|
Post by lucian on Jul 16, 2006 20:21:04 GMT 2
Lucian kuljetti tyttöä kohti rantaa, joissa joitakin ihmisiä oli pelaamassa lentopalloa, osa oli uimassa ja osa oli juuri saapunut ottamaan aurinkoa. Lucian katseli rantaa kiinnostuneena, hän ei ollut koskaan enenn käynyt aurinkorannalla. Hän kuuli kuinka aallot osuivat rantahietikkoon ja miten kauniilta vesi näyttikään. Hän käänsi katseensa hymyillen seuralaiseensa. "Veden väri ei ole läheskään yhtä kauniin sininen, kuin sinun silmäsi." Hän sanoi hymyillen, siirsi muutaman hiussortuvan pois tytön kasvoilta. "Onko sinulla nyt parempi olo, vai onko sinulla vielä kurja olo?" Lucian käänsi katseensa hymyillen tyttöön.
|
|
|
Post by makie on Jul 16, 2006 21:46:27 GMT 2
Makie käveli onnellisena rannalla. Hän oli iloinen ja Makien silmät säihkyivät innostuksesta. Hän ei ollut ikinä ennen ollut tällä rannalla.
Makie punastui kun kuuli kehut ja sanoi hymyillen: ''kiitos!''
''Minulla on paljon parempi olo.'' makie sanoi hymyilleen katsellessaan Luciania. ''Elämä on ehkä sittenkin hyvä asia.'' makie sanoi iloisena
Hän katseli aaltoja jotka loiskuivat. yhtäkkiä makielle tuli ovela ilme kasvoilleen. hän kenkänsä pois ja juoksi veteen. ei siis uimaan vaan kahlaamaan.
makie juoksi ympäriinsä ja tanssahteli iloisena. Välillä kuului heleää naurua.
|
|
|
Post by lucian on Jul 16, 2006 21:54:35 GMT 2
Lucian hymyili tytölle. Hänestä oli ihanaa, että tytöllä meni jo hieman paremmin. Hän yllättyi, kun tyttö juoksi veteen, katsellen tätä vähän matkan päästä. Hän itse käveli rannalle, istuutui maahan katselemaan tyttöä hymyillen. Hän näytti niin kauniilta, vesi hänen ympärillään näytti pieniltä helmiltä, eikä tyttö ollutkaan hänestä yhtään sen hassumman näköinen. Hän pysytteli vähän matkan päässä, istuen rantahietikolla. Hänestä oli mukava katsoa, kuinka tytön olo oli huomattavasti parantunut.
|
|
|
Post by makie on Jul 16, 2006 22:03:51 GMT 2
Makie nauroi ja hymyili. Hän ol todellakin onnellinen. 'Tämä on paras päivä ikinä!' makie ajatteli iloisesti.
makie hyppeli ja tanssahteli vedessä kunnes kompastui kiveen. Siinähön istui vedessä vaatteet taas märkänä.
Makie alkoi nauramaan ja nousi ylös. Hän kävei Lucianin luo ja istuutui hänen viereen.
''Osaatko inä laulaa?'' makie kysyi katsellessaan taivaalle. Sitten hän alkoi laulamaan:
'' Tatta hitotsu kauarangi mono. zutto egaitte yume. Ima no jabun wa dou utsuru no ano koro no ohiisana hitomi ni. Nee miagete konna ni hiroi yozora dakara sou sugu ni wakaru you ni Seiippai kagayaku kara hagaku. Furumuun wo sagashite! -Lets sing a song! -day by day!....''
|
|
|
Post by lucian on Jul 16, 2006 22:11:40 GMT 2
Lucian katseli hiljaa, kuinka tyttö hyppeli vedessä, kunnes tämä sitten kompastui. Hän oli vähällä juosta tytön avuksi, kunnes tämä sitten nousi ylös märkänä ja nauraen. Kun tyttö tuli hänen luokseen, Lucian otti takkinsa päältään ja kiersi sen tytön ympärile. "Tuossa. Sinä vielä vilustut tuota menoa." Hän hymyili tytölle, pörröttäen hieman tämän tukkaa. "Minäkö? En en, todellakaan. Musiikin opettajani antoi minulle viitosen, joten sen takia pidättäydyn laulamasta kenenkään kuullen." Lucian naurahti, huomaten kuuntelevansa laulua, josta hän ei todellakaan ymmärtänyt mitään. Hän istui siinä kuunnellen tytön laulua hymyillen. Hän piti tytön olkapäästä kiinni, pidellen tyttöä lähellään. Lähinnä kuitenkin siitä tekosyystä, että tämä pysyisi lämpimänä, enemmänkin siitä syystä, että hän todell piti tästä.
|
|
|
Post by makie on Jul 16, 2006 22:18:41 GMT 2
Kun makie lopetti laulamisen hän hymyili. ''Haluan kertoa sinulle salaisuuden...'' makie sanoi katsoen vettä. '' En ole koskaan ihastunut keeneenkään...'' Makie sanoi hiljaa ja hymyillen ja jatkoi: '' ja olen ollut jo humalassa.'' Makie sanoi ja irvisti. 'Olen jotenkin erilainen... Mutta miten?' makie ajatteli mielssään. Hän nojautui poikaa vasten ja sulki silmänsä.
Vähän ajan päästä hän kysyi: '' mitä mieltä olet minusta?'' makie katsoi suoraan lucianin silmiin hymyillen. Hänen silmänsä suorastaan hohtivat ja makien puhe oli hiljaista ja lempeää.
|
|
|
Post by lucian on Jul 16, 2006 22:27:41 GMT 2
Lucian antoi tytön nojautua itseään vasten, katsellen itsekin vettä. Hän kohotti hieman kulmakarvojaan, kun kuuli tytön sanat. Hän hieroi hellästi tämän selkää, katsellen kohti vettä. No oikei, se että tyttö oli joskus juonut, ei ollut kovin kummoinenkaan salaisuus, mutta joillekin ihmislle se saattoi olla oikea salaisuus. Hän lähinnä naurahti tytölle. "Ja minä lupaan olla kertomatta sinun salaisuuksia muille." Lucian yllättyi tytön kysymyksestä ja käänsi katseensa mietteliäänä tähän. "Mitä mieltä minä tosiaan sinä olet.. Noo.. Sinulla on kauniit silmät, joista minä pidän. Sen lisäksi sinulla on upea musta tukka. Oikeastaan sinä olet oikein viehättävä neitokainen, ehkä hyvin yllätyksellinenkin." Lucian naurahti tytölle. suudellen tätä kevyesti otsalle. "Entä mitä mieltä sinä olet minusta?" Hän hymyili tytölle leveästi.
|
|
|
Post by makie on Jul 16, 2006 22:43:52 GMT 2
''Minusta sinä olet oikein hellä, mukava ja ystävällinen. vaikka ulkonäkö on vähän no tumma pidän sinusta sellaisena! yksin kertaisesti sanottuna olet minun oma pikku unelma!'' makie sanoi hymyillen.
makie katseli poikaa vähän aikaa ja nousi sitten. Hän alkoi tanssimaan taas mutta nyt pojan edessä. Välillä kun makie pyöri oikein kovaa tai hyppäsi saattoi nähdä hänen vaaleanpunaiset pikkuhousut.
Makie oli tanssinut siinä vähän aikaa kunnes kaatui vahingossa suoraan pojan päällä niin että Makie näki Lucianin silmät.
|
|
|
Post by lucian on Jul 16, 2006 22:48:55 GMT 2
Lucian hymyili tytölle. Hänestä oli ihan kiva kuulla kehuja, varsinkin jos niitä sattui kuulemaan seuralaiseltaaan. Hän pörrötti tytön tukkaa ihastuneena tähän. Olihan tämä oikein suloinen pikku neitokainen. Lucianilta meni hetki tajuta, miksi tyttö oikein nousi seisomaan ja huomasikin katselevansa tytön villiä tanssimista. Hän katseli sivusilmällä, mahtoiko kukaan muu olla paikalla seuraamassa, mutta ilmeisesti muilla ihmisllä oli jotain muuta tekemistä. Hän pain merkille tytön vaaleanpunaiset pikkuhousut, jotka vilahtiavt aina välillä hänen edessään. Kun tyttö sitten kaatui tämän villin tanssinsa päätteeksi, Lucian otti hänet kiinni. Hän huomasikin katsovansa tytön kauniita sinisiä silmiä ja sen enenpää miettimättä hän otti tämän leuasta kiinni ja suuteli tyttö suoraan suulle.
|
|
|
Post by makie on Jul 16, 2006 23:00:26 GMT 2
Makiella kesti hetken tajuta missä oli ja kuka hän itse oli. 'Mitä tapahtuu?Mikä tämä tunne on?' makie ajatteli itsekseen. Hän avasi silmänsä ja meni äkkiä kauemmas hämmästyneenä. Tietenkin Makie oli hämmästynyt! Se oli hänen ensisuudelmansa!
Siinä Makie sitten oli. vastapäätä poikaa joka oli juuri suudellut häntä. Makie katseli poikaa ensin vähän peloissaan. Mutta sitten makie katsoi lempeällä vähän hämmästyneellä katseella. makie punastui kauttaaltaan samalla kääntyen vähän pois päin Lucianista. '' en odottanut mitään tällaista...'' Makie sanoi katsoen poikaa. Hän ei tiennyt mitä tehdä. Pitäisikö vain mennä syliin ja halata vai nousta ja lähteä pois?
''Tämä on outoa... Minun ensisuudelmani.'' makie sanoi ja kosketti huuliaan. Makie vähän epäri mutta sitten meni hyvin lähelle poikaa kysyen: ''Pidätkö minusta oikeasti noin paljon?''
|
|
|
Post by lucian on Jul 16, 2006 23:10:53 GMT 2
Lucian avasi silmänsä hämmästyneenä. Hän ei ollut ihan odottanut, että Makie olisi perääntynyt. Oikeastaan tyttö näytti vähän siltä, kuin häntä oltaisiin juuri löyty puulla päähän. Hän katseli tyttöä hieman kulmat kurtussa. Oikeastaan jopa hetken verran Lucian pelkäsi, että tyttö juoksisi häntä huutaen pakoon, niin pelästyneeltä hän näyti. Lucian oli huokaista helpotuksesta, kun tyton katse muuttui lempeäksi, mutta hämmennys ei ollut kadonnut minnekään. Hänen päässän alkoi kulkemaan monta eri syytä, miksi tyttö katsoi häntä tuolla tavalla. Hetken hän jopa pelkäsi, että tyttö oli vahingossa pettämässä jotain poikaa. Siitä vasta sotku syntyisikin. Hän katsoi tyttöä kääntäen päätään hieman sivuun. Mikä tytöllä oikein oli? Miten niin hän ei ollut odottanut mitään tälläistä? Hän oli täysin ymmällään. Oliko hän tehnyt jotain väärin? Tytön viimein kertoessa mistä oli kysymys Lucian hymyili. Hän huokaisi helpotuksesta, hetken hän oli oikeasti pelännyt, että oli tulkinnut tytön jotenkin väärin. Kun tyttö tuli hänen lähelleen, Lucian kiersi kätensä hänen ympärilleen, tällä kertaa kuitenkin vähän varovaisemmin. Kuulleessaan tytön kysymyksen Lucianista tuntui, kuin hänen sydämensä olisi muuttunut kylmäksi palaksi. Noita samoja sanoja oli kerran käyttänyt eräs toinenkin. Tuhoisin seurauksin. "Minä.. Kyllä." Hän sanoi hymyillen, koittaen kakistaa jotain ulos. Hän oli vieläkin hyvin pelästynyt tytän käytöksestä. Hän piteli tyttöä sylissään. Hän katseli hetken ympärilleen ja huomasi auringon laskevan taivaanrannan taa. "Alkaa tulemaan pimeää.. Mitä jos saatan sinut asunnollesi?" Hän hymyili tytölle.
|
|
|
Post by makie on Jul 16, 2006 23:23:16 GMT 2
''Niin alkaakin ola myöhä...'' Makie katseli maata vähän alpeana. hän ei olisi halunnut lähteä. Makie vain halusi käpertyä Lucianin viereen ja olla.
Makie mietti olikohan poika vihainen miten hän otti suutelun vastaan. Äkkiä makie vain kakisti suustaan: '' ei se suudelma paha asia ollut... En vain osaa...'' Makien silmä kulmista tuli pari kyyneltä. Makiesta tuntui ettei hän ollut hyvä missään. ''Jos siskoni olisi nyt täällä hän olisi ylpeä... isä taas raivoissaan...'' makie sanoi ja naurahti.
''Saat saattaa minut kotiin jos haluat... Voin myös mennä itse.'' makie sanoi ja alkoi kaivella laukkuaan. Sieltä hän otti sushi latikon syliinsä. '' sushi laatikko... Olet aina ollut mukani kun saan onnen ja onnistuit siinä jälleen kerran! Mutta nyt saat uuden omistjan.'' makie sanoi ja ojensi laatikon Lucianille. ''Saat luvan myös ottaa sen!'' makie sanoi käskevällä äänellä hymyillen.
|
|
|
Post by lucian on Jul 16, 2006 23:31:57 GMT 2
Lucian huomasi, että tytön ääni oli muuttunut kamalan apeaksi ja hän mietti hetken, mitä hänen pitäisi tehdä. Hän otti tytön tiukemmin syliinsä. "Hys nyt. Et sinä nyt niin kamala ole." Hän puhdisti tytön kyyneleet ja katsoi tätä hymyillen. "He kummatkin olisivat varmasti kamalan iloisia puolestasi, usko minua." Hän sanoi suudellen tyttöä nenänpäähän. Hän katseli hetken pää kallellaan, kun tyttö kaiveli laukkuaan ja huomasi, että hänellä oli kädessään sushi laatikko. Lucian naurahti hieman tytön sanoille ja otti laatikon käteensä. "Kiitos.." Hän siirsi laatikon syrjään ja piteli tyttöä sylissään. "Vaikka mitä minä onnella, kun minulla on sinut?" Hän katseli tyttöä hetken, siirtäen hiuksiaan syrjään, että ne eivät olisi hänen kasvojensa tiellä. "Ja mikä kiire meillä on, eihän täällä edes sada." Lucian hymyili tytölle sen merkiksi, että he voisivat jäädäkin tänne.
|
|
|
Post by makie on Jul 16, 2006 23:44:10 GMT 2
''Sade oikeastaan toi meidät yhteen... Ilman sadetta minä olisin nyt varmaan lukemassa jotain tai piirtämässä surullisia ihmisiä'' Makie sanoi hymyillen.
Makie nipisti itseään niin että hänestä tuli pieni ääni. ''hyvä! Tämä ei ole unta!'' makie sanoi ja naurahti.
Makie katseli taivaalle ja muisteli menneitä. ''Muistan kun siskoni lauloi aina englanniksi enkä minä ymmärtänyt! nykyään ymmärrän...'' Makie katsoi käsiinsä ja sitten takaisin taivaalle. '' I love you and you love me! You are my dream! Every day I say that you are pretty! I don't wanna go to sleep!'' makie lauloi laulua joka muistutti häntä menneistä. ''siskoni lauloi tuota ainakun olin surulinen...''
Makie nousi ja levitti kätensä. Tuuli tuiversi ja hamekkin heilui sen mukaan. '' Tule! Kävellään vähän matkaa!'' makie sanoi ja ojensi kätensä auttaakseen pojan ylös.
|
|
|
Post by lucian on Jul 16, 2006 23:53:03 GMT 2
Lucian naurahti. "Sade, onni.. Ei kannata takertua pikkuseikkoihin, ne ovat turhia." Hän hymyili tytölle. Onneksi tyttö oli nyt vähän piirteämpi. Lucianin teki mieli suudella tyttöä uudelleen, mutta päätti jättää sen väliin. Hän katseli tyttöä hymyillen. "Hyvä. Jos tämä olisi nimittäin unta, meidän pitäisi leijailla pilivissä." Hän sanoi hymyillen tytölle. Lucian hymyili tytön laululle. Suloistahan se oli, että tyttö viihdytti heitä jollain tapaa koko ajan. Hän oli kuin pieni ilopilleri. Lucian taas oli hieman passiivisempi ihminen, nautti mielummin rauhasta ja hiljaisuudesta. "Ymmärrän hyvin. Tuo laulu saisi kenet tahansa piirteämmäksi." Lucian hymyili tytölle. Hän katseli tytön heilumista hetken, kunnes hän sitten huomasi tytön kehottavan häntä nousemaan. Ja mikä Lucian olikaan tyttöä estämään. Lucian tarttui tytön käteen ja ponnisti pystyyn, siistien hieman vaatteitaan. Hän katsoi tyttö hymyillen, hänen pitkä musta takkinsa oli yhä tytön päällä ja näytti hieman ylisuurelta tytön päällä. Hän kääntyi täysin yllättäenja otti käteensä sushilaatikon. "Tätähän me emme saa unohtaa." Hän hymyili tytölle ja katseli hieman laatikkoa."Ties vaikka alkaa satamaan, jos me tämän unohdamme." Makie nousi ja levitti kätensä. Tuuli tuiversi ja hamekkin heilui sen mukaan. '' Tule! Kävellään vähän matkaa!'' makie sanoi ja ojensi kätensä auttaakseen pojan ylös.
|
|