Kostontie on julkea

[lara]

Aallot löivät rantaa vasten rauhaisasti. Oli varsin pimeä ja sumuinen ilta. Tai pikemminkin yö. Askeleet kahisivat hiekkaa vasten. Toinen hahmo raahasi toista kirkuvaa hahmoa. Se toinen hahmo tuntui kirkuvan täyttä kurkkua. ”Ole nyt saatana hiljaa!!” Lara huusi toiselle raahaten tuota laiturille päin. Mutta ei. Toinen huusi vain kuin palopilli. Ote toisen hiuksista ja vyötäröltä kiristyivät. Mihin hän olikaan itsensä laittanut? Lara olisi halunnut päästää tytöstä irti ja painaa kätensä korvilleen. Mutta ei. Vain tämä oli tapa, jolla hän saisi kostonsa. Viikkojen ajan hän oli yrittänyt löytää keinon satuttaa Aki Natsumia. Hän halusi kostaa nuorukaiselle tuon nöyryytyksen. Sen että tuo oli repinyt hänet enemmän ja enemmän rikki sanoillaan ja teoillaan. Vain täten hän saisi kostonsa. Hän halusi, että poikaan sattuisi samalla tavalla kuin tuo oli satuttanut häntä. Että tuo huutaisi kivusta. Mitkään hänen teoistaan eivät tuntuneet satuttaneen Akia, ei tuo oli vain nauranut hänelle. Ja sitten Lara oli nähnyt sisaren ja veljen läheisyyden ja noista huokuvan yhteenkuuluvuuden. Lara oli tajunnut, että voisi kostaa vain Akille tuon sisaren kautta. Jos hän satuttaisi Asukaa, satuttaisi hän myös Akia. Ei hän niin tyhmä ollut kuin Aki tuntui ajattelevan. Ehei. Hän oli paljon älykkäämpi. Pian Aki näkisi ettei hänelle auottu päätä eikä häntä loukattu. Hän oli luvannut tehdä pojan elämästä painajaisen ja täyttä helvettiä. Hän oli sanonut sen puoli viikkoa sitten tuolle päin naamaa. Hän oli miettinyt kostoaan ja miten hän sen toteuttaisi kun oli kuullut, että Akin pikkusisko pelkäsi kuollakseen vettä ja pimeää.
Se, että koston välikappaleena piti käyttää Akin käytökseen viatonta tyttöä, sai Laran mielen sekaiseksi ja surulliseksi, mutta hän ei voinut niellä ylpeyttään ja antaa tytön mennä pyytäen tuolta anteeksi. Ei, häntä oltiin loukattu liian verisesti.
Miten hän sitten oli saanut houkuteltua toisen mukaansa? Mansikoilla ja sitten hän oli tarttunut tuon hiuksista kiinni, kun toinen oli ollut perumassa mukaan lähtöä. Sitten hän oli raahannut yllättyneen tytön metsään ja sitä kautta rannalle, jossa he nyt olivat. Hän oli onneksi osoittautunut tyttöä vahvemmaksi ja oli saanut toisen mukaan vaivatta. Lara oli pukeutunut mustaan hameeseen ja mustaan villaiseen paitaan, jossa oli poolokaulus. Jaloissa oli tukevat kengät. Hiukset olivat vielä ne samat mustat mitkä ne olivat olleet Laran tavattua Akin. Vain kasvot paistoivat meikittöminä ja vaaleina kuun ja tähtien valossa. Silmissä ei ollut mitään tunnetta. Ne olivat ilmeettömät, tyhjät. Aina välillä niissä näkyi kuinka paljon Laran sisimpään sattui Akin sanojen ja tekojen vuoksi.
Lara vilkaisi taivaalle, siellä ei näkynyt kuin muutamia tähtiä ja aavemaisena möllöttävä täysikuu. Suma oli veden pinnalla tehden paikasta pelottavan näköisen. Aallot liplattivat yhä lempeästi rantaan Laran lähestyessä laituria. Hän pelottelisi tyttöä hieman. Heittäisi veteen tai jotain sellaista. Hän astui keinuvalle laiturille vetäen toisen tytön vaivatta perässään. ”Olisit jo hiljaa.. Saat syyttää tästä veljeäsi. Tämä on minun kostoni hänelle… Anteeksi, että kostoni tapahtuu sinun kauttasi..”, Lara kuunteli omia, tasapaksulla äänellä lausuttuja sanojaan. Miksi hän edes selitti toiselle mitä hän teki ja miksi? Mitä sillä oli väliä? mitä millään oli enää?

[Aki]

(( Pelijärjestys. Lara -> Aki -> Clyde? ))

Miksi se oli, että aina kun elämä tuntui menevän mallilleensa, jotakin sellaista tapahtui, mikä sai vaaleanpunaisen kuplan poksahtamaan, kaiken sen kauniin ympäristön sulaessa harmaaksi. Asuka, se japanilaispiirteinen tyttö vaaleiksi värjätyissä hiuksissaan ei ollut odottanut mitään tälläistä tapahtuvan, miksi olisikaan? Oliha tyttö muutama kuukausi sitten pahoinpidelty, mutta tuon yhden kerran jälkeen ei ollut kuitenkaan mitään muuta tapahtunut ja Asuka oli luullut, etteivät fanitytöt hänen kimppuunsa enää hyökänneet. Mutta sitten olikin jotakin tapahtunut, joku tuntematon tyttö ylemmiltä luokilta oli tullut hänen luokseensa illalla, Asukan ollessa matkalla takaisin omaan asuntorakennukseensa ja pian tyttö olikin jo tuntenut, miten häntä raahattiin vaaleista hiuksista kiskoen kohden rantaa siinä pimeässä. Tietenkin tuo sai Asukan yrittämään päästä pakoon ja kiljumaan, mutta se, että Lara näytti olevan ainakin muutamia senttejä pidempi ja nähtävästi vahvempi, hankaloittivat Asukan yrityksiä. Sekä myös ongelmana oli, että tytön päänahkaan koski sen verran tuo jatkuva repiminen, ettei Asuka voinut vetää päätäänsä niinkään paljoa kauemmaksi, koska se teki enemmän kuin kipeää. Hänen hiuksensa lähtivät tällä menolla pois. Mitä lähemmäksi rantaa mentiin, sitä enemmän Asuka alkoi pitämään ääntä, hokemaan sitä miten hän halusi pois ja pyytänyt tuon tuntemattoman tytön päästämään hänestä irti. Mutta mitään ei ollut tapahtunut, Asukaa oltiin käsketty vain pitämään suu kiinni ja tulemaan mukana. Varmasti siinä kesti hetki jos toinenkin kun kaksikko sitten vihdoin ja viimein lähestyi rantaa siinä kaikessa pimeydessä. Nähdessään sen sumuisen rannan, jossa ei seissyt ristin sielua - tai ainakaan ei siinä pimeydessä ketään näkynyt - alkoi Asuka tärisemään pelosta. Mitä tuo tyttö aikoisi? Miksi hänet oltiin tuotu tänne? Hän ei tiennyt mitään. Pelko, kauhu, epätoivo alkoivat hiljalleen ottamaan vallan siitä pienestä sirosta vartalosta, joka pian ei uskaltanut liikahtaa yhtäkään askelta mihinkään suuntaan, mikä varmasti helpotti Laran menoa, nimittäin tyttö ei uskaltanut laittaa lainkaan vastaan...mutta ei osannut miltei lainkaan kävellä omin voiminkaan.

Aki, se punamustahiuksinen nuorukainen oli odotellut siskoaansa tämän huoneiston ovella jo jonkun ajan, mutta ei ollut nähnyt edes vilaukseltakaan niitä vaaleita kasvoja tai samansävyisiä silmiä, jotka hänellä itsellään oli. Tietenkin tuo sai Akin hermostuneeksi ja huolestuneeksi, alkoi nimittäin olla jo yö ja kundi tiesi, että hänen pikkusiskonsa pelkäsi pimeää. Niinpä Aki oli pian lähtenyt liikkeelle, kysellyt muutamalta tytöltä olivatko he nähneet Asukaa, kunnes joku poika yllättäenkin mainitsi, että oli nähnyt Asukan menevän jonkun kanssa rantaan.. Rantaan? Hitto, tuo ei voinut olla totta, Asuka ei ikimaailmassa menisi jonkun kanssa rantaan. Kyseltyään ja ihmeteltyään hetken, mainitsi poika jotakin siitä miten tyttö oli kiljunut jossakin vaiheessa. Kiljunut. Tuon sanan kuullessaan Akin sydän oli jättänyt yhden lyönnin välistä ja yllättävän nopeasti kundi olikin liikkeellä. Sen sijaan, että Aki olisi juossut suoraan rannalle, oli kundi käynyt paukuttamassa Clyden ovea, karjaissut että joku yritti satuttaa Asukaa rannalla, kunnes olikin lähtenyt itse liikkeelle, juosten ulos rakennuksesta ja pinkaisten sitten juostakseen mahdollisimman nopeasti rantaan. Aki ei ollut niitä henkilöitä, jotka pyysivät apua helpolla, suuri ego esti sen, mutta kun kyse oli Asukasta ja tämän hyvinvoinnista, se ego katosi jäljettömiin. Aki ei jäänyt odottamaan tuliko Clyde perässä vai ei.
Päästyään rannalle täysin uuvuksissa ja hengästyneenä, pysähtyi Aki siihen rannan viileälle hietikolle, mustanruskeiden silmien kääntyessä kahden hahmon suuntaan laiturille, joista hän tunnisti toisen Asukaksi, siskokseensa joka oli jo shokissa. Kyllä Aki tunnisti milloin asuka oli shokissa, tyttö nimittäin meni tuolloin täysin toimintakyvyttömäksi ja hiljaiseksi, täristen vain paikallaan. Toista tyttöä Aki ei kuitenkaan kaukaa tunnistanut.
"Päästä helvetti Asukasta irti!" Aki karjaisi, äänessä kuuluen niin viha, raivo, mutta myös erittäin vahva pelko ja huoli. Kuka helvettiä oli päättänyt tuoda Asukan tänne?

[Clyde]

Clyde oli ollut juuri katsomassa elokuvaa, Violetin sombaillessa jotain tyystin omaa ympäri hänen asuntoaan, kun joku jyskytti oveen. Kun he sitten kuulivat Akin hätääntyneen äänen, heihin syttyi eloa. Violet, joka oli keekoillut ilman paitaa, ehti nappaamaan mukaansa vain kenkänsä, ennen kuin täysissä pukeissa ollut Clyde veti hänet jo mukanaan. Violetin yleiskunto ei ollut niin hyvä kuin Clyden, joten hän kompuroi hiukan matkan varrella, mutta he saavuttivat rannan kuitenkin yhtä aikaa.
Heidän motiivinsa poikkesivat suuresti toisistaan, Clyde kun oli lähtenyt matkaan täysin vain ja pelkästään Asukan vuoksi. Kun Asukan henki oli vaarassa, clyde oli valmis vaikka uhrautumaan tytön puolesta tuon pelastaakseen. hän vuodattaisi vaikka parhaan ystäväsnä sydänveren, kunhan Asuka vain saisi elää. Violet puolestaan oli tullut muutamista muista syistä. Hän oli halunnut jo pitkään päästä kokeilemaan Clyden antamaa, nyrkkirautamaista sormusta, ja nyt hänelle tarjoutui tilaisuus siihen. Tietysti häntä huoletti myös Asukan hyvin vointi, olihan heistä tullut melko hyviä ystäviä sentään. Mutta kaikkein suurin syy Violetin kohdalla oli Akin äänestä kuultanut avuntarve, hätäännys ja paniikki, jotakin, mitä harvoin, tuskin koskaan tuon nuorukaisen suusta kuuli. Violet halusi auttaa Akia.
Heidän saapuessaan rannalle, he näkivät Akin siellä, samoin kuin naisellisen hahmon, joka kiskoi toista, ilmiselvästi Asukaa, kohti laiturin kärkeä.
"Tuo hullu ämmä aikoo heittää Asukan veteen", Violet henkäisi, mutta ällistyi vilkaistessaan Clydeen. Moista paniikkia hän ei tuon jättiläisen kasvoilla ollut ihan hetkeen nähnyt, eikä tuota raivokasta paloa toisen tumman ruskeissa silmissä. Violet oli valmis tappelemaan, hän kun ei ollut herrasmies, eikä siten pelännyt lyödä myöskään naista.

[lara]

Tuttu ääni huusi jotain hänen takaansa. A-Aki? Tummat silmät suurenivat hetkeksi, mutta pian tyhjä ilme tuli niihin taas. Laituri keinui hiljaa heidän allaan. Hän raahasi tytön laiturin päähän.
Lara vilkaisi tyttöön. Tuo näytti olevan shokissa. Hän tunsi sääliä tyttöä kohtaan. Vielä hän voisi perua mitä oli tekemässä, mutta ei.. Lara tiesi ettei ylpeys antaisi periksi.
Vasta, kun tyttö varmistui, ettei toinen pääsisi karkuun, Lara päästi otteensa Asukan hiuksista. Käsi piti yhä toista tyttöä vyötäisiltä kiinni toisen käden kohotessa tuon leualle kääntäen Asukan kasvoja Laraan päin. Tytön pelokkaat silmät kohtasivat toisen tytön tyhjät. Irrottamatta katsettaan tytön silmistä Lara vastasi Akille niin että tuo varmasti kuuli. ”Sisaresi on hyvin kaunis.. Ja hänellä on kaunis nimi, Asuka, mutta voisinko oikeasti satuttaa häntä? Mitä luulet?” Tyhjä katse käännettiin poikaan päin. Silmissä näkyi ettei Lara enää pitänyt kiinni tästä elämästä. Hän haihtuisi pois tästä maailmasta. Hän oli jo luovuttanut. Tämä jäisi hänen viimeiseksi teokseen. ”Tuntuuko sinusta, että sieluasi revittäisiin irti? Pala palalta? Että olisit rikki? Siltä minusta tuntui kun satutit minua, tiikeri. Sattuuko sinuun kuten minuun sattui tekojesi ja sanojesi takia?” Kasvot olivat valkoiset kuin lakanat ja tyhjiä silmiä ympäröivät varjot, mutta tyhjyys näkyi selvänä. ” Mitä sanoisit jos uisin pikkuisen sisaresi kanssa? Aivan vähän vain. Jotta hän saisi tuntea veden syleilyn vartalollaan?” Kasvot käännettiin taas Asukaan. Lara vei kasvonsa lähelle toisen tytön kasvoja. ”Hän on niin täynnä elämää.. Miten voisinkaan pilata hänen elämänsä kuin kyse on sinun satuttamisestasi, tiikeri?” Tyttö piti pienen tauon. ”Tajusin, ettei sinua voi satuttaa ellei satuta rakasta siskoasi Aki..” Asukaa tönäistiin kohti laiturin päätä. Kohti vettä. Lara kiersi kätensä tytön hennon, tärisevän vartalon ympärille ja halasi tuota suojelevasti. ” Eikö olekin ilkeää, että Asuka joutuu kärsimään sinun takiasi, tiikeri? Minähän varoitin sinua, enkö? Sanoin tekeväsi elämästäsi painajaista ja täyttä helvettiä. Minä varoitin sinua, mutta sinä nauroit. Tämä on kuitenkin todellista..” Hänen katseensa eksyi Clydeen ja Violetiin. Hän kohtasi tyhjillä silmillään noiden silmät. ”Hmm.. Toit siis ystäviä mukanasi. Luulin ettet olisi niin raukkamainen, tiikeri… Kolme vahvaa miestä vastaan yhtä hentoista naista.. Todella kiinnostavaa..”

[Aki]

Akin mustanruskeat silmät laajenivat, kun hän tunnisti sen äänen, tajusi, kuka tuo naishenkilö oli, joka oli yllättäen raahannut Asukan tänne vastoin tahtoaansa. Lara? Voi helvetti, oliko Lara tämän kaiken takana? Pelko ja huoli kasvoivat yhä enemmän, Akin uskaltamatta astua askeltakaan lähemmäksi, koska Aki pelkästi.. luoja miten kundi pelkäsikään että tuo tyttö tekisi hänen siskolleensa jotakin.
"..kuso." Aki lausahti hiljaa kuullessaan sen kaiken, mitä Lara puhui. Nuorukainen puri hampaitaan yhdeen, poskipäiden ollessa jännittyneinä. Hän ei tiennyt mitä olisi sanonut Laralle, miten olisi voinut vastata tytölle. Ei hän todellakaan uskonut, että Lara menisi näin pitkälle hänen satuttamisessaan, niin pitkälle että ottaisi sen, mikä oli Akille tärkeintä tällä hetkellä haltuunsa ja uhkailisi sillä.
"Lara ,päästä nyt Asuka menemään!" Aki huudahti, äänen ollessa pelkästään täynnä pelkoa. Hän tiesi vallan hyvin miksi Asuka pelkäsi pimeää ja miksi pelkäsi myös vettä. Asuka ei osannut uida hyvin ja heidän vanhempansa olivat kuolleet hukkumalla. Laran tönäistessä Asukaa lähemmäksi laiturin päätä, astui Aki muutaman askeleen lähemmäksi laituria, mutta pysähtyi. Hän oli varma, että Lara tekisi jotakin jos hän menisi liian lähelle, eikö tekisikin? Hyppäisi Asukan kanssa...? Helvetti.
"Lara... Älä satuta Asukaa, teen mitä tahdot kunhan vain päästät hänet irti.. " Hitto, Aki vihasi joutua matelemaan jonkun edessä näin, vihasi sitä, että hän näytti sisimpänsä näin helposti, kun kyse oli hänen siskostaan, mutta... Hän oli siltikin valmis tekemään kaikkensa, ettei Asuka joutuisi vaaraan. Asukalla sentään oli elämä, oli ihmisiä jotka välittivät tytöstä, Akilla taas ei ollut, joten... hitto. Aki ärähti.
Asuka ei reagoinut millään tavalla, vaikka olikin kuullut veljensä äänen. Ne mustanruskeat silmät pysyttelivät järkyttyneinä, tytön täristessä paikoillaan. Pelko oli jo vallannut tytön vartalon kauan aikaa sitten, eikä hän voinut olla kuin räsynukke Laran otteissa. Edes se, mitä Lara tai Aki sanoi, ei kuulunut sinne pelonsekaiseen mieleen.

[Clyde]

Clyde ei voinut tehdä muuta kuin seistä rannalla, tummanruskeiden silmien kauhistunut katse suunnattuina laiturin päässä keikkuviin hahmoihin. Hänen koko vartalonsa tärisi kauhusta. Hänen kätensä olivat puristuneet nyrkkiin niin tiukasti, että sormien välistä alkoi pikkuhiljaa tihkumaan verta. Hänen kauhistunut katseensa leveni vielä entisestään, kun hänen vierellään liikahti tumma hahmo, jonka hiukan yli harteiden ulottuvat hiukset tanssahtelivat mereltä nousevassa tuulessa. Clyde seurasi kauhuissaan, kuin Violetin paljaat varpaat upposivat hiekkaan, nuorukaisen paljaan selän etääntyessä hänestä askel askeleelta enemmän. siitä tuon kompastelu oli siis johtunut, Violetilta olivat tippuneet kengät jalasta.
Violet pysähtyi akin viereen, silmät vihasta palaen suunnattuina Asukaa pitelevään tyttöön, jonka nimeä hän ei ollut kuullut kunnolla. Violet oli siinä harhaluulossa, että tytön nimi oli Laura tai vastaava, muttei hän sanonut sitä.
"Etkö sinä jumalauta tajua mitä helvettiä sinä olet oikein tekemässä?!" Violet karjui tytölle, joka seisoi tyhjä katse naamallaan laiturin päässä. Hän oli nähnyt tuon ilmeen liian monta kertaa elämässään.
"Sinulla naksuu pahemman kerran, älyätkö?! Päästä Asuka irti tai tulen sinne ja tapan sinut siihen paikkaan! Sinä et voi pakottaa tunteitasi toisen ylle! Tajuatko sinä että se mitä teet on typerintä, mitä kaltaisesi älykääpiö voi vain tehdä?! Usko pois, voit hypätä sinne mereen Asukan kanssa tai ilman, minä ongin sinut ylös sieltä ja pieksen siihen paikkaan, jos et nyt päästä irti Asukasta! Tuo on ihan saatanan lapsellista! tajuatko sinä yhtään, mitä sinulle tapahtuu jos Asuka kastuu vähänkin?!" Violet huusi. Hän ei pelännyt. Hän tiesi kyllä, että Asuka pelkäsi vettä, mutta pelkonsa oli kohdattava jossain vaiheessa ja jos se tapahtuisi näin, olkoon sitten niin. Violet oli vain vihainen, sillä tuo tyttö käsitteli tunteitaan väärin.
"En tiedä miten sekaisin sinä olet, mutta Asukan tappaminen ei auta sinua vitun vertaa, varsinkaan Akin suhteen. Tajuatko sinä, että Aki ei voisi vähempää välittää sinusta! Sinä et saavuta yhtään mitään tekemällä noin! Katso, Akin satuttaminen ei auta mitään!" Violet sanoi, läimäisten vierellään seisovaa Akia kasvoihin, vaikkakin sormuksettomalla kädellään. Isku ei silti ollut hellä.
"Minä voin hakata Akin henkihieveriin, eikä hän välitä minusta yhtään sen enempää! Tajuatko! Satuttamalla toisia satutat vain itseäsi!" Violet huusi. Hän puhui kokemuksesta.

[lara]

(Traamaa...)

Toinen kulmakarva kohosi hieman ja hetken ajan entistä, viekottelevaa Laraa näkyi tytön kasvoilla. Ilkikurinen hymy käväisi kasvoilla. Sitten harmaus peitti kasvot ja tyhjyys silmät. ”Mitä vain? Niinkö sanoit, tiikeri? Pelkäänpä, että se on nyt liian myöhäistä.. Ainakin minulle. Se mitä teit sai minut ajattelemaan asioita. Olisit voinut toimia toisin, mutta et tehnyt niin. Anna minun nyt repiä sielusi rikki niin kuin teit minun sielulleni..” ääni oli tyhjä, pelottavan eloton. Hän astui askeleen taaksepäin seisoen nyt siinä reunalla pitäen Asukaa kädestä. ”Luuletko että voisin viedä toisen elämän kanssani? Voisinko olla niin julma? ”tyttö kysyi elottomasti. Kasvot käännettiin Violetiin päin tytön kuunnellessa pää hieman kallellaan tuota. Tyhjät silmät saivat eloa. Toisen sanat satuttivat ja se näkyi silmissä. Katse kääntyi ympärillä vellovaan veteen ja sitten taas Violetiin. Se mitä toinen sanoi oli totta, tokihan hän sen tiesi. Hän oli vain halunnut nähdä pelon kasvoilla, oli halunnut tuon anelemaan armoa ja sen hän oli saanut. Hän oli saanut haluamansa. ”Sinun ei tarvitse tappaa minua.. Osaan sen itsekin.. Sain kostoni..” tyttö sanoi takellellen. Hän tarttui Asukaa kädestä taluttaen tuon kauemmas laidasta. Hän kaansi tuon kasvot rannalle päin ja hieraisi tuon poskea. Tuo saisi elää.. Asukalla oli syy elää. Hänellä oli vielä elämäniloa jäljellä. Sitten hän itse asteli laidalle. Käsi penkoi hetken hameen taskuja vetäen esiin pienen linkkuveitsen. Tyttö avasi sen hiljaa. Oliko tämä oikea ratkaisu? Hän vakuutti itselleen olevan.
Veitsi vietiin ranteille, ei sisäpuolelle. Hän halusi tuntea kivun. Veitsi vedettiin molempien ranteiden ylitse. Haavat alkoivat heti vuotamaan verta. Hän käänsi kasvonsa poikiin päin. Vaikka tytöön varmasti sattui, hänen silmänsä olivat elottomat. Hän oli luovuttanut.
Veitsi putosi ontosti kolahtaen puisille lankuille. Lara nojautui taaksepäin ja vesi nielaisi hänet. Muistot tulvivat mieleen. Alex, vanhemmat, Aki.. Silmät puristettiin kiinni ja kyynelten annettiin virrata sekoittuen veteen. Hän antoi vartalonsa painua pohjaa kohti. Tyttö pidätti hengitystään sinne asti kunnes keuhkoihin pisti. Suu avattiin ja veden annettiin päästä suuhun.

[Aki]

(( lisää draamaa ;D ))

Akin pää heilahti sivulle hänen tuntiessaan Violetin lyönnin kasvoillaan, mutta ei kundi tehnyt mitään. Hän ei tapellut takaisin, hän ei yrittänyt ehdä mitään. Tuo lyönti ei sattunut lainkaan yhtä niin paljon, kuin se, mitä Lara teki tällä hetkellä, se miten toinen piteli hänelle tärkeää ihmistä veden lähettyvillä ja pimeässä, mikä sai tytön olemaan shokkitilassa. Violetin sanoissa oli kuitenkin perää, ne olivat totuuksia, mitkä tulivat ilmi. Ihmisestä ei voinut pitää, jos ei pitänyt, mutta olihan Akikin käyttäytynyt röyhkeästi, ilkeästi ja hänen kuuluikin kärsiä virheidensä seurauksista, mutta että Asukankin piti...? Näin oli jo kerran tapahtunut, Asuka oli kärsinyt jostakin hänen virheestään ja kärsi siitä yhä edelleen ja luoja tiesi, millaisia traumoja tämä toisi tytölle, jos tuo edes selviäisi hengissä.
Asuka, joka oli ollut kaiken tuon ajan täysin paniikin ja pelon vallassa sai kuitenkin pian eloa kuullessan linkkuveitsen naksahtavan ja Violetin huudahdukset. Nuo saivat Asukan silmäpeilit värähtämään, samalla kun niiden katse alkoi erottamaan laiturin ja rannan. Siellä oli joitakin..? Aki.. Clyde..Violet?Asuka värähti pienesti, samalla kun katse käännettiin hitaasti laiturin päähän, olon ollessa jotenkin.. usvainen? Asuka ei niinkään tajunnut mitä oli meneillä, hän oli yhä shokissa, mutta se ainut asia, minkä tyttö tajusi, oli veitsi ja punainen veri, minkä hän näki Laran ranteilla. Tiedä sitten mistä Asuka sai tarpeeksi rohkeutta ja voimaa, mutta yllättäen tytön askeleet lähtivät juoksuun, mutta eivät suinkaan rantaa kohden, vaan Asuka juoksi siihen Laran lähettyville. Kaikki kuitenkin kävi yllättävän nopeasti. Asuka tarttui Laran kädestä kiinni, kiskaisun ja tönäisyn avulla työnsi tytön kauemmaksi vedestä, mutta koska Asukan askeleet ja olemus oli horjuvaa, tapahtui jotakin muutakin yllättävää, kuin se, että Asuka sai vedettyä Laran pois, ennen kuin tyttö olisi hypännyt varmaan kuolemaan. Vaikka Lara oli tönäisty keskelle laituria - ja varmasti kaatunutkin siihen laiturille tönäisyn johdosta- jäi Asuka huojumaan siihen laiturin reunalle ja pian tyttö vaaleineen hiuksineen tipahti laiturilta alas, veden loiskahtaessa perässä.
Tuo kaikki Akin silmissä tapahtui kuin elokuvissa. Tyttö, joka oli hetki sitten yritätny tehdä ties mitä hänen pikkusisarelleensa, aikoi yllättäen tappaa itsensä, mutta sitten.... sitten Asuka yllättäen oli estänyt tuon ja tipahtanut itse sinne veteen, painuen pohjaan. Riitti vain se, että Asuka oli lähtenyt juoksemaan kohden Laraa, että Aki heitti jalastaansa kengät ja lähti juoksemaan kohden laituria niin kovaa, kuin vain jaloistaansa kykeni. Kundi karjaisi Violetille sekä Clydelle jotakin siitä, miten Laran haavat pitäisi sitoa, samalla kun hän heitti paitansa päältäänsä pois ja yllättävän nopeasti hyppäsi laiturin päähän päästessään siitä kohdasta veteen, mistä oli nähnyt Asukan putoavan. Aikoiko hänen siskonsa todellakin kuolla jonkun sellaisen takia, joka yritti satuttaa veljeäänsä? Vaiko yrittikö Asuka pelastaa vain tytön sen takia, koska hänen veljensä oli satuttanut tyttöä? Vai oliko Asuka edes tajunnut mitä teki...?

[Clyde]

(Hukun tähän draamaan kohta..)

Clyden ilme venähti, kun asuka pelastikin toisen tytön varmalta kuolemalta, mutta pudoten sitten itse veteen. Epätoivoinen huudahdus "Asuka!" karkasi hänen huuliltaan, mutta sitten Aki olikin jo menossa.Violet, joka seisoi lähempänä Laraa, asteli tuon lähelle ja nappasi tuota verta vuotavasta ranteesta välittämättä vähääkään satuttiko tyttöä vai ei. Aki oli tyhmä, Asukakin oli tyhmä. Kaipa tuo typeryys kulki noilla suvussa, Violet kiroili mielessään, napaten maasta Akin paidan. Paita tuoksui Akille ja Violet huomasi rauhoittuvansa hiukan jo pelkästään tuon tuoksun takia, mutta repi paidasta sitten kaksi pitkä suikaletta, joilla hän sitoi Laran ranteet, piittaamatta edelleenkään sattuiko tyttöön tai sitoiko hän suikaleet liian tiukalle. Kiskoessaan solmuja tilapäisiin siteisiin, tahallaan niin tiukalle kuin kykeni, hän tunsi pitkäsormisen käden olallaan. Clyde seisoi siinä, rauhallisena mutta kylmänä ja etäisenä kuten aina kun vieraita oli lähettyvillä. Violet astui sivuun ja antoi Clyden hoitaa sitomisen loppuun. Clyden pitkät sormet löysäsivät siteitä sen verran, että ne olivat yhä edelleen tiukat, kuten kuuluikin, mutteivät kuitenkaan estäneet tyystin kaikkea verenkiertoa. Clyde kuitenklin kohotti kylmien, murhanhimoisten silmiensä katseen Laran silmiin ja lävisti tytön katseellaan.
"Jos Asuka kuolee..." Clyde aloitti. Hänen äänessään oli metallinen sointi, sellainen, joka ennusti maailmanloppua. Aivan kuin Clyde olisi saattanut jo maistaa tytön veren suussaan. Hänen puhuessaan nuo pitkät, valkoiset kulmahampaat erottuivat selkeämmin kuin muulloin, ja hänestä näki selvästi, että se mitä hän sanoi, todella tuli sydämestä, eikä hän pilaillut.
"Kuolet sinäkin", Clyde jatkoi, ottaen kasvoilleen halveksuvan, halventavan, pilkkaavan ja julman ilmeen, josta varmasti näki, ettei Clyde antaisi armoa, mikäli Asukalle kävisi jotain.
Tällä välin Violet oli jo juossut laiturin päähän, tähyten mustaan veteen, koettaen löytää akin ja Asukan katseellaan, vetääkseen nuo kaksi ylös. Clyde tuskin liikkuisi Laran luota mihinkään, ja mikäli tekohengitystä tarvittaisiin, Violet voisi auttaa. Hän oli tehnyt sen ennenkin tyypeille, jotka olivat tarvinneet elvytystä vedettyään liikaa huumeita tai viinaa. Violet oli aina toiminut nopeimmin, olkoonkin, että hän oli yleensä ollut pahiten aineissa. Varmaan se sitten johtui siitä, että niin paljon kuin hän älyään kätkikin, menestyi huonosti koulussa, hän osasi käyttää järkeään pahoissakin tilanteissa.

[lara]

Ruumis, jossa ei ollut eloa, mätkähti pitkin pituuttaan lankuille. Tyttö katsoi raosta alaan vellovaa vettä. Hänenhän pitäisi olla kuollut. Molskahdus ja joku juoksi hänen ohitseen. Toinen molskahdus. Tyttö kohottautui hitaasti istumaan jalkojensa päälle tuijottaen allaan olevaa vettä. Laran ruumis värähteli Violetin puhuessa ja sitoessa hänen haavojaan. Häneen sattui. Ja hän oli ansainnut sen.. Kukaan ei tuntunut ymmärtävän häntä eikä hänen motiivejaan. Ei hän olisi tappanut Asukaa. Hän oli halunnut vain nähdä tuskan Akin kasvoilla ja saada tuon anelemaan armoa. Siinä hän oli onnistunut ja samalla hän oli kenties aiheuttanut Asukan ja Akin kuoleman..
Sitten se pitkähampainen poika tuli siihen löysäten siteitä ja puhuen hänen kuolemastaan. Eikö toinen ymmärtänyt ettei ollut hänen vikansa, että toinen tyttö oli hypännyt? Hän ei ottaisi syytään niskoilleen. Lara ei muuta kuin tuijottanut tuon murhanhimoisiin silmiin omilla tyhjillä silmillään. Hän voisi olla nyt aalloissa. Voisi olla kuollut. Sitähän hän oli halunnut ja halusi vielä. Oliko hän tehnyt sen vain, koska olisi kaivannut huomiota? Ei todellakaan. Hän edes tahtonut Akin pitävän hänestä. Hän oli vain halunnut satuttaa tuota ennen kuolemaansa. Hän oli tahtonut nähdä tuskan tuon kasvoilla ja kuolla tuolle nauraen.
Ja mihin hän olikaan itsensä laittanut? Tyttö vilkaisi takanaan seisovaa Violetia ja siinä takavasemmallaan olevaa veitseä. Tyttö otti veitsen ja laittoi sen Clyden käteen nostaen sitten kurkulleen. Siihen kohti missä kulki kaulavaltimo. ”Siitä vaan. Luuletko että välitän?” Lara sanoi elottomasti, tyhjien silmien tuijottaessa toisen vihaisiin silmiin. Luuliko toinen tosiaankin, että hän välitti? Lara painoi toisen kättä omaa ihoaan vasten tehden pienen haavan alun. ”Siitä vaan.. Jatka..”, tyttö sanoi katsoen yhä toisen silmiin.

[Aki]

Illasta johtuen vesi oli viileää, sekä pimeää, miltei pilkkopimeää. Vesi oli myös syvää ja varmasti jonkun henkilön etsiminen tuollaisessa vedessä oli mahdotonta, jos ei tarpeeksi nopea ollut perään uimisessa. Aki oli harrastanut pienen ikänsä niin laulamista ja uimista, mikä oli opettanut hänet pidättelemään hengitystään pidempään ja uimaankin tietenkin paremmin. Kului kuitenkin pieniä hetkiä ilman, että mitään tapahtui vedessä. Muutama vesikupla nousi pintaan siitä kohdalta, missä Aki ui syvemmälle, mutta muuta ei, kunnes sitten hiljalleen alkoi kaksi hahmoa hahmottua veden alla ja piankos Aki ponkaisikin pinnalle, henkäisten syvään. Aki oli luullut jo hetken, ettei hän kykenisi löytämään Asukaa sieltä kuin pimeästä suosta, mutta huomatessaan vaaleat hiukset ja käden, oli Aki nopeasti kädestä tarttunut kiinni, kiertänyt kätensä tuon elottoman vartaln ympärille ja ponkaissut uidakseen pintaan ennen kuin hänen happensa loppui. Päästyään sitten vihdoin ja viimein pinnalle, vilkaisi Aki nopeasti Asukaa, joka ei tuntunut reagoivan lainkaan, samalla kun hän lähti uimaan nopeasti toisella kädellään ja jaloillaan lähemmäksi laituria.
"Hän ei hengitä, kuso.." Aki kirosi, samalla kun sitten siirsi Asukan laiturin vierelle niin, että Violet kykeni auttamaan - tai no, pikemminkin nostamaan tytön vedestä ylös, samalla kun Aki auttoi sen minkä kykeni ja vei sitten kätensä ponnistakseen itsensä ylös laiturille. Akin käsiin, poskiin, kaikkialle sattui. Päästyään laiturille vettä valuvana polvistui Aki sisarensa vierelle, asetteli tämän selälleen ja vei etu- sekä keskisormen tuon kaulalle, tuntiakseen sydämenlyönnin. Akin silmät kuitenkin laajenivat järkytyksestä, kun sormet eivät tunteneet mitään. Yllättävän nopeasti Aki aukaisi siskonsa suun ja repäisi sen valkoisen kauluspaidan auki rintakehän kohdalta. Kädet aseteltiin ylllättävän nopeasti tytön rintakehälle, siihen kohtaan missä tuntui pehmeä kohta - eihän hän tahtonut sentään murtaa tytön rintakehän luita, samalla kun Aki sitten alkoikin elvyyttämään.
"..Asuka älä kuole.." Aki lausahti.

[Clyde]

Clyde irvisti inhosta nähdessään, kuinka veitsen terälle tihkui tippa Laran verta. Hän ei piittaisi vaikka tyttö tappaisi itsensä, mutta tuo voisi sentään osoittaa hiukan kunnioitusta Asukaa kohtaan.
"Älä pakota minua likaamaan käsiäni saastuneeseen vereesi", Clyde murahti, "etkö sinä saatana tajua, että Asuka pelkää vettä kuollakseen. Hän ei osaa uida. Hän pitää kaikista ihmisistä ja haluaa kaikille pelkkää hyvää. Asuka on enkeli, joka on laskeutunut tänne maan päälle pelkästään pelastaakseen kurjia sieluja kuten sinä. Hän pelasti minutkin, mutta sinä et yllä koskaan tasolleni. Ja sinä viis veisaat elämästäsi, joka saattaa vaatia toisen, paljon tärkeämmän ja merkityksellisemmän kuin sinun omasi!" Clyde huudahti raivoissaan, heilauttaen veitsikättään niin, ettei veitsi osunut tytön kasvoihin, mutta kämmenselkä kyllä ja vielä voimakkaasti. Hänen huomionsa kuitenkin kääntyi pian toisaalle, kun Aki ilmestyi pintaan Asukaa kannatellen. clyde tiesi, että Violet hoitaisi homman paremmin kuin hyvin, mutta hän silti hylkäsi verisen linkkuveitsen hiekalle ja asteli lähemmäs, ei kuitenkaan laiturille, sillä hän ei tosissaan halunnut olla tiellä. Häntä kuitenkin pelotti, mitä Asukalle tapahtuisi. Jos tyttö kuolisi, kuolisi hänkin.
Violet kauhistui nähdessään kalpean, märän Asukan, ja vielä enemmän, kun Aki ei löytänyt pulssia. Hän kävi polvilleen laiturille, Asukan pään viereen, painaen Asukan sieraimet kiinni ja Avaten tuon siron leuan.
"Minä puhallan. Hän ei kuole, Aki, ei niin kauan kun me elämme, kuuletko?" Violet sanoi, valmistautuen hoitamaan elämän puhaltamisen takaisin Asukan keuhkoihin.

[lara]

Tyttö sävähti Clyden sanoja ja painoi silmänsä kiinni. Hyvä, että muutkin ajattelivat samalla tavalla hänen kanssaan. Hän oli pelkkä roska ihmisten elämässä, rikkaruoho, joka piti kitkeä nopeasti pois ennen kuin se myrkyttäisi koko puutarhan. Hän ihmetteli Asukon reaktiota ja sitä, että tuo oli pelastanut hänet. Silmät aukaistiin ja hän näki sen pitkähampaisen pojan kävelevän pois laiturilta, hiekalle. Miksikö hän ei arvostanut elämäänsä? Hänet oli revitty rikki liian monta kertaa, mutta tuskinpa se näitä ihmisiä kiinnosti. Sisällä velloivat pahanolon tunteet ja itsesyytös saivat tytön voimaan pahoin. Hän ei oksentaisi. Ei, varsinkaan kun nämä ihmiset eivät voineet auttaa häntä. Nämä eivät välittäneet. He ajattelivat, että Lara oli vain nenäkäs, hienosteleva tyttö, joka teki mitä vain huomion takia. Että hän olisi aikonut tappaa Asukon. Ei, mutta ei hän aikonut. Pelotella vain vähän ja hän oli pyytänyt hiekalla anteeksi tekoaan Asukalta ja selittänyt miksi teki niin.. Häntä ei tarvittu. Kohdeltiin kuin roskaa. Miten hän olisi sellaisessa seurassa ja tilassa saada kiinni elämästään? Kun häntä moitittiin vain koko ajan? Toki hän sen oli ansainnut mutta..
Kukaan ei tuntunut tulkitsevan tekoa avunhuudoksi. Oli asioita, joita Lara ei kertonut edes Alexandralle. Eijei.. Hän piti kaiken sisällään. Katse kääntyi Laiturille nostettuun tyttöön. Lara tuijotti tuon kasvoja. Ei, älä vain kuole Asuka.. Sinulla on monta syytä elää. Sinulla on elämäniloa tallelle.. Sinä tahdot elää, kultaseni.. Lara puri huultaan ja sulki silmänsä. Ei Asukaa..

[Aki]

Aki värähti pienesti pidellessään käsiäänsä vasten sitä paljasta viileää ihoa vasten, nähdessään sen elottoman vartalon joka ei enää hymyillyt eikä liikkunut mihinkään. Se, mitä Clyde sanoi Asukasta, se, mitä Violet sanoi, oli saada Akin miltei menemään shokkiin siinä tuijottaessaan siskoaansa, joka ei tehnyt elettäkään kohottaakseen rintakehäänsä ylös. Kuitenkin se, miten Violet asettui tehdäkseen tekohengitystä Asukan suulle sai Akin pienesti heräämään sieltä horroksesta, mihin nuori mies hetkeksi valui, Akin ravistellessa pienesti päätäänsä, kunnes hän sitten alkoi laskemaan samalla kun painoi. Violet varmasti tiesi miten elvytys tehtiin, Aki painoi tietyn määrän lyöntejä vasten rintakehää, jääden sitten odottamaan violetin puhallusta, kunnes sitten toisti liikkeensä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja mitä kauemmin Akin piti tehdä, sitä epätoivoisemmaksi kundi meni.
"Helvetti.. Eikö riittänyt että vanhempamme hukkuivat.." Aki puri hampaitaan yhteensä lauseensa jälkeen, jatkaen kuitenkin tekemistään. Hän värisi itse kylmyydestään - kiitos että kundi oli juossut uimaan vaatteet päällä, mutta tuo kylmyys oli vähän verrattuna siihen ettei mitään tuntunut tapahtuvan.. ei yhtikäs mitään. Menettäisikö hän todellakin viimeisen perheenjäsenensä sen takia, että hän oli käyttäytynyt typerästi?
Violetin kuitenkin puhaltaessa ja Akin keretessä painamaan kerran rintakehän kohdalta, hätkähti yllättäen se siro vartalo, veden purskahtaessa ulos suusta. Tuo purskahdus, tuo ele, että tyttö ei ollutkaan kuollut sai Akin heräämään ajatuksistaan ja siitä pahastaolosta, mihin kundi oli tuntunut vajoavan yhä syvemmälle ja syvemmälle. Nopeasti ne kädet käänsivät tytön kyljelleen siihen asentoon, että Asukan oli helppo yskiä kaikki vedet keuhkoistaan pois ja saadakseen helposti happea. Aki ei kuitenkaan kyennyt tekemään tuon enenpää, ei, vaan kundi jäi siihen paikoilleen tuijottamaan Asukaa, joka yski ja tärisi paikoillaan.
Helvetti...

[Clyde]

Hyvin lyhyessä hetkessä Asukan harteille laskeutui paksu silkkipaita, ja tuo suljettiin lämpimään, nyt puolialastomaan syleilyyn.
"Luoja, Asuka, älä koskaan säikyttele noin", Clyde mutisi, silittäen Asukan hiuksia huojentuneen oloisena. Hänellä oli hiukan huono omatunto siitä, ettei ollut osallistunut Asukan elvyttämiseen millään tapaa, mutta ainakin hän nyt saattoi auttaa tyttöä. Clyde, joka taatusti oli kaikkein vähiten ruumiillisesti rasittunut tuosta joukosta, nosti Asukan käsivarsilleen, odottamatta tytön kietovan käsivarsiaan hänen ympärilleen tai muutakaan.
"Mennään minun luokseni, siellä ainakin on lämmintä", Clyde sanoi, lähtien kantamaan Asukaa jo edeltä.
Violet nousi ja ojensi kätensä Akille.
"Tule... Kaikki on nyt hyvin, Aki", Violet sanoi, auttaen toisen nuorukaisen pystyyn ja lähtien sitten kävelemään tuon rinnalla pois laiturilta. Violet kuitenkin pysähtyi vielä Laran kohdalla. Hän poimi linnkuveitsen maasta ja taittoi sen kokoon, viskaten sen sitten mereen.
"Hanki apua, tyttö. Noin pahasti rikki jo sinun iässäsi, en ole varma miten se on edes mahdollista", Violet sanoi, kaivaen kortin takataskustaan.
"Ota yhteyttä tähän henkilöön. Hän osaa auttaa sinua. Hän on auttanut minuakin monissa vaikeuksissa", Violet jatkoi, sulkien kortin tytön käteen. Olisi tuon oma asia ottaisiko tuo yhteyttä Violetin tarjoamaan psykiatriin vai ei, mutta ainakin Violet oli auttanut tyttöä edes jotenkin.
"Asiat eivät koskaan ole niin huonosti kuin miltä näyttää", Violet tuumi, kävellen sitten muiden perään, jäämättä odottelemaan vastausta Laralta, jonka ranteet oli sidottu Akin paidasta revityillä suikaleilla.