Post by Ayers on Feb 5, 2007 18:04:14 GMT 2
Ayers makasi sängyllään ja katseli kattossa hyörivää kärpästä.
"Kärpänen kipittää oikealle... kärpänen kipittää vasemmalle... ja nyt hyvät katsojat kärpänen kipittää taasen oikealle!" Tyttö mumisi kyllästyneenä ja haukotteli leveästi. Hänestä tuntui kuin tylsyydestäkin voisi alkaa tehdä taidetta. Ayers pyöriskeli hetken aikaa sängyllään laidasta laitaan päästäen kummaa ininä-ääntä kunnes tipahti vihdoin lattialle selkä edellä. "Auch..." Tämä mumisi, mutta hiukan hymyillen, sentään jotain jännitystä oli päivään saatu. Venytellen Ayers nousi istumaan ja lopulta ylös päästyään hän pörrötti lyhyttä tukkaansa kuin muodon vuoksi putsatakseen pölyt. Tyttö kurotti itseään ja katsahti ikkunasta ulos, joka oli lähellä hänen sänkyään. Oli iltäpäivä ja aurinko oli osittain pilvien takana. "Päättäisi nyt näkyykö se vai ei!" Ayers tiuskaisi painoittaen vahingossa "se" sanaa, ja hetken hänen aivonsa tuksuttivat tyhjää kunnes tämä tajusi lauseensa kaksimielisyyden sekä räjähti nauruun.
Lopulta tyttö rauhoittui, nojaten sänkyynsä hän tasasi henkeään hitaasti ja päätti häipyä siitä tunkkaisesta huoneesta, missä oli kärsinyt jo aamusta lähtien. Ayers kurotti kättään ja kiskaisi mustan tyköistuvan nahkatakkinsa sänkynsä jalkopäässä olevasta vaatekasasta. "Kai tätä pitäisi hiukan vaalia? Äidin vanha kun on..", tyttö mumisi, mutta päästi "bah" äänen ja virnisti. Mitä nyt yhtä takkia palvomaan?
Nousten ja vetäisten takin samalla päälleen, tyttö oli ulkona yhdessä hujauksessa. Ja kärpänen jatkoi matkaansa katossa vasemmalle...
-
Ayers käveli ulkona ristiin rastiin pääsemättä sen kummemmin minnekkään. Lopulta hän päätti ottaa yhden suunnan ja seurata sitä uskollisesti kunnes lopulta päätyisi jonnekkin mielenkiintoiseen paikkaan. Lopulta hän päätyi tähtitornille. Viheltäen tyttö asteli lähemmäs tähtitornia ja oli lopulta ovella sekä pysähtyi sen eteen. Paikka tuntui oudolta päivällä, niin tyhjältä ilman tähtiä. "No onhan aurinkokin 'tähti'", Ayers totesi itsekseen, mutta ajatuksissaan lisäsi sen olevan liian arkipäiväinen, sekä nyökkäsi merkiksi että oli samaa mieltä itsensa kanssa. Tähtitornit olivat ehdottomasti yötä varten!
Tyttö asteli tähtitornin ovesta sisään puhuen itsekseen jotakin hiljaisella äänellä ja naurahti suhteellisen äänekkäästi, sillä oli varma, että jos joku näkisi hänet, tämä pitäisi häntä hulluna, vähintäänkin outona, kun tämä puhua pälpätti itsekseen. Ayers alkoi nousta portaita ylös hyräillen "30 Seconds To Mars - Was It a Dream" joka askelmalla aina kovempaa ja kovempaa kunnes oli päässyt huipulle asti, tämä lauloi kappaletta täyttä kurkkua, muttei nuotin vierestä.
"Kärpänen kipittää oikealle... kärpänen kipittää vasemmalle... ja nyt hyvät katsojat kärpänen kipittää taasen oikealle!" Tyttö mumisi kyllästyneenä ja haukotteli leveästi. Hänestä tuntui kuin tylsyydestäkin voisi alkaa tehdä taidetta. Ayers pyöriskeli hetken aikaa sängyllään laidasta laitaan päästäen kummaa ininä-ääntä kunnes tipahti vihdoin lattialle selkä edellä. "Auch..." Tämä mumisi, mutta hiukan hymyillen, sentään jotain jännitystä oli päivään saatu. Venytellen Ayers nousi istumaan ja lopulta ylös päästyään hän pörrötti lyhyttä tukkaansa kuin muodon vuoksi putsatakseen pölyt. Tyttö kurotti itseään ja katsahti ikkunasta ulos, joka oli lähellä hänen sänkyään. Oli iltäpäivä ja aurinko oli osittain pilvien takana. "Päättäisi nyt näkyykö se vai ei!" Ayers tiuskaisi painoittaen vahingossa "se" sanaa, ja hetken hänen aivonsa tuksuttivat tyhjää kunnes tämä tajusi lauseensa kaksimielisyyden sekä räjähti nauruun.
Lopulta tyttö rauhoittui, nojaten sänkyynsä hän tasasi henkeään hitaasti ja päätti häipyä siitä tunkkaisesta huoneesta, missä oli kärsinyt jo aamusta lähtien. Ayers kurotti kättään ja kiskaisi mustan tyköistuvan nahkatakkinsa sänkynsä jalkopäässä olevasta vaatekasasta. "Kai tätä pitäisi hiukan vaalia? Äidin vanha kun on..", tyttö mumisi, mutta päästi "bah" äänen ja virnisti. Mitä nyt yhtä takkia palvomaan?
Nousten ja vetäisten takin samalla päälleen, tyttö oli ulkona yhdessä hujauksessa. Ja kärpänen jatkoi matkaansa katossa vasemmalle...
-
Ayers käveli ulkona ristiin rastiin pääsemättä sen kummemmin minnekkään. Lopulta hän päätti ottaa yhden suunnan ja seurata sitä uskollisesti kunnes lopulta päätyisi jonnekkin mielenkiintoiseen paikkaan. Lopulta hän päätyi tähtitornille. Viheltäen tyttö asteli lähemmäs tähtitornia ja oli lopulta ovella sekä pysähtyi sen eteen. Paikka tuntui oudolta päivällä, niin tyhjältä ilman tähtiä. "No onhan aurinkokin 'tähti'", Ayers totesi itsekseen, mutta ajatuksissaan lisäsi sen olevan liian arkipäiväinen, sekä nyökkäsi merkiksi että oli samaa mieltä itsensa kanssa. Tähtitornit olivat ehdottomasti yötä varten!
Tyttö asteli tähtitornin ovesta sisään puhuen itsekseen jotakin hiljaisella äänellä ja naurahti suhteellisen äänekkäästi, sillä oli varma, että jos joku näkisi hänet, tämä pitäisi häntä hulluna, vähintäänkin outona, kun tämä puhua pälpätti itsekseen. Ayers alkoi nousta portaita ylös hyräillen "30 Seconds To Mars - Was It a Dream" joka askelmalla aina kovempaa ja kovempaa kunnes oli päässyt huipulle asti, tämä lauloi kappaletta täyttä kurkkua, muttei nuotin vierestä.