|
|
Post by makie on Jul 17, 2006 0:03:04 GMT 2
''niinhän se on!'' Makie sanoi ja lähti kävelemään. Hän nojautui poikaa vasten. Pienen pilven joka näytti ihan sydämmeltä. '' katso! Tuolla sydämmen muotoinen pilvi!'' Makie sanoi ja osoitti pilveä. ''Onko sinulla sisaruksia?'' Makie kysyi ja jatkoi sitten: ''Siskoni opetti minulle kaikenlaista. Esim miten kuunnellaan ajatuksia!'' Makie sanoi ja hymyili. ''Tiedän mitä ajattelet! sen huomaa ilmeestä. Kun katselet minua katseesi on jotenkin erilainen...'' Makie katsoi Luciania suoraan silmiin ja jatkoi: ''Tiedän että haluat suudella minua!'' Makie pysähtyi ja katsoi Luciania suoraan silmiin. Hän tärisi vähän ja oli punastunut. Makie kietoi kätensä pojan kaulan ympärille ja sanoi: '' Minä ainaskin haluan...''
|
|
|
|
Post by lucian on Jul 17, 2006 0:12:40 GMT 2
Lucian lähti kävelemään tytön mukana, kiertäen kätensä tätä vasten. Hän kääntyi katsomaan tytön osoittamaa pilveä ja tottahan se oli, pilvi oli sydämen muotoinen. "Kaunis.." Ennenkuin hän ehti sanoa tai tehdä mitään, tyttö olikin jo täysin muuttanut kurssia. "Minulla on kaksi siskoa.. He ovat kaksoset." Hän hymähti hiljaa, pitäen suhsilaatikkoa tosiessa kädessään.
Lucian naurahti tytölle ja tämän ajatustenlukutaidolle. "No oikeastaan, meni hieman pieleen. Minä tässä juuri mietin, koska mahtaisin saada takkini takaisin, vaikka sinä näytätkin se yllä todella hellyyttävältä. Mutta osittain olen kyllä ajatellut sinun suutelmistasi. Mistä tietenkin syntyy uusi ajatus: Mihin minä voin laittaa tämän laatikon, että en hävitä sitä?" Hän hymyili tytölle, joka oli kietoitunut hänen ympärilleen. Hän siirsi toisella kädellään hiuksia pois kasvojensa tieltä, toisella hän piteli kiinni suhsilaatikkoa, siirtyen hieman lähemmäs tyttöä.
Hän huomasi tytön punastuneen ilmeen, ehkä hänen pitäisi todella saattaa tyttö asunnolleen, hän ei tahtonut painostaa tätä mihinkään.
|
|
|
|
Post by makie on Jul 17, 2006 0:21:13 GMT 2
Makie etääntyi vähän ja otti takin pois. '' Tässä saat sen takaisin...'' makie sanoi samalla vähän nolona. 'Voi ei minä nolasin itseni taas! Ei ehkä olisi sittenkään pitänyt esitellä ajatusten lukutaitoja! tyhmä minä!' Makie ajatteli. hänen ilmeensä ei ollut enää niin iloinen vaan enemmänkin alpea. '' lähden kotiin...'' Makie sanoi ja alkoi taas kaivella laukkuaan. Nyt makiella oli lappu kädessään jota hän ojensi pojalle. '' tuossa on numeroni jos haluat vielä tavata...'' Makie sanoi ja antoi lapun pojalla. Makie lähti kävelemään nopeammin surullisena. 'tyhmä minä! miten saatoinkaan ajatella että minusta todella pidettäisiin!' makie ajatteli hyvin surullisena. nyt hän oli saanut varmistuksen siitä että elämä ei ole tarkoitettu hänelle.
|
|
|
|
Post by lucian on Jul 17, 2006 0:28:42 GMT 2
Lucian pelästyi tytön apeaa ilmettä. Hän oli jälleen kerran sanonut jotain väärin ja nyt tyttö oli taas tullut surulliseksi. Hän otti takkinsa tältä ja hän otti vastaan tytön antaman numeron. Hetken hän katseli, kuinka tyttö lähti kävelemään surullisen näköisenä pois ja pudisti päätään. Hän laittoi numeron nopeasti housuntaskuun ja lähti juoksemaan tämän perään, kantaen takkia ja laatikkoa. Hän otti tytön kiinni, tiputti kummatkin hiekkaan ja tarttui tytön käsiin. "Ole kiltti äläkä lähde enää tuolla tavalla. En minä millään pahalla tarkoittanut." Sen sanottuaan Lucian veti tyttöä lähemmäs ja suuteli pitkään.
Lopulta hän irrotti huulensa tytön huulista ja katsoi häntä. "Lupaatko, että et enää ikinä jätä minua tuolla tavalla sanomatta sanaakaan?" Hän katsoi tyttöä huolestuneena. Ehkä hänen pitäisi viettää kunnolla aikaa tämän kanssa.
((Anteeksi pieni autohitti..))
|
|
|
|
Post by makie on Jul 17, 2006 0:40:41 GMT 2
makie yllättyi äkkinäisestä suudelmasta mutta ei kuitenkaan vetäytynyt pois. Hänen silmistään tuli pari kyyneltä ennen kuin pystyi edes aukaisemaan silmiään.
makie huomasi että Lucian todella välitti eikä vain pelleillyt. Makie mietti vähän aikaa kunnes päätyi vastaukseen: '' En voi luvata mitään koska siskoni ei kuitenkaan opettanut minua ennustamaan! mutta lupaan yrittää.'' makie sanoi ja hymyili jälleen kerran.
''Anteeksi jos lähdin noin vain... Minulla on vain ollut vaikeaa nyt pari vuotta.'' makie sanoi ja oli vähän surullisen näköinen. hän tunsi itsensä niin tyhmäksi. '' En vain luota ihmisiin niin hyvin... Vaikka olen tuntenut otto äitini jo monta vuotta en silti luota häneen!'' Makie katsoi suoraan Luciania silmiin ja jatkoi: '' Ainoa johon luotan olet sinä! Vaikka tapasimme vasta tänään! En luota edes itseeni! '' Makien silmistä tuli kyyneleitä. '' Joten voitko ikinä antaa anteeksi?'' Makie kysyi.
|
|
|
|
Post by lucian on Jul 17, 2006 0:49:28 GMT 2
Lucian siveli kädellään tytön kasvoja. "No, jos ainakin yrität, sekin on jo jotain." Lucian hymyili tytölle iloisena. Hän katseli hetken tyttöä, nosti sitten tiputtamansa tavarat takaisin syllinsä.
Lucian kuunteli hetken tytön vuodatusta ja pyyhki hellästi tämän kyyneliä. "Älä nyt.. Kyllähän sinä itseesi luotat." Hän naurahti hieman. Harvoin näen kenenkään tytön hyppivän vedessä, laulavan kaksi kertaa, tanssivan ja itkevän samanpäivän aikana. Kyllä se jonkin verran itseluottamusta vaatii." Hän naurahti tytölle. "Enkä minä tahtoisi sinua jättää vielä. Voit tulla minunkin asuntooni yöksi, jollet tahdo nukkua yksin." Lucian hymyili tytölle, putsaten samalla hiekkaa pois sushilaatikon päältä. "Enkä voi antaa anteeksi mitään, koska et ole vielä tehnyt mitään pahaa." Hän hymyili tytölle, pitäen tätä hellästi itseään vasten.
|
|
|
|
Post by makie on Jul 17, 2006 1:03:41 GMT 2
Pojan puheiden jälkeen makie loi kasvoilleen hymyn. Hymyn joka kertoi että Makie oli iloinen ja helpottunut. ''Olin silti oikeassa ajatustenlukemiseni kanssa.'' makie sanoi ja naurahti heleästi. ''Ei sinun tarvitse ottaa minua sinun luokse. Kuitenkin tarjoituisit nukkumaan sohvalla ja minä taas sängyssäsi enkä halua vallata sitä...'' makie sanoi ja jatkoi: '' Ja muutenkin riisun yleensä paitani kun nukun joten en halua että näet yksityis asioitani!'' Makie naurahti taas. Makie katsoi Luciania silmiin. Hän joutui katsomaan yläviistoon koska oli itse 160 cm pitkä eli noin 20 cm lyhyempi kuin Lucian! ''Jos haluat voin kyllä tulla mutta en nuku vieressäsi!'' makie sanoi hymyillen. makie oli kaikin puolin iloinen! Hän oli rakastunut, tullut rohkeammaksi ja iloiset ja vielä samana päivänä! ''Mennäänkö? täällä alkaa todelakin olla pimeä!'' Makie sanoo ja hieroo käsivarsiaan.
((siinä oli se... huooh! Taidan nyt häippäistä! Jos haluat vielä jatkaa myöhemmin niin tulen itse tänne takaisin kymmeneltä. En illalla vaan aamulla! Joten toivon näkeväni viestisi silloin!))
|
|
|
|
Post by lucian on Jul 17, 2006 1:21:38 GMT 2
Lucian naurahti Makielle. "Niin olitkin.. Eikä sinun mistään nukkumapaikasta tarvitse huolehtia, minulla on asunnossani kaksi ylinmääräistä makuuhuonetta, varmaankin tarkoitettu mahdollisia huonokavereita varten." Hän kohautti olkiaan, katsoen tyttöä virnistäen. "Kiitos tiedosta.. Nyt tiedän ainakin sen verran, että voin tulla yllättämään sinut keskellä yötä." Hän hymyili tytölle, kyseessä oli lähinnä huono vitsi.
"Ja mitä minun vieressäni nukkumiseen tulee.. Sen saamme sitten nähdä siellä, ties vaikka muutat mieltäsi." Hän naurahti tytölle, kääntyen tämän mukana. "Menemmekö nyt sitten asunnolleni? Pyydän samantien anteeksi siellä olevaa kamalaa sotkua, muutin sinne vasta viikko sitten, enkä ole ottanut läheskään kaikkia tavaroita pois laukuista." Hän hymyili tytölle hämillään. Oikeastaan se ol hyvin kätevää. Kun hän tahtoi jotain, hän otti sen suoraan laukusta. Ainoa esine, jonka hän oli ottanut pois samantien, oli hänen lempivalokuvansa hänestä ja hänen viimeisimmästä poikaystävästään. Heidän suhteensa olisi varmasti jatkunut vielä pitemmälle, jos hän olis jäänyt kotiin.
Mutta mitä sitä menneitä miettimään, Lucian ajatteli vetäen tytön itseään vasten kiertämällä kätensä tämän ympärille. "Osaatko muuten tehdä sushia?"
((siinä oli vastaus.. saa nähdä koska vastaan seuraavan kerran.. ehkä jo aamulla, kuka tietää..))
|
|
|
|
Post by makie on Jul 17, 2006 9:02:39 GMT 2
''kyllä minä sitten ainaskin tulen!'' makie sanoi kuullessaan että Lucianilla olikaksi ylimaaräistä makuuhuonetta. Makie ymmärsi vitsit ja naurahti hiljaa sille.
''Mennään vaan asunnollesi! Ja ei se haittaa... Vaikka oma asuntoni onkin siisti ja puhdas niin vaihtlu virkistää! kait...'' makie sanoi hymyillen.
Kun Makie kuuli pojan kysymyksen hän mietti vähän aikaa mutta kuitenkin vastasi: '' Osaan. Ne sushit jota söit siellä kahvilassa olivat minun tekemiä!'' Makie sanoi iloisesti.
''Muuten... Minulla on sinulla taas yksi salaisuus... En ole koskaan ollut yökylässä missään...'' makie sanoi punastuneena ja nolona. Hän oli enintään ollut mummolassa mutta siihen sekin jäi.
((Olen nyt täällä!))
|
|
|
|
Post by lucian on Jul 17, 2006 14:41:20 GMT 2
Lucian hymyili. "No sehän on hyvä. Sitten voinkin tulla aina pyytämään sinua täyttämään tämän laatikon." Lucian hymyili tytölle. "Sitten voismme lähteä asunnolleni, ennenkuin sinä vilustut." Hän hymyili tytölle iloisena.
Lucian nyökkäsi tytölle. "Ei se haittaa.. Etsimme vain sinulle petivaatteet ja sillä sinä sitten pärjäätkin, vai mitä? Ja jääkaapissa on sen verran ruokaa, että me saamme meille aamiasita ja iltapalaa." Hän otti tytön kädestä kiinni ja lähti viemään tätä kohti asuntolaa. "Onko sinulla mitään vaatimuksia siitä, mitä tekisimme?" Hän katsoi tyttöä hymyillen, odottaen tältä jotain ehdotuksia.
|
|
|
|
Post by makie on Jul 17, 2006 14:47:33 GMT 2
''Niin voitkin! Ja mennään alkaa olla jo kylmäkin!'' makie sanoi.
Makie lähti kävelemään Lucianin kanssa hänen asunnolleen. Kun hän kuuli kysymyksen Makie mietti vähän aikaa.'' ei oikeastaan....'' makie vastasi hymyillen ja jatkoi: ''Onko sinulla?''
|
|
|
|
Post by lucian on Jul 17, 2006 14:54:55 GMT 2
Lucian mietti hetken ja käänsi sitten katseensa tyttöön. "Noo.. Me voisimme katsoa jonkun elokuvan, syöden popcorneja ja juoden limsaa. Sitten sen jälkeen voisimme katsoa vaikka televisiota, laittaa sinun nukkumapaikkasi kuntoon ja kokeilla sushin tekoa." Hän käänsi katseensa hymyillen tyttöön. "Miltä se kuulostaa?" Hän ainakin toivoi, että hänen suunnitelmansa kävisi tytölle.
|
|
|
|
Post by makie on Jul 17, 2006 15:00:44 GMT 2
''minulle se käy! Riippuu vähän että mikä elokuva...'' makie sanoi hymyillen kauniisti.
tuuli puhalsi tytön hiuksiin jotka heiluivat sen mukana. Hamekin heilui mutta ikäväkyllä pikkuhousut eivät näkyneet.
((Ei keksi mitä kirjoittaa.... Voi voi Lucian parkaa...))
|
|
|
|
Post by lucian on Jul 17, 2006 15:28:26 GMT 2
Lucian hymähti tytölle. "No se onkin sen jännittä juttu.. En nimittäin tiedä, mitä minulla on mukanani." Lucian hymyili tytölle, pörröttäen samalla tämän tukkaa.
Ilmassa oli raikas tuulenvire, ja ilma tuntui vähän kostealta, vaikka siitä olikin aikaa, kun viimeksi oli satanut. Onneksi kosteus ei haitannut heitä pitkään, kun ilma tuntui olevan koko ajan viilenemään päin. Aurinkokokin oli melkein kokonaan laskenut taivaanrannan taakse.
Lucian katseli tytön hameen heilumista. "Niin sinä et käytä yövaatteita?" Hän katsoi tyttöä kysyvästi, sillä hänellä olisi kyllä antaa tytölle jokin hänen teepaidoistaan yöpaidaksi.
|
|
|
|
Post by makie on Jul 17, 2006 15:35:25 GMT 2
''se on vähän vaikeaa sitten sinun luona kun ei ole mukaa... Voin kyllä nukkua ihan näillä vaatteilla...'' makie sanoi ja naurahti vähän.
''Jos sinua ei haittaa voisin nukkua ihan vain alusvaatteillakin mutta luulen että se ei olisi niin tapaistani.'' makie sanoi hymyillessään ja jakoi: '' ja muutenkin minut on opetettu nukkumaan peiton alla pyjamassa.'' makie naurahti sanottuaan tuon.
|
|
