän saanut puhua itsensä tappamisesta ja hänelle ei saisi tapahtua mitään Toki vain hymyili tälle, tosin aika heikolla menestyksellä. Hymy oli enemmänkin kärsivä. Kaikki sanoivat sitä ettei hän saisi tappaa itseään. Miksi? Kyllä he pärjäisivät. Ei kaikkea voinut aina jaksaa. "Onko sinusta koskaan tuntunut siltä, että olisit onnellisempi jos et olisi tavannut jotakuta?" Toki kysyi hieman utelevasti Nanalta. Ei Toki kuvitellut olevansa yhtään onnellisempi. Jos se ei olisi tapahtunut Shiron kanssa, niin sitten se olisi tapahtunut jonkun toisen kanssa. Jokatapaukessa Tokista olisi tullut se hylkiö jota kaikki tuijottivat pahasti ja jolle kaikki nauroivat, välittämättä hänen tunteista. Aikamoinen muutos siihen entiseen suositun ja halutun pojan elämään, ehkä hieman liiankin suuri. "Minä jätin Shiron." Toki käänsi katseensa kiviseinään. Hän ei enää pystynyt katsomaan Nanaa.
"Kuvittelin, että en olisi enää se jota kiusattiin, se homo jonka sai vaikka kivittää jos halusi. Olin tyhmä. Mikään ei muuttunut vaikka jätin hänet. Ennemminkin kaikki vain paheni..." Toki pakotti itsensä nielemään kyyneleet. Hän ei murtuisi Nanan edessä. Hän oli luvannut itselleen ettei murtuisi kenenkään nähden. Ei vaikka mitä tapahtuisi. Shiro oli ainut jolla oli oikeus siihen. Nanan tuki kuitenkin tuntui hyvältä. Värisevä huokaus pakeni Tokin huulien välistä kun poika kallisti päätään sivulle ja asetti sen Nanan olkapäätä vasten. Kyllä hän voisi murtua ihan vapaasti. Ei se Nanaa haittaisi, ainakaan Toki ei uskonut, että se haittaisi. Kaipa se oli ihan hyvä joskus pojankin näyttää tunteitaan.
Nanasta oli kuitenkin tullut niin tärkeä hänelle. Ei vain bändin jäsenenä vaan myös ystävänä. Punatukalla oli oikeus tietää hänen tapahtumistaan ja tällä oli oikeus tietää miltä Tokista tuntui. Sitä vartenhan ystävät olivat, eikö? "Nyt minä olen se pakeneva idiootti joka ei uskalla olla oma itsensä." Tokin äänestä paistoi katkeruus. Olisiko tätä tapahtunut jos hän olisi jäänyt kotiin? Äiti ehkä ottaisi opiksi ja neuvoisi sitten lastenlapsilleen ettei kannattanut lähteä sisäoppilaitokseen. Siellä vain sekosi pahemman kerran.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 23, 2007 11:54:03 GMT 2
"pari sellaista tyyppiä ehkä.. kuten puoli veljeni tällä hetkellä" Nana sanoi hymyillen hiukan. Hän ei kestänyt tyyppiä, mutta nyt ei ollut aika ajatella sitä. Vaan piti auttaa Tokia. Hän näytti olevan surun murtama, ja Nana auttaisi tätä henkensä kaupalla.
"sinä jätit?.. oih... olen pahoillani" Porkkana sanoi ja silitteli pojan hiuksia, kun tämä nojasi hänen olkapäätänsä vasten. Hän antaisi Tokille aikaa, jos hän halusi puhua ja silitteli vain pojan hiuksia, jotta poika ymmärtäisi, että hän voisi itkeä tai puhua, jos tahtoi. "kuka sinua homoksi haukkui? he eivät tiedä mitään. Ne jotka haukkuvat sinua, saavat maksaa myöhemmin, lupaan sen" Nana sanoi ja nojasi poskellaan pojan päätä vasten. jos Toki sanoo yhdenkin nimen, niin minä käyn lyömässä hampaat kurkkuun! Porkkana oli täynnä vihaa niitä kohtaan, jotka olivat kiusanneet Tokia.
"et sinä pakene. Piiloudut vain hetkeksi. Mutta sehän muuttu nyt, niinhän? Sinä olet kiva poika, ystäväni, enkä anna sinulle enää tapahtua mitään.. kunhan vain lupaat kysyä apuani, aina kun tarvitset sitä, okei?" Nana sanoi hellästi. "ja... ei sinun tarvitse esittää mitään, mitä sinä et ole.. kaikilla on omat piirteensä ja jos muut eivät hyväksy sinun piirteitäsi, niin mitä sitten? omapahan on vikansa, kun ovat sellaisia sokeita ääliötä, jotka katsovat vain omaa napaansa" Porkkana sanoi ja virnisti hiukan. Hänellä oli tosi kannustavat puheet. Poika varmastikkin masentui vain entisestään, mutta parempaan tyttö ei nyt pystynyt. Ensi kertaa hänellä oli nuorempi poika ystävänään, joka halusi purkaa sydäntään.
|
|
|
Post by Toki on Jul 23, 2007 17:03:32 GMT 2
Toki katsoi Nanaa pitkään sanomatta mitään. Brunette ei vain keksinyt mitään sanottavaa. Punapäähän oli kova uhkailemaan. Ei se kuitenkaan helpottaisi yhtään vaikka Nana kävisikin rusikoimassa kaikki ihmiset jotka Toki käskisi. Se kaikki oli kuitenkin jo tapahtunut ja joku korvaisi aina edelliset. "Nana..." Toki nosti päänsä punapään olalta ja katsoi Nanaa pitkään silmiin. Tällä koululla taisi tosiaankin olla valmis tarina kirjoitettuna Tokia varten. Ensin annettiin elää kukkaispellolla, sitten paiskattiin helvettiin ja lähetettiin perässä pieni tähti joka muistutti sitkeästi, että parempaakin oli olemassa. Nana oli tuo tähti.
Toki puraisi huultaan voimakkaasti ja tunsi kuinka yksinäinen kyynel valui poskea pitkin. Brunette pyyhkäisi sen samantien pois ja käänsi katseensa takaisin seinään. Taas Nana oli tehnyt sen. Toki pystyi olemaan oma itsensä tilanteesta riippumatta, kunhan se vain oli Nanan kanssa. Pieni hento hymy kohosi Tokin huulille ja brunette yritti epätoivoisesti naurahtaa. "Kaipa minä tulen olemaan se homo aina. En edes muista enää millaista on olla naisen kanssa hieman intiimimmin, mutta ei se tähän asti ole haitannut. Helvetti soikoon... Taidan sittenkin toteuttaa sen uhkauksen, että menen seuraavalle liikuntatunnille konekivääri seurana. Lähdetkö mukaan pitämään hauskaa?" Toki virnisti vielä hieman heikosti vaikka olo tuntuikin hieman paremmalta. Onneksi hänellä oli Nana. Nanan kanssa hän kyllä selviäisi tästäkin. "Tosin sitten en varmaan saisi sitä ihanaa uutisotsikkoa; 'Homopoika murhasi mustasukkaiset opiskelijatoverit'." Toki naurahti, tällä kertaa hieman paremmalla menestyksellä. Tuskinpa murhaajan tittelin alla eläminen olisi sen raskaanpaa kun homo-tittelinkään.
Toki käänsi katseensa takaisin Nanaan ja kietoi kätensä tämän kaulaan. Ainoa tapa millä hän osasi kiittää Nanaa. "Nyt ainakin tiedän kenen puoleen pitää kääntyä jos kaipaa parempaa mielialaa." Toki tiukensi otettaan punapään ympäriltä ja painoi kasvonsa tämän olkapäätä vasten. Nanakin oli häntä pidempi. Koomista. Hän taisi todellakin olla yksi tämän koulun lyhyimmistä henkilöistä.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 23, 2007 20:20:06 GMT 2
"niin?" Nana sanoi rohkaisevasti, kun Toki sanoi hänen nimensä ja katsoi silmiin. Tyttö kallisti päätään hieman hymyillen. Nanan käsi oli yhä Tokin olkapäällä, tukemassa ja lohduttamassa.
Punapään onneksi poika näytti reipastuvan, ja naurahti epätoivoisesti. Nana mietti, tekiköhän poika sen hänen vuokseen, että hän ei murehtisi? Mutta punapää halusi murehtia, kun kyse oli Tokista. Toki oli ainoa poika täällä, joka osasi näyttää tunteensa ja olla oma itsensä. Muut tuntuivat vain machoilevan hirveästi, mikä vain ärsytti Nanaa.
"et sinä ole ainiaan homo. Heti kun naiset saa selville, että olet sinkku poika, he kuolaavat perääsi ja saat hätistellä ylimääräiset pois" punapää sanoi vinkaten silmää ja rutisti poikaa yhdellä kädellä lempeästi. Tokin sanoessa, että toteuttaisi uhkauksensa, että menee konekiväärin kanssa seuraavalle liksatunnille, Nana nauroi. "niin sitä pitää" tyttö sanoi hipaisten hellästi nyrkillä pojan poskea. Punapää virnisteli. Poika tuntui voimistuvan koko ajan. Nana hieman hämmästyi, kun poika otti häntä kaulasta ja halasi. Kiitos, kenties? tyttö ajatteli ja rutisti takaisin. "minuun voit aina luottaa" Nana sanoi hymyillen ja huomasi, kuinka toinen tiukenti otettaan. Porkkana vain hymyili ja silitteli pojan hiuksia hymyillen.
|
|
|
Post by Toki on Jul 24, 2007 10:50:55 GMT 2
Toki naurahti pienesti Nanan sanoille, että hän muka saisi hätistellä ylimääräisiä pois. Ei se ihan niin tainnut mennä. Toki todennäköisesti hätistäisi kaikki pois. Ei tyttöystävän löytämisessä varmasti olisikaan mitään ongelmaa, Toki ei vain enää halunnut. Hän oli löytänyt jo jonkun jota rakasti, mutta tämä sattui olemaan poika. Unelmien tyttöystävä olikin muuttunut tavoittelemattomissa olevaksi poikaystäväksi. Kaikki vika löytyi Tokin mielestä. "En minä tiedä enää... Olen tainnut unohtaa ihan kokonaan sen minkä takia edes halusin itselleni sen kauniin ja mukavan tyttöystävän. Tällä hetkellä tuntuu vähän siltä, etten kuitenkaan tulisi löytämään Shiroa kauniinpaa tyttöä." Toki hymyili pienesti Nanan niskaa vasten ja päästi sitten tämän irti halauksesta. Nykyään tytöt olivat hänelle vain ystäviä. Eihän hän ollut mennyt Rosenkaan kanssa pidemmälle. Vaikka Rose ei olisikaan pysäyttänyt häntä, niin tuskin hän olisi mennyt kovinkaan pitkälle. Sen siitä sai kun oli naisten kasvattamana. Mihin olikaan kadonnut se Tokin miehinen roolimalli? Eihän hänellä ollut koskaan ollut sellaista! Isoveli olisi ehkä voinut olla ihan hyvä keksintö, kun isästäkään ei ollut tienneuvojaksi. Ei kai se ollut ihmekään kun Toki käyttäytyi kun mikäkin tyttö.
Entä jos hän tulisi järkiinsä ja alkaisi haluta Nanaa? Pilaisiko se heidän ystävyyden täysin? Nana tosin oli sanonut, että hän voisi luottaa tähän, mutta ystävänä - ei minään muuna. Sekin riski saattaisi olla olemassa. Olihan Nana nätti ja mukava. Kuitenkaan ajatus Nanan koskemisesta ei tuntunut mukavalta. Ei siinä olisi mitään sähköä. Nana oli hänen ystävänsä eikä muuksi muuttuisi. Tosin ei Toki tuntenut enää minkäänlaista kipinää naisten kanssa. Ei edes sen kuvitellun uhkearintaisen ja täydellisen blondin mallitytön kanssa, joka oli ennen saanut Tokin kuolaamaan. Kaipa maailma oli vain huomannut sen ennen häntä. "Minä tosiaankin taidan olla homo..." Toki sanoi hieman järkyttyneellä äänellä. Siitä ei päässyt yli eikä läpi. "Okei, menen tästä pakkaamaan. Lähden huomenna luostariin ja rupean munkiksi." Toki naurahti pienesti. Saattaisi olla ihan hyvä ratkaisu. Eipähän tarvitsisi pohtia suuntautumistaan, kun ei saanut harrastaa kumpaakaan sukupuolta. Tai ties mitä kamaluuksia munkkiluostareissakin tapahtui. Eihän sitä koskaan tiennyt. Kenties niilläkin oli siellä omat sunnuntaipanonsa? Tai ehkä Toki sopeutuisi paremmin nunnaksi. Niin se olisi ainakin turvallisempaa. Ei enää miesseuraa Tokille.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 24, 2007 11:32:33 GMT 2
Nana päästi irti Tokista, tämänkin irrottaessa otteensa punapäästä. "helpottiko?" tyttö sanoi virnistellen. "se tunnuitte olevan onnellisia... en usko että unohdat hänet helposti... vaikka ystävänäsi minun pitäisi sanoa, että iske muiden kimppuun kuin sika limppuun, niin unohdat Shiron, mutta sitten en sanoisi omia sisäisiä sanojani, mitkä ovat oman pääni ideoita" punapää sanoi ja hymyili pojalle.
Nana ei uskonut, että voisi olla Tokin kanssa, muuta kuin ystäviä. Poika oli enemmän hänelle kuin veli ja ystävä. Jos hän joutuisi koskettamaan Tokia intimiimisti, hän tuntisi olonsa likaiseksi ja tuntuisi, kun hän olisi ollut oman veljensä kanssa tai jotain. Ajatus puistatti hieman Nanaa. Hän pitäisi huolen, että ei sotkisi heidän ystävyyttään, tekemällä mitään päätöntä Tokin kanssa.
Tokin sanoessa järkyttyneen oloisena, että hän taitaa olla tosissaan homo, Nana taputti tätä olkapäähän. "eihän siinä ole mitään vikaa... tai ei minun mielestäni ainakaan" punapää sanoi ja nosti jalkansa rintaansa vasten. Pöytä narisi hieman. "sitten minun täytyy tulla nunnaksi, ja me järjestämme luostarin bändin tai jotain. On se kyllä aika kaamea näky, jos jollakkiin nunnalla on kitara kädessä ja vaatteet sellaiset, mikä saisi munkinkin pystyyn" Nana sanoi nauraen.
|
|
|
Post by Toki on Jul 25, 2007 12:50:52 GMT 2
Toki katsoi Nanaa hieman oudosti kun tämä alkoi sepittämään siitä, että hän ei unohtaisi Shiroa kovinkaan helposti. No, siinä punapää oli kyllä oikeassa. "Ja sinun pitäisi olla kannustava!" Toki tuijotti ensin Nanaa teeskennellyn epäuskoisesti, mutta purskahti sitten nauruun. Ties millon hän oli viimeksi nauranut kunnolla. Varmaankin viimeksi Lucaksen seurassa. Blondin seura sai hänet melkein yhtä vapautuneeksi kuin Nanan seura. "Kiitos Nana." Tokin kasvoilla oli viaton hymy ja poika katsoi silmät loistaen Nanaa. Jos punapäällä oikeasti oli näin vahva vaikutus häneen, niin hän viettäisi koko loppu elämänsä Nanan seurassa. Tosin Nanalla saattaisi hermot mennä siihen ajan kanssa. Toki saattaisi jaksaakin, mutta Nana tuskin jaksaisi. Ei sillä oikeastaan ollut väliä. Kunhan Toki sai nyt olla Nanan vierellä ja tietää että tämä välitti hänestä.
Nanan sitten kommentoidessa homo-aihetta Toki vain nyrpisti nenäänsä pienesti. Ei kai siinä mitään pahaa ollutkaan - pojat vain eivät olleet aivan samaa mieltä. Toki tarvitsi kuitenkin hieman miehistäkin tukea. Tällä hetkellä sitä ei tuntunut tulevan mistään muualta kuin Lucaksen suunnalta, ja sekin hyvin omalaatuisella tavalla. Kaikki Tokin tapaamat tytöt olivatkin suhtautuneet hyvin suopeasti siihen tietoon, että hän oli homo. "Minä en siltikään pidä siitä. Olen vain yrittänyt toitottaa itselleni, etten ole homo, mutta enää en keksi siihenkään mitään hyvää vastaväitettä." Toki hymyili pienesti ja katseli lattian karheaa kivipintaa. Se näytti hirmu kylmältä. Kellariin voisi ehkä olla aika hankkia lämmityskin, varsinkin jos he joskus alkaisivat oikeasti käyttää tätä paikkaa harjoituksiin. Kylmänä syysiltana ei huvittaisi hirveästi tulla soittamaan jääkylmään kellariin. Tumput kädessä oli hieman vaikea soittaa kitaraa, tai laulaminen oli vaikeaa jos piti koko ajan täristä kylmästä.
"Osaisin kuvitella itseni paremmin nunnana kuin sinut!!" Toki läppäisi Nanaa leikkisästi käsivarteen. Punapäästä ei saisi nunnaa muokkaamallakaan. Tämä oli aivan liian räväkkä ja... ei-nunna. Toki kuitenkin yhtyi punapään nauruun. Jos Nana sai hänet vitsailemaan melkein yhtä helposti kuin ennenkin, niin kaipa hän jotenkuten kunnossa oli. Tai sitten masennus oli vain siirtynyt uudelle asteelle, jota kutsuttiin ylienergisyydeksi. Toivottavasti. Toki meinaan piti tästä mielentilasta.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 26, 2007 11:49:50 GMT 2
Nana näytti kieltä nolona. "ei voi mitään.. olen tälläinen hörhö, joka päästelee sammakoita suustaan" punapää sanoi virnistellen. Tyttö saattoi sanoa välillä aina jotain tyhmä, mutta ei kukaan ole koskaan suuttunut tosissaan eikä Tokikaan ollut poikkeus. "ole hyvä.. ööh.. niin" Nana sanoi, koska ei muistanut aluksi mistä kiitti ja luuli sitten tietävänsä.
"en ymmärrä, miksi pojat eivät voi hyväksyä homoutta. He ovat innoissaan, jos tapaavat lesboja, mutta jos näkee homon niin hrr.. joskus en älyä mies-sukupuolta" punapää sanoi olkiaan kohauttaen turhautuneena. Nana katseli ympärillensä. Kellari tuntui ankealta. Tänne pitäisi saada jotain valoja ja vaikka julisteita seiniin. Ja sohva, millä voisi istua, koska pöytä tuskin kestäisi pitkään.
"hah.. minähän olisin paras nunna. Saisivat hekin muuta tekemistä kuin Jumalan ylistäminen.." punapää sanoi virnistellen ilkeästi, kuin suunnittellen kaikkea kieroa nunnien varalle.
Hän katsoi kitaraansa, joka oli kantolaukun päällä. "pitäisiköhän meidän alkaa harjoitella?" "vai onko sinulla muitakin salaisuuksia vielä?" Nana sanoi pukaten kevyesti poikaa kylkeen.
|
|
|
Post by Toki on Jul 27, 2007 9:47:51 GMT 2
"Jaa-a, no minä en suoraansanottuna perusta ollenkaan tätä saman sukupuolen kanssa vehkaamista - en niin naisten kuin miestenkään kohdalla. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, mutta kyllä kai se perus hetero on paras vaihtoehto. Ja olen aivan samaa mieltä, minäkään en joskus ymmärrä miehiä." Toki virnisti Nanalle. Olihan se hyvä sanoa ettei ymmärtänyt oman sukupuolensa mielentiloja. Toki tosin erosi aika paljon siitä karkeasta ja kovasta miesolennosta. Kaipa tämä oli sitä, että homous pehmensi. 'Tosin en vieläkään hyväksy homouttani,' Toki lisäsi mielessään. Hän taistelisi sitä vastaan niin kauan kun vain mahdollista. Kaipa brunette oli sitten luonnostaan tälläinen. Ei, ei se kyllä niin ollut. Ennen sisäoppilaitosta Toki oli kuulunut siihen komeiden ja haluttujen poikien joukkoon, eikä tähän pohjasakkaan. Oikeastaan brunette jopa kaipasi suosittuna olemista.
Toki päästi pienen huokaisun ja naurahti sitten Nanan nunnakommentille. Ehkä se niin olisi. Nunnat kyllä saattaisivat olla ihan onnellisia palvoessaan jumalaansa ja hoitaessaan kirkkokuorojaan sun muuta. Nana saisi mieluummin jäädä tänne. "Ehkä pitäisi juu..." Toki hymyili pienesti Nanalle. "Minulla kyllä on salaisuuksia vaikka millä mitalla, mutta ehkä käytämme tämän ajan hyödyksi ja harjoittelemme - tai sitten saamme äkäisen opettajan kimppuun. Hän sentään ystävällisesti antoi meille luvan käyttää kellaria harjoittelemiseen, ei juoruiluun." Toki virnisti leveästi ja hypähti alas pöydältä. Pöytä huojahti uhkaavasti, mutta pysyi kuitenkin pystyssä. Penkki voisi tosiaankin olla ihan mukava keksintö tänne. Lattialla olisi ikävä istua, varsinkin kun se oli kuin jääkauden jäljiltä, ja likainenkin.
"Nana hei, ei sinulla sattuisi olemaan jotain nättiä kaveria?" Toki kääntyi vielä Nanan puoleen. Ei hän epätoivoinen tällä sarakkeella ollut, mutta ainahan sitä voisi turvautua ystävien apuun - jopa rakkaudessa. Nana kuitenkin vaikutti jollain tasolla suositulta tytöltä, joten eiköhän tällä ystäviäkin olisi. Tai saattoihan se olla että Tokin pää oli hieman sekaisin. Brunette hymyili suloisesti Nanalle ja istahti risti-istuntaan kylmälle lattialle. Hän oli tehnyt lupauksensa jo silloin kun oli tavannut Lucaksen, joten miksi hän menisi sitä rikkomaan. Ei enää miehiä. Toki ei todellakaan ryhtyisi homoksi.
|
|