Post by Valentina on Mar 26, 2006 16:30:08 GMT 2
Nimi» Valentina (Val) Przedwiecki
Ikä» 26
Sukupuoli» Nainen
Kansallisuus» Venäläinen
Erikoista» Hyvin vahva afe-/chirapto-/aphenphosm-/haptefobia eli kosketuksen pelko. Nainen saa lähes paniikkikohtauksen, jos häneen kosketaan, joten hän mm. kieltäytyy kättelemästä ihmisiä.
Opetusaine» Uskonto & Elämänkatsomustieto[Psykologia]
Opinnot» Lukio (3 vuotta)=> Yliopiston humanistinen tiedekunta> Teologian ja elämänkatsomustiedon kanditaatti (3 vuotta)=>(2 välivuotta). Aloittaa nyt teologian maisterin tutkinnon. (3 vuotta) ja suorittaa parhaillaan psykologian kanditaation tutkintoa.
Luonne»
Val on melkoisen itsevarma ja -tietoinen ihminen. Hän tuntee arvonsa, voimavaransa ja isänmaansa. Tämä kuvastuu selvästi oppitunneilla -Val tietää olevansa oppilaiden yläpuolella, joten ei ala turhia kuuntelemaan näiden pompotuksia, vaan pistää melko pikaisesti stopin häneen kohdistuvista pahoista sanoista, jotka usein liittyvät juuri isänmaahansa Venäjään. Turhia raivoamaan hän ei ala, vaan jos ei pari kaunista sanaa riitä, oppilas pääsee tunnilta ulos ja saa miinusmerkinnän.
Itseasiassa venäjätär on melko humoristinen. Oppitunnit saattavat välistä kulua pelkkään jutteluun oppilaiden kanssa. Hän antaakin nuorille melko paljon valtuuksia ja vapauksia tunneillaan, jottei opiskelu liian nopeasti ala tuntumaan tympeältä. Läksyjäkään hän ei pahemmin jakele, ellei sitten opiskeltava aihe sitä välttämättä vaadi. Hän kuitenkin luottaa oppilaisiinsa siinä määrin, että nämä lukevat itse mahdolliseen kappaleen ilman sen kummempia tiukkauksia. Oppimassahan koulussa oli ja tämä oletti jo yli 13-vuotiaiden osaavan toimia oma-aloitteisesti. Heidänhän tulevaisuudesta siinä on kyse. Vaan jos numerot alkavat koko luokalla näyttää huolestuttavilta, ei ole mahdotonta ettei Val voisi hieman tiukentaa opetusmenetelmäänsä. Hänen tyylistä on kuitenkin vielä tähän asti tullut suhteellisen hyvää palautetta, koska tunnit harvemmin olivat sieltä poikkeuksellisen tylsimmästä päästä, joten opiskelu on melko miellyttävää.
Myös oppituntien ulkopuolella nainen saattaa puhella oppilaidensa kanssa mukavia. Val on suhteellisen sosiaalinen ihminen, mutta ei kuitenkaan nuorten jengeihin itseään tunge. Hän on ihminen, jolta voi kysyä ihan mitä tahansa ja vastauksenkin saa, vaikka laadusta voisi väliin tinkiä. Val on ennakkoluuloton ja avoin uusia ihmisiä kohtaan, mutta ei kuitenkaan suuna päänä ole tutustumassa. Pyrkii kuitenkin olemaan väleissä ihmisten kanssa ja välttelee riitoja parhaansa mukaan vaikka alistumalla toisten tahtoon, ellei muu auta. Viralliset tilanteet nainen hoitaa tyylillä alusta loppuun. Ylvästä viileyttäkin tästä naishenkilöstä löytyy ihan kunnioitettavissa määrissä ja hän on taitava vakuuttamaan ihmiset puheellaan. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa ei ole, eikä nainen esiintymistä tunnu kaihtavan.
Perusluonteeltaan Val on melko karski ja suorasanainen. Ei hän pahemmin kainostele sanojaan, mutta ymmärtää kuitenkin, milloin mitäkin voi sanoa ja milloin ei. Hän ei yleensä anna asioiden jäädä hautumaan, vaan jos mieltä painaa jokin, hän selvittää sen alta pois. Itsepintaisuutta myös löytyy. Jos ei ensimmäisellä kerralla onnistu, niin kyllä helvetissä nyt ainakin sadannella ensimmäisellä.
Nainen kärsii afefobiasta ja tämän vuoksi pysyttelee oppituntien ajan aina luokan edessä. Kaiken valtakunnan paperit palautetaan hänelle pöydälle ja sieltä ne myös haetaan. Hän ei kättele, mutta kestää muun muassa väkijoukossa tönäisemisen. Käsissä on jotain, mikä saa naisen paniikin partaalle. Kohtauksen sattuessa hän ei pahemmin voi kontrolloida itseään, vaan kyyneleet ilmestyvät silmiin ja nainen vetäytyy omiin oloihinsa vapisemaan, vaikka sitten kesken oppitunnin. Tosin tätä pelkotilaansa hän ei ole tuonut ilmi muille kun toisille opettajille. Oppilaatkin saavat olla tasan siinä uskossa, että pöydälle on yksinkertaisesti vain niin kiva viedä paperit.
Ulkonäkö»
Nainen on melkoisen maskuliininen. Hänen hopea-vehnäblondit hiukset ovat lyhyehköt, ehkä pituudelta seitsemisen senttiä joka suunnalta. Ennen vehnänväriset hiukset ovat valkaistut ja juurikasvu on vallannut puolipäätä, saaden hiuksiin mukavahkon värisävyn. Itse hiukset on joko kammattu taakse, jakaus on keskeltä tai sitten ne eivät ole mitenkään. Miten nyt hänellä sattumoisin on ollut aikaa aamulla. Kasvot itsessään ovat kapeahkot ja kulmakarvat jyrkkälinjaiset. Vaaleansiniset silmät ovat mantelin muotoiset ja pienehköt, nenä jokseenkin kyömyssä. Poskipäät eivät ole mitenkään esillä ja leukaperä on poikkeuksellisen vankka. Yleiskuva kasvoista voisi luonnehtia kauniin miehiseksi. Mitään lävistyksiä tai koruja ei ole näkyvissä, mutta piilossa on kyllä yksi -kielikoru. Meikkejäkään hän ei käytä. Ehkä joskus korostaa silmiään.
Hartiat ovat leveät, oikeastaan koko yläruumis on vahva. Käsi- ja jalkalihaksia on poikkeuksellisen paljon ja vatsalihakset ovat hienoisesti näkyvissä, kiitos salissa käymisen ja ratsastamisen. Harrastipa tuo joskus tanssimista, mutta se on nyt jäänyt. Lantiota naisella ei oikeastaan ole. Jos häntä takaapäin katsoisi, voisi tuota helposti luulla hentorakenteiseksi mieheksi. Pituutta tosin löytyy vain 168 senttiä.
Vaatetyyli on vähän mitä kaapista väsyneenä löytää. Flanellipaidat ovat yleisiä ja farkut ovat pääasiassa housuina. Jos aamulla tuota aikaa on ollut tavallista enemmän, hänen päältään saattaa löytää jakkupuvun. Mekkoa tai hametta hän ei ole tainnut suostua koskaan laittamaan päälle, vaan asusteet ovat pienestä pitäen olleet melko miesmäiset, johtuen hänen menneisyydestään. Kotioloissa hän oleskeleekin pääasiassa joissain kulahtaneissa kalsareissa ja yli-isossa t-paidassa. Mikään väri ei ole noussut hänelle pääsuunnaksi, vaan vaatteista löytyy niin mustaa kuin pinkkiäkin.
Menneisyys»
Eipä naisen menneisyydessä kovin kummoista ole tapahtunut. Hän syntyi normaalia varakkaampaan venäläiseen perheeseen ja Val oli pienestä asti hyvin kiinnostunut uskonnosta ja yliluonnollisuudesta. Perheen isä oli sahatehtaan omistaja ja kosin usein liikematkoilla ympäri maailmaa. Äiti pysytteli kotona, kun kerta puoliso sai tuotua runsaanpuoleisesti leipää pöytään omin voimin. Valilla on myös isoveli, jonka kanssa hän päivät leikkii sotimista. Tämän vuoksi hänestä onkin tullut hyvin poikamainen tyttö, koska hänellä ei ollut nuoruudessaan pahemmin ikäistään seuraa. Kotona opittuaan veljensä tavat, ei hän koulussakaan viihtynyt tyttöjen kanssa, vaan oli poikajengeissä se 'hyvä jätkä'. Menoa jatkui aina lukioon asti, kunnes hän siirtyi yliopistoon ja kaverisuhteet jäivät tiukan opiskelun vuoksi vähemmälle. Raskas opiskelu tuottikin tulosta. Hän pääsi hyvinkin nuorena, lähes heti opintojensa loputtua Saint Lyons Academyn uskonnon ja elämänkatsomustieteen opettajaksi.
Menneisyydessä ei siis ole mitään, minkä vuoksi hänellä on afefobia. Se tuli hänen ollessaan ala-asteella ja tuli myös jäädäkseen.
Ikä» 26
Sukupuoli» Nainen
Kansallisuus» Venäläinen
Erikoista» Hyvin vahva afe-/chirapto-/aphenphosm-/haptefobia eli kosketuksen pelko. Nainen saa lähes paniikkikohtauksen, jos häneen kosketaan, joten hän mm. kieltäytyy kättelemästä ihmisiä.
Opetusaine» Uskonto & Elämänkatsomustieto[Psykologia]
Opinnot» Lukio (3 vuotta)=> Yliopiston humanistinen tiedekunta> Teologian ja elämänkatsomustiedon kanditaatti (3 vuotta)=>(2 välivuotta). Aloittaa nyt teologian maisterin tutkinnon. (3 vuotta) ja suorittaa parhaillaan psykologian kanditaation tutkintoa.
Luonne»
Val on melkoisen itsevarma ja -tietoinen ihminen. Hän tuntee arvonsa, voimavaransa ja isänmaansa. Tämä kuvastuu selvästi oppitunneilla -Val tietää olevansa oppilaiden yläpuolella, joten ei ala turhia kuuntelemaan näiden pompotuksia, vaan pistää melko pikaisesti stopin häneen kohdistuvista pahoista sanoista, jotka usein liittyvät juuri isänmaahansa Venäjään. Turhia raivoamaan hän ei ala, vaan jos ei pari kaunista sanaa riitä, oppilas pääsee tunnilta ulos ja saa miinusmerkinnän.
Itseasiassa venäjätär on melko humoristinen. Oppitunnit saattavat välistä kulua pelkkään jutteluun oppilaiden kanssa. Hän antaakin nuorille melko paljon valtuuksia ja vapauksia tunneillaan, jottei opiskelu liian nopeasti ala tuntumaan tympeältä. Läksyjäkään hän ei pahemmin jakele, ellei sitten opiskeltava aihe sitä välttämättä vaadi. Hän kuitenkin luottaa oppilaisiinsa siinä määrin, että nämä lukevat itse mahdolliseen kappaleen ilman sen kummempia tiukkauksia. Oppimassahan koulussa oli ja tämä oletti jo yli 13-vuotiaiden osaavan toimia oma-aloitteisesti. Heidänhän tulevaisuudesta siinä on kyse. Vaan jos numerot alkavat koko luokalla näyttää huolestuttavilta, ei ole mahdotonta ettei Val voisi hieman tiukentaa opetusmenetelmäänsä. Hänen tyylistä on kuitenkin vielä tähän asti tullut suhteellisen hyvää palautetta, koska tunnit harvemmin olivat sieltä poikkeuksellisen tylsimmästä päästä, joten opiskelu on melko miellyttävää.
Myös oppituntien ulkopuolella nainen saattaa puhella oppilaidensa kanssa mukavia. Val on suhteellisen sosiaalinen ihminen, mutta ei kuitenkaan nuorten jengeihin itseään tunge. Hän on ihminen, jolta voi kysyä ihan mitä tahansa ja vastauksenkin saa, vaikka laadusta voisi väliin tinkiä. Val on ennakkoluuloton ja avoin uusia ihmisiä kohtaan, mutta ei kuitenkaan suuna päänä ole tutustumassa. Pyrkii kuitenkin olemaan väleissä ihmisten kanssa ja välttelee riitoja parhaansa mukaan vaikka alistumalla toisten tahtoon, ellei muu auta. Viralliset tilanteet nainen hoitaa tyylillä alusta loppuun. Ylvästä viileyttäkin tästä naishenkilöstä löytyy ihan kunnioitettavissa määrissä ja hän on taitava vakuuttamaan ihmiset puheellaan. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa ei ole, eikä nainen esiintymistä tunnu kaihtavan.
Perusluonteeltaan Val on melko karski ja suorasanainen. Ei hän pahemmin kainostele sanojaan, mutta ymmärtää kuitenkin, milloin mitäkin voi sanoa ja milloin ei. Hän ei yleensä anna asioiden jäädä hautumaan, vaan jos mieltä painaa jokin, hän selvittää sen alta pois. Itsepintaisuutta myös löytyy. Jos ei ensimmäisellä kerralla onnistu, niin kyllä helvetissä nyt ainakin sadannella ensimmäisellä.
Nainen kärsii afefobiasta ja tämän vuoksi pysyttelee oppituntien ajan aina luokan edessä. Kaiken valtakunnan paperit palautetaan hänelle pöydälle ja sieltä ne myös haetaan. Hän ei kättele, mutta kestää muun muassa väkijoukossa tönäisemisen. Käsissä on jotain, mikä saa naisen paniikin partaalle. Kohtauksen sattuessa hän ei pahemmin voi kontrolloida itseään, vaan kyyneleet ilmestyvät silmiin ja nainen vetäytyy omiin oloihinsa vapisemaan, vaikka sitten kesken oppitunnin. Tosin tätä pelkotilaansa hän ei ole tuonut ilmi muille kun toisille opettajille. Oppilaatkin saavat olla tasan siinä uskossa, että pöydälle on yksinkertaisesti vain niin kiva viedä paperit.
Ulkonäkö»
Nainen on melkoisen maskuliininen. Hänen hopea-vehnäblondit hiukset ovat lyhyehköt, ehkä pituudelta seitsemisen senttiä joka suunnalta. Ennen vehnänväriset hiukset ovat valkaistut ja juurikasvu on vallannut puolipäätä, saaden hiuksiin mukavahkon värisävyn. Itse hiukset on joko kammattu taakse, jakaus on keskeltä tai sitten ne eivät ole mitenkään. Miten nyt hänellä sattumoisin on ollut aikaa aamulla. Kasvot itsessään ovat kapeahkot ja kulmakarvat jyrkkälinjaiset. Vaaleansiniset silmät ovat mantelin muotoiset ja pienehköt, nenä jokseenkin kyömyssä. Poskipäät eivät ole mitenkään esillä ja leukaperä on poikkeuksellisen vankka. Yleiskuva kasvoista voisi luonnehtia kauniin miehiseksi. Mitään lävistyksiä tai koruja ei ole näkyvissä, mutta piilossa on kyllä yksi -kielikoru. Meikkejäkään hän ei käytä. Ehkä joskus korostaa silmiään.
Hartiat ovat leveät, oikeastaan koko yläruumis on vahva. Käsi- ja jalkalihaksia on poikkeuksellisen paljon ja vatsalihakset ovat hienoisesti näkyvissä, kiitos salissa käymisen ja ratsastamisen. Harrastipa tuo joskus tanssimista, mutta se on nyt jäänyt. Lantiota naisella ei oikeastaan ole. Jos häntä takaapäin katsoisi, voisi tuota helposti luulla hentorakenteiseksi mieheksi. Pituutta tosin löytyy vain 168 senttiä.
Vaatetyyli on vähän mitä kaapista väsyneenä löytää. Flanellipaidat ovat yleisiä ja farkut ovat pääasiassa housuina. Jos aamulla tuota aikaa on ollut tavallista enemmän, hänen päältään saattaa löytää jakkupuvun. Mekkoa tai hametta hän ei ole tainnut suostua koskaan laittamaan päälle, vaan asusteet ovat pienestä pitäen olleet melko miesmäiset, johtuen hänen menneisyydestään. Kotioloissa hän oleskeleekin pääasiassa joissain kulahtaneissa kalsareissa ja yli-isossa t-paidassa. Mikään väri ei ole noussut hänelle pääsuunnaksi, vaan vaatteista löytyy niin mustaa kuin pinkkiäkin.
Menneisyys»
Eipä naisen menneisyydessä kovin kummoista ole tapahtunut. Hän syntyi normaalia varakkaampaan venäläiseen perheeseen ja Val oli pienestä asti hyvin kiinnostunut uskonnosta ja yliluonnollisuudesta. Perheen isä oli sahatehtaan omistaja ja kosin usein liikematkoilla ympäri maailmaa. Äiti pysytteli kotona, kun kerta puoliso sai tuotua runsaanpuoleisesti leipää pöytään omin voimin. Valilla on myös isoveli, jonka kanssa hän päivät leikkii sotimista. Tämän vuoksi hänestä onkin tullut hyvin poikamainen tyttö, koska hänellä ei ollut nuoruudessaan pahemmin ikäistään seuraa. Kotona opittuaan veljensä tavat, ei hän koulussakaan viihtynyt tyttöjen kanssa, vaan oli poikajengeissä se 'hyvä jätkä'. Menoa jatkui aina lukioon asti, kunnes hän siirtyi yliopistoon ja kaverisuhteet jäivät tiukan opiskelun vuoksi vähemmälle. Raskas opiskelu tuottikin tulosta. Hän pääsi hyvinkin nuorena, lähes heti opintojensa loputtua Saint Lyons Academyn uskonnon ja elämänkatsomustieteen opettajaksi.
Menneisyydessä ei siis ole mitään, minkä vuoksi hänellä on afefobia. Se tuli hänen ollessaan ala-asteella ja tuli myös jäädäkseen.