SijaisHoitsu

[Shuji]

Shuji Kitase, uusi opettaja, tai no, uusin opettaja joka tuohon kouluun oli tullut, oli päätynyt tuonne sairastupaan, jossa se keikkui innoissaan pehmeällä, rullapenkillä, venytellen samalla käsiäänsä ilmassa. Koulun sairaanhoitaja oli ties mittä - liekö kipeenä tänään ja siksi Shuji oli saanut tehtäväkseen hoitaa sairaita potilaita, olihan Shuji jostain omituisesta syystä nimittäin saanut tehtäväkseen myös opettaa terveystietoa. No, eihän se nyt niin vaikeaa voinut olla, laittaa laastari tai antaa särkytabletti, niinhän? Onneksi tänään ei ollutkaan kuin muutama oppilas käynyt hänen 'vastaanotollaan'. Päällään Shujilla oli tuttuun tapaansa suorat, tummat housut ja tietenkin valkea kauluspaita, olihan hän nyt... hoitsu!

Shuji virnisti ajatuksilleensa ja lopetti tuolilla keikkumisen hetkeksi, kohottaen ne vihreät silmänsä lamppuun. Tässä koulussa oleminen oli itseasiassa ihan... rauhallista. Kukaan ei tunnistanut häntä eikä kukaan tyttö ollut kovinkaan selvästi yrittänyt iskeä. Mutta yksi juttu vain oli.. Kundi kurtisti pienesti kulmiaansa. Se oppilas, se poika! Miten se oli kehdannutkaan koskea häneen sillä tavalla ja sitten kun hän oli jopa innostunut, lähtenyt. Shuji ärisi mielessäänsä, sulkien sitten silmänsä, samalla kun hän kohotti dramaattisesti kätensä otsalleensa. Miten kukaan kykeni kohtelemaan viatonta ihmistä sillä tavalla! ...hänhän oli täysin viaton. Shuji siirtyi tuolilla paremmin istumaan, antaen kätensä valua rintakehälleensä, siihen ensimmäisille napeille, jotka hän sitten aukaisi. Ei tänään varmaan muita tulisi, joten hän saisi olla täysin rennosti.

(sen tietää kuka tänne tulee :'D )

[Yoru]

[ Ja se tulee, joka tietää tulevansa tänne, tai jtn. /o/ ]

Yoru käveli reippain askelin tyhjällä käytävällä, välittämättä kivusta, jota hän joka askeleellaan aiheutti kylkeensä ja hartiaansa. Nuorukainen murahti hiljaa ja seisahtui vasten tahtoaan sairaanhoitajan vastaanoton ovelle. Poika oli kuullut, että oikea koulun sairaanhoitaja oli sairas, joten hän päätti käyttää tilaisuutta hyödykseen menemällä sinne juuri silloin, kun siellä olisi joku umpityhmä sijainen, joka ei tietäisi tarpeeksi Yorun riitapukari taustaa.
”Tässä sitä mennään”, poika mumisi ja nosti oikeaa kättään koputtaen laiskasti oveen. Hän ei kuitenkaan jäänyt odottamaan oven aukaisemista, vaan astui saman tien suoraan sisälle huoneeseen. Yoru katsoi ensin lattiaa, sitten seinää ja lopulta hänen katseensa pysähtyi sijaishoitajaan. Nuorukainen pysähtyi niille sijoilleen katsoen tyhjästi tuolilla istuvaa mustatukkaista miestä.
Yorun silmäkulmaa nyki lievästi, kun hän tuijotti lievästi tuttua henkilöä edessään. Poika nielaisi karheasti, kun hän muisteli jälki-istuntoa häpeämättömästi. Sekin oli ollut aika sensaatio.
Nyt nuorukainen oli pahasti kahden vaiheille. Juoksisiko hän karkuun vai jäisikö muina miehinä tänne tuon ylivilkkaan ”hoitsun” hoiviin?
Vilkas virne levisi Yorun kasvoille, kun hän astahti sisälle huoneeseen ja sulki oven perässään. Japanilaispoika katsoi Shujia irstaasti samalla, kun hän käveli eteenpäin ja istahti sängylle, joka oli nimenomaan tarkoitettu potilaille. Nuorukainen nojasi taaksepäin pitäen haarojaan hiukan levällään, kasvoilla yhä se samainen virne kuin aina.
Yoru pysyi tilanteesta huolimatta visusti hiljaa. Hän antoi Shujille tilaisuuden aloittaa kuulustelun tai keskustelun, joka ei entisten merkkien mukaan tulisi päätymään kovin… puhtaasti.

[Shuji]

Kun koputus kuului ovelta, hätkähti Shuji pienesti. Mitä, oliko joku tulossa?! Ja juurihan hän luuli ettei kukaan ollut tulossa... mutta toisin selvästikin oli. Nopeasti Shuji käänsi katseensa työpöydälleensä ja ryhdisti asentoaansa, yrittäen näyttää kiireiseltä. Ei sitä tiennyt vaikka rehtori olisi ollut tulossa.
"Niin?" Shuji ennätti sanoa, ennen kuin sitten kohotti ne ruohonvihreät silmänsä tulijaan. Oli vähällä ettei Shujin leuka kolahtanut vasten maata tämän huomatessa kuka ovella oikein oli. He-he-hetkinen.. Näkikö hän oikein? Oliko tämä jotakin pilaa? Ei, hän vain haaveili, tämä oli vain unta, ei tuo voinut olla se poika? Shuji yskäisi pienesti tajutessaan tuijottavan poikaa ja laski katseensa papereihinsa. Shuji yritti viedä huomaamattomasti toisen kätensä toisen käden luokse ja nipistää itseään. Tuntiessaan nipistyksen Shuji kuitenkin joutui harmistuneena myöntämään ettei tämä ollut unta. Harmi, tosiaankin, hän ei ollut nähnyt pitkään aikaan mitään.. eroottista. Hetken päästä Shuji kuitenkin sai koottua itsensä ja se siirsi katseensa poikaan joka nähtävästi oli tehnyt jo olonsa mukavaksikin.
"Mikä mahtaa olla vaivana? Vai eivätkö ne edelliset ruhjeet ole vielä parantuneet?" Puhuessaan edellisistä yritti Shuji pitää ilmeensä peruslukemilla. Niin, se oli ollut ihan normaalia että oppilas oli häntä lähennelly. Se ei häneen vaikuttanut, ei ei !

[Yoru]

Yoru katseli Shujia häpeilemätön virne silmissään. Jos hän nyt vain vähän pilailisi... tai oikeastaan leikkisi? Nuorukainen yskähti hiukan karheasti ja nosti leukaansa omahyväiseen tapaansa.

"Ajattelin ihan tulla puhumaan seksistä, mutta kai me voimme jutella samaan aikaan, kun sinä... katsoisit samalla niitä entisiä ruhjeita?" tummatukkainen poika sanoi kasvot peruslukemilla. Hän istuutui hiukan syvemmälle sänkyä ja aukaisi valkoisen paitapuseronsa ylimmäisiä nappeja vilkuilen samalla Shujia.

Yoru ei kyllä itsekään oikein ymmärtänyt miksi hän käyttäytyi näin. Ehkä Shujia oli vain kiva hänrätä? Vai kaipasiko hän itse jotain muutakin jännitetä elämäänsä? Eihän Yorukaan jaksanut aina olla tappelemass,a vaikka harvoinhan hän edes niitä tappeluita oli aloittanut.

Japanilaisnuorukainen nuolaisi huuliaan ja aukaisi viimeisen puseron nappinsa, ottaen vaatekappaleen pois ympäriltään. Kyljessä olevan ruhjeen ja mustelman lisäksi paljastui hyvin treenattu kroppa, jota muut pääsivät harvoin näkemään. Yoru nielaisi hiljaa ja hieroi niskaansa mietteliäänä, katse harhaillen seinillä. Poika tunsi olonsa hiukan noloksi, mutta se tunne olisi pian ohi.

[Shuji]

No, kauaapa Shuji ei kyennyt pitämään katsettaan Yorussa, kun ne vihreät silmät laskettiin sinne papereiden sekaan, mitä Shuji alkoi rauhallisesti järjestelemään. Saatuaan ne sopivaan pinoon, noukki se pöydällä pyörivän kynänsä ja juuri kun tuo oli laittamassa sitä kynälle tarkoitettuun telineeseen, tipahti se niistä sormista kun Shuji kuuli mitä Yoru sanoi. A-a-anteeksi mi-mitä? Seksistä...? H-hei ei tuollaisista asioista puhuttu terveydenhoitajan kanssa, vai puhuttiinko? Vaikka toisaalta.. Olihan hän terveydenopin sijaisopettaja, kyllä hänen pitäisi osata neuvoa oppilaita kuin oppilaita. Joten tämä olisi pelkkää opetusta! Niin juuri. Samassakos Shuji sitten vilkaisi Yorua, nieleskellen.
"Vai niin.. " Shuji mutisi pienesti, samalla kun se kohosi nyt penkiltään ulos ja siirtyi lääkekaapin luokse, ottaen esille sitä tuttua viilentävää voidetta. Tämän jälkeen Shuji käveli sinne sängyn/sohva luokse, pysähtyen lähettyville.

"Käänny selällesi niin että tuo kipeä kylki on minuunpäin. " Shuji käski, samalla kun se tarkkaili - taino, yritti näyttää tarkkailevalta- Yorun ruhjeita. Nähtävästi ne olivat vähän parantuneet mutta tarvitsivat luultavasti enemmän hoitoa.
"Onko sinulla sitten jotain mistä olet epävarma seksuaalisuudessa. " Shuji jatkoi samalla kun se odotteli että tuo puolialaston bishy menisi hänen haluamaansa asentoon.

[Yoru]

Yoru hymähti hiljaa laittaen varovasti kovahkolle sängylle maaten, vasen kylki Shujia päin. Hän vilkaisi kysyvästi nuorta miestä ja liikahti omiaan vaihtaen asentoaan hiukan.
"Ehkäpä juuri siitä seksuaalisuudesta on kyse", Yoru mumisi, vaikka hän tiesi täsmälleen olevansa homo, eikä mitään muuta. Mutta eihän Shuji sitä tiennyt ihan 100 %, ainakaan toivottavasti. Nuorukainen virnisti tuttuun tapaansa ja kosketti oikealla kämmenellään kylkeään.
"Se on pahentunut hiukan viime kerrasta", hän tokaisi todella välinpitämättömästi. Oikeasti Yoru itse ei edes olisi halunnut vastaanotolle mennä, mutta erään pojan painostuksesta ja kivusta, joka kävi sietämättömäksi joskus, oli poika lopulta luovuttanut. Olkapäästä hän päätti olla puhumatta, vaikka siinä oleva mustelma näyttikin ihan kivalta, mutta voisihan Yoru nyt vain esittää, että se oli ihan kunnossa. Ei se olkapää ainakaan yhtä kipeä ollut kuin kylki, joten miksi hän siitä valittaisi?
Japanilaispoika katsahti Shujin vihreitä silmiä ilmeettömästi, hän pisti merkille opettajan jokaisen kasvon piirteen, kunnes siirsi katseensa kattoon pitkästyneenä.

[Shuji]

"Hmm. Millä tavalla tarkoitat että kyse on siitä? " Shuji kysäisi niin ammattimaisesti, kuin vain pystyi, samalla kun se kun se seuraili Yorun liikkumista makaamaan sängylle. Hmm.. miksi hän olikaan laittanut pojan makaamaan selälleen....? AH niin tietenkin, hänen piti tutkia! ..mutta olisihan sen voinut tehdä että Yoru oli istumassa. No, köhköh... Shuji yskäisi pienesti kuivaa kurkkuaansa ja kumartui vieden kummatkin kätensä Yorun alakyljille, pienen matkan päähän ruhjeesta.
"Sano sitten kun sattuu. Jos sinulla on murtumia niin sinut pitää viedä sairaalaan. " Shuji jatkoi puhumistaan, puraisten välillä alahuultaansa kun keskittyminen tämän pojan lähellä oli... aivan liian vaikeaa. Miksi en piti olla näin vaikeaa! Perhana, bishypoikia ei saisi olla olemassa.. tai saisi, muttakun.. ne jälki-istunnon tapahtumat tulivat mieleen uudelleen ja uudelleen. Yrittäen puskea ajatuksensa sivuun keskittymällä Yorun kylkeen, alkoi Shuji painella varovasti kyljen eri alueita, vieden sormiaansa hiljalleen ylemmäksi ja ylemmäksi sitä ruhjetta, yrittäen huomioida milloin tuohon poikaan sattuisi. Tästä johtuen Shuji joutui välillä vilkaisemaan myös Yorun kasvojakin.
"Sattuuko kylkeen kun istut, makaat tai hengität?" Mustaviherpää kysyi ohimennen.

[Yoru]

Yoru oli pitkän ajan hiljaa miettien vastausta Shujin kysymykseen. Mitä hän siihen voisi sanoa? Ei nuorukainen näin pitkälle ollut vielä ehtinyt miettiä. Hänhän nyt tiesi tasan tarkkaan olevansa homo. Tilannetta ei yhtään parantanut sekään, että tuo opettaja kosketteli häntä kivan lämpimillä sormillaan. Jaa, että mitä? Milloin Yorulla aina sattuu kylkeen? Nuorukainen mietti hetken. Käytännössä siihen sattui aina, kun hän teki jotain äkkipikaista tai oli pitkän aikaa jossakin puuduttavassa ja epämiellyttävässä asennossa. Poika oli aukaisemassa suutaan, mutta sieltä ei päässyt mitään järkevää sanaa vaan hyvin epämääräinen älähdys.
”Ai perkele”, Yoru naurahti liikahtaen hiukan, ”Tuo sattui”. Poika katsahti mustelmaansa ja sitten Shujia irvistäen tuskaisesti.
Makaaminen alkoi tuntua jo hyvin ärsyttävältä, joten Yoru nousi röyhkeästi istumaan ollen nyt lähempänä Shujiakin.
”Niin siihen seksuaalisuus asiaan palaten”, hän aloitti ja otti kiinni vihersilmäisen opettajan kauluksesta, ”En ole aivan varma nautinko enemmän tyttöjen vain poikien kanssa suutelemisesta… Haluatko auttaa asiassa, että saan sen selville?” poika kysyi, viattoman oloinen pilke tummissa silmissään. Pitemmittä puheitta Yoru hymähti hiljaa ja painoi kosteat huulensa vastan Shujin omia huulia, jotka tuntuivat hyviltä.
Nuorukainen havahtui hiukan keskittyessään liikaa toisin huuliin. Hänellä ei ollut edes mitään hyvää syytä tähän. Hänellähän oli jo Lucas, mutta Shuji… hän nyt tuntui herättävän kaikkia rivoja ajatuksia Yorun mielessä. Eikä Shuji näyttänyt edes yhtään pahemmalta, pikemminkin aika kiinnostavalta. Yoru ynähti jälleen tuntiessaan lievän vihlonnan kyljessään ja hän joutui vetäytymään pienestä suudelmasta, mutta poika piti edelleen toisen kauluksesta kiinni katsoen tätä tiiviisti ja ivallisesti.

[Shuji]

Kun Yoru sihahti kivusta,lopetti Shuji hetkessä kylkien painelun. Toisen kyljessä saattoi olla hiusmurtuma. Murtumaa siinä ei varmasti olisi, muutenhan poijalla olisi varmasti vaikeuksia jopa hengittää ja ylipäätänsä liikkua. Yorun liikahtaessa sitten istumaan, oli Shuji aikeissa myös suoristaa selkänsä, kunnes sitten... terkkarista tartuttiin kiinni. Vihreät silmät laajenivat ja Shuji hengähti nopeasti syvään - ehkäpä vähän katkonaisestikin hermostuneisuudesta johtuen. Mi-mitä tämä oli? Hetkinen, eikai Yoru oikeasti aikonut....! Samassakos Shuji sitten tunsikin ne pehmeät ja kosteat huulet omillaansa. Ainut, minkä Shuji teki ollessaan pienessä shokissa, oli se, että se raotti huuliaansa, mutta ei kuitenkaan osannut vastata suudelmaan. Yo-yo-yoru suuteli häntä ! Shuji tuntui vasta heräävän shokistaan (tai ehkä enemmänkin haavemaailmastaan) kun Yorun huulet erkanivat hänen omilta pehmeiltään. Mustaviherpää räpäytti silmiäänsä muutaman kerran, suun ollessa yhä pienesti auki, kunnes se hengähti katkonaisesti.
"Tu..tuota.. Sinulla on tuo kylki, sinun ei pitäisi rasittaa itseäsi liikaa ja jos sekaannun sinuun se on kiellettyä, joten en voi....Vaikka haluaisink... " Shuji tajusi taas sepittämänsä läpi suunsa, mistä johtuen vihreät silmät käännettiin pois, tuon yrittäessä sitten siirtyä kauemmaksi Yorun otteesta. Shuji kuuli jo omissa korvissaan miten hänen verensä alkoi kulkemaan nopeammin suonissa ja miten hän tunsi olonsa kuumaksi. Miten hitossa... ei hän yleisemmin ihan näin nopeasti kuumennut jonkun miehen lähettyvillä.

[Yoru]

Yoru hymähti tyytyväisesti Shujin takertaville sanoille ja pienelle… hätääntymiselle? Nuorukainen ei kuitenkaan antanut toisen liikkua kauemmaksi vaan nykäisi tämän lähemmäksi itseään kauluksesta. Ja Shuji oikeastaan halusi Yorua? Poika naurahti ääneen. Tällä hetkellä hän ei jaksanut ajatella kunnolla kylkeään. Tuo vihersilmäinen opettaja oli paljon mielenkiintoisempi.
”Ei kenenkään tarvitse tietää mitään, vai? Ja onhan minullakin… poikaystävä”, Yoru kuiskasi toisen korvaan pehmeästi ja nosti toisen kätensä Shujin niskan taakse. Hän pudotti jalkansa sängyltä ja samalla päästi toisesta irti tuntiessaan taas kipua kyljessään, vahvempana mitä hetki sitten.
’Ei tästä mitään tule’, Yoru ajatteli koskettaen hellästi kylkeään, jota kirpaisi hiukan. Eihän hän voisi keskittyä tekemään Shujille mitään, jos hänen kylkeään vihloi aina, kun hän teki jotain poikkeavaa. Japanilaisnuorukainen tuhahti hiljaa ja käänsi katseensa seinään nojaten taaksepäin käsiään vasten. Poika nosti leukaansa hiukan ja vilkaisi silmäkulmastaan Shujia.
”Kai sinä voisit jotain tehdä tuolle kyljelle?” Yoru kysyi ja vei katseensa taas seinään. Tilanne ei ollut yhtään hyvä enää ja sekin johtui vain hänen tyhmästä kyljestään.

[ Lyhyt, mutta ei uskalla raiskata liikaa näppäimistöjä, jottei emo herää. ^^; ]

[Shuji]

Jos Shujilla olisi ollut turkki, olisi sen karvat nousseet pystyyn shokista, kun Yoru muina miehinä tuntui vielä ilmoittavan että tuolla oli poikaystäväkin. Se tapahhtui taas! ...tai siis.. hän meni taas tuntemaan vetoa johonkuhun jolla oli jo joku toinen. Shuji puraisi taas alahuultaansa. Miksi sitten Yoru oli hänen kimpussa? Salasuhde? Mutta sehän oli kiellettyä ...! Mutta eikös kielletty hedelmä aina houkutellut. Yorun kuitenkin kuiskiessa korvaan ja kiertäessä tuolla tavalla käsiäänsä Shujin niskan taakse sai Shujin sydämen vain lyömään kovemmin, mutta ainakin jotakin helpotusta oli tiedossa. Yorun kylkeen sattui... perhanan kylki! ..taisiis..
"Krhm.. " Shuji selvensi kurkkuaansa ja kohottautui nyt selkänsä suoraksi, katsoen hetken aikaa Yorun rintakehää, kunnes se sitten kohosi takaisin toisen kasvoihin. Niin, se kylki.
"Laitan siihen tätä voidetta, sen pitäisi turruttaa kipeitä lihaksia. Annan myös särkylääkkeitä, mutta suosittelen että käyt koulun lääkärillä ja käyt kuvauttamssa kylkesi. " Shuji puheli, samalla kun se pursutti sitä läpinäkyvää ainetta kädelleensä ja kumartui sitten sivelemään hellästi sitä kipeään kylkeen. Tehtyään tuon suoristui Shuji jälleen kerran ja käveli sinne lääkekaapin luokse, alkaen etsimään särkylääkkeitä. Hänen huulissaan kihelmöi tuo äsköinen suudelma.. hitto."Oliko sinulla mitään muuta mitä tarvitset? "

[Yoru]

Yoru katsoi Shujia huvittuneen näköisenä. Nuorukaisen pitäisi siis mennä näyttämään omaa kylkeään jonnekin? Jollekin? Tämä tuhahti hiljaa ja siirsi katseensa hetkeksi muualle. Poika ei ollut koskaan noteerannut mitään lääkärireissuja, koska hänen mielestään ne olivat turhia. Hän oli alkanut inhoamaan lääkäreitä ja terveyskeskuksia silloin, kun nuorukaisen jalka oli vammautunut tenniksen peluussa, eivätkä lääkärit tehneet sille mitään, vaan väittivät sen olevan vain pieni nyrjähdys. Kun vamma sitten huomattiin, niin oli Yorun tenniksen peluu jo historiaa.
Poika hätkähti kevyesti tuntiessaan Shujin käden kyljellään. Yoru laski katseensa tuohon mieheen pirullinen virne taas levitin tämän kasvoilleen.
"Oletko ajatellut hierojan uraa?" nuorukainen kysyi kiusoittelevana, vaikkakin tarkoittavana. Kuka tahansa nauttisi Shujin kosketuksesta.
Yoru nuolaisi kevyesti huuliaan, kasvot jälleen peruslukemilla. Pojan katse valui vanhemman miehen takapuolelle, tämän etsiessä särkylääkettä. Hän ei ollut huomannutkaan, että Shujilla oli hyvä perse.
Nuorukainen yskäisi kevyesti ja kohotti katseensa Shujin tukkaan, kuullessaan miehen seuraavan kysymyksen.
"Ei oikeastaan", Yoru mumisi ja nousi seisaalleen murahtaen heikosti kyljen tuottamasta pistoksesta. Vitkuttelematta enempää poika asteli rentona Shujin luo takaapäin ja kietoi käden tämän lanteille.
"Mutta voisimmehan me keksiä jotain, mitä tarvitsisin", nuorukainen virnisti ja suuteli Shujin kaulaa kosteilla huulillaan.

[[ Ai jai, nuoren miehen hormoonit. *nodnod* Ja lyhyttä pukkaa. :’< ]]