Post by Aki on Aug 19, 2006 14:51:14 GMT 2
Aki oli kuin pantteri. Villi, kesyttämätön ja tietyissä tilanteissa arvaamaton. Aki ei koskaan antanut kenenkään nähdä sitä hänen kasvoiltaan tai silmiltään, mitä hän olisi seuraavaksi tekemässä eikä antanut pienintäkään vihjettä, vaan juuri tälläisissä tilanteissa teki jotakin, mikä varmasti järkyttäisi hänen seuralaisensa. Lara oli varmasti järkyttynyt, hän oli tuntenut sen, nähnyt sen tytön kauniilta kasvoilta. Kauniit ihmiset.. miten he osasivat olla niin typeriä joskus? Miten he luulivat saavansa mitä tahansa vain ulkonäkönsä takia? Idiootit, olivat tyhmiä nuorena ja tyhmempiä aikuisina, he eivät koskaan muuttuisi, eivät ainakaan tällä menolla. Akin perään huudettu haukkumasana sai vain Akin huulille muotoutumaan sen ylimielisen virnistyksen. Voi Lara, tiesiköhän toinen miten Aki nautti siitä että hänen peräänsä huudettiin noin? Juuri tuo tarkoitti vain yhtä asiaa... Hän oli koskettanut Laran sisintä. Hän oli näyttänyt tytölle, ettei toinen ollut se, joka määräisi, vaan Akilla oli aina ohjat käsissä, vaikka tilanne näyttäisi toiselta. Aki kohotti pitkäsormisen kätensä ja heilautti sitä olkansa ylitse kuin kiitoksi Laran sanoille. Laran ohitsekulkemista Aki ei estänyt, ehei, kundi vilkaisi vain pienesti ohitseliitävää tyttöä ja hymähti huvittuneena. No, ei Lara olisi ensimmäinen joka yritti kostaa Akille. Tälläisien tilanteiden takia Aki oli joutunut ties millaisiin puliin. Joskus oli jengi poikia tullut tappelemaan, toisinaan oli hänet yritetty lavastaa syylliseksi ties mistä. Mutta kun osasi varautua, niin hätää ei ollut. VArsinkaan nyt, Akilla ei niinkään ollut mitään tärkeää elämässään, paitsi tietenkin hänen siskonsa.