|
Post by christian on Apr 3, 2006 19:16:20 GMT 2
( Jatkuu vanhasta foorumista )
Christian katsahti Sabineen hymyillen hieman. " Sopii minulle " Poika sanoi ja puhalsi hiussuortuvia pois kasvoiltaan, jotka tuuli oli siihen heittänyt. Chris vaistosi Sabinen pelon ja astui tämän viereen, yrittäen luoda kasvoilleen hymyntapaisen Danielille. Ei Chris jaksanut olla enää vihainen siitä, että Sabine oli ollut metsässä toisen pojan kanssa. Poika tarttui Sabinea kädestä, lähtien kulkemaan eteenpäin. Hän toivoi sydämensä phjasta, että Sabinen ja Danielin välillä ei ollut tapahtunut mitään, ja että hän voisi saada kenties ystävän Danielista. Kulmä tuulenpuuska lennätti lehtiä ympyrässä heidän äskeisessä seisomapaikassaan.
|
|
|
Post by Daniel on Apr 4, 2006 14:08:15 GMT 2
Daniel taiteili hymyn tapaisen kasvoilleen siinä kunnolla onnistumatta. Kasvojen lihakset olivat turrat kylmän ilman vaikutuksesta ja pidemmän päälle hymy olisi muistuttanut irvistystä, jos se olisi ollut leveä. Lähinnä hänen suupielensä kohosivat. "Jos aselepo on solmittu, niin minä olen valmis jatkamaan matkaa ellen ole onnistunut syväjäädyttämään itseäni", hän naurahti yrittäen saada hampaidensa kalinan laantumaan. Astuttuaan ensimmäisen askeleen hän horjahti hieman, mutta sai tasapainonsa takaisin. Danielilla on yleisesti ottaen hyvä kunto ja sen myötä kiitettävä immuniteettikyky. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut kokeillut terveytensä rajoja näin suurella haarukalla. "Menemmekö asuntoloille vai koululle?" hän käännähti ympäri nähdäkseen Sabinen ja Christianin. Jälleen hän meinasi horjahtaa jalkojensa jäykkyyjen vuoksi.
|
|
|
Post by sabine on Apr 4, 2006 14:22:24 GMT 2
Sabine hymyili pojalle ja kietoutui tämän kehoa vasten, niin kylmä hänellä oli. Hän katseli hetken Danielin horjumista ja kääntyi sitten katsomaan Christiania olikaan kohauttaen. "No kumpi tahansa on lähempänä." Sabine hymyili hieman Danielille, joka horjahteli hieman kylmästä. Mutta siinä missä Danielilla oli hieman kylmä, hän oli aivan jäässä. Hän tahtoi jonnekin lämpimään, ihan minne vain. Hän katseli kumpaakin poikaa mielenkiinnolla, koittaen saada heistä jotain tolkkua. Hän värähti vielä lisää kylmästä ja puristi nyt vuorostaan otettaan Christianista. Olihan se hieman moraalitonta, että hän vaihtoi tuosta vain jätkää, kun löysi jonkun toisen josta saisi kerättyä lämpöä, mutta hän oli kerran yhdessä Christianin kanssa niin parempi se olisi hänelle.
|
|
|
Post by christian on Apr 6, 2006 17:11:01 GMT 2
Christian nyökkäsi Danielille, kääntäen katseensa Sabineen.Poika kuuli Danielin sanat, kääntyen toisen suuntaan. " Se ja sama minulle, en oikeastaan tiedä, onko koulu lähempänä, vai kenties asuntolat. Poika katsahti tummalle taivaalle, jota hädintuskin näkyi puiden lehvästöjen takaa. Kylmä tuulenpuuska liikkui aavemaisesti polulla, tuoden kylmät väreet Chrisin keholle. Kuu vilkkui ajoittain puiden yläpuolella, tuoden hiukkasen valoa pimeään yöhön.
|
|
|
Post by Daniel on Apr 6, 2006 20:49:06 GMT 2
Liikkuminen alkoi olla jo todella vaikeaa ja Daniel hyppäsi muutaman kerran ilmaan koukistaen polvensa niin, että kantapäät osuivat valkoisten shortsien verhoamiin pakaroihin. Kankeus lieveni jonkin verran ja veri alkoi virrata nopeammin. Se ei kuitenkaan auttanut hänen käsivarsiaan, mutta Daniel ei viitsinyt aloittaa punnertamista pimeässä metsässä. Ties mihin hän olisi kädellään tökännyt hapuillessaan maata. "Minun asuntooni ei taida mahtua kovin hyvin liikkumaan siivoamisesta huolimatta. Se on vielä kesken", poika virnisti ajatellessaan ennenkuulumattoman suurta vaatemääräänsä, joka alkoi ottaa häntä jo pattiin. Siksi hän oli alkanut pakkailla tarpeettomia vaatekappaleita muovipusseihin ja vienyt niitä lähieseen kierrätyskeskukseen. Joitakin hän lähetti takaisin kotiin Kanadaan äitinsä iloksi - tai suruksi. Ei sitä voinut tietää. Daniel hypähteli paikallaan pitäkseen lämpöä yllä ja odotteli Sabinen ja Christianin seuraamista. Hän ei halunnut johtaa joukkoa yksin, sillä puut olivat vaarallisen lähellä polkua. Aivotärähdys tästä olisi vielä puuttunut. "Kun olemme päässeet lämpimämpiin tiloihin minulle ainakin maistuisi mukillinen jotain lämmittävää. Muuten kaivan jostain kaikki mahdolliset täkit ja peitot ja kääriydyn niihin kuin pakkopaitaan", hän sanoi edelleen hymyillen ja veti kätensä taskuistaan. Hän hieroi niitä ponnekkaasti yhteen ja puhalsi nyrkkeihinsä.
|
|
|
Post by sabine on Apr 7, 2006 12:33:41 GMT 2
Sabine lähti hiljaa kävelemään, vetäen Christiania hieman perässään. Hän tahtoi jo lämpimään. "Tule nyt, ellet sinä sitten ole ihmisusi, täällä ei pitäisi olla mitään kovin vaarallista." Hän lähti kävelmään kohti Danielia, sillä vaikka Christianianilla ei ollut kylmä, hän jo tahtoi mennä sisälle lämpimään. "Sama täällä... Tosin minä laitan kylpäammeen täyteen kuumaa vettä ja nauttia siitä..." Hän kääntyi katsomaan Christiania. "Mitä sinä haluat tehdä kun pääset sisälle lämpimään?"
|
|
|
Post by christian on Apr 17, 2006 17:50:13 GMT 2
" Minulla ei ole mitään kummempia suunnitelmia.. Jos menen omaan asuntooni, teen varmaan itselleni muutaman voileivän, juon kuumaa kaakaota ja katson televisiota, tai vaihtoehtoisesti luen historiankokeeseen " Poika sanoi vilkuillen ympärilleen hiukan hermostuneesti. Kuka tahansa olisi varmaan tehnyt niin, jos ei olisi tiennyt, oliko eksyksissä vai ei. Christian kiihdytti vauhtiaan niin, että pääsi Danielin ja Sabinen rinnalle kävelemään. Yön pimeyden ansiosta poika ei huomannut ollenkaan erästä oksaa, ja löikin silmänsä siihen alta aikayksikön.
|
|
|
Post by Daniel on Apr 17, 2006 18:26:47 GMT 2
Daniel käveli rivakkaan tahtiin polkua pitkin pitääkseen itsensä lämpimänä. Juokseminen olisi ollut parempi vaihtoehto, mutta silloin hänellä oli suurempi mahdollisuus törmätä kovarunkoiseen puuhun. "Minä en voisi kuvitellakaan lukemista enää tähän aikaan illasta. Olen siihen liian väsynyt ja kylmissäni", poika sanoi siirrellessään oksia tieltään. Hän kumartui alemmas päästäkseen erään jäntevämmän yksilön alta. "Loppuilta meneekin itseni sulattamiseen ja lämmittämiseen", hän jatkoi ja suoristi selkänsä huomattuaan oksien loppuneen. Polku alkoi hiljalleen leventyä ja Daniel huomasi, että etäämmällä paistoivat asuntoloiden valot.
|
|
|
Post by sabine on Apr 17, 2006 19:43:44 GMT 2
Sabine katseli hieman poikia, jotka kävelivät kummatkin hänen viereillään. "Aiotteko te kumpikin mennä omiin asuntojenne vai jättää minut yksin omaan asuntooni?" Sabine katseli hieman poikia, varoen oksia tiellään. Totta kyllä, edessä kajasti asuntolojen tuttu valo. "Mitä jos menisimme vähäksi aikaa viettämään aikaa jonkun asuntoon?" Sabine katseli hetken poikia kääntäen päätään puolelta toiselle.
|
|
|
Post by christian on Apr 18, 2006 6:56:42 GMT 2
Christian kohautti olkiaan, huomaten vasta nyt asuntoloiden valot. Poika tunki kädet farkkujensa taskuihin ja varoi polun yläpuolella olevia oksia, joihin oli jo kerran lyönyt päänsä. " Minulle se on ihan sama... Riippuen mitä mieltä Daniel on.. " Chris vastasi Sabinen esittämään kysymykseen.
|
|
|
Post by Daniel on Apr 18, 2006 13:05:09 GMT 2
Daniel käänsi päätään Christianin suuntaan, mietiskellen samalla. "Luulisin, että mahdumme kaikki kolme minun asuntooni. Nyt kun olen saanut sen lähes kokonaan siivottua", hän sanoi virnistäen pienesti ja käänsi katseensa takaisin levenevään polkuun. Asuntoloiden valot hämäsivät oikean välimatkan suhteen. Ensin alkuun hän oli luullut, että sinne ne olivat vain kivenheiton päässä, kunnes oli ajatellut tarkemmin. Metsän reunasta kesti kymmenisen minuuttia ensimmäisille oville, siitä pojan asuntoon vielä pari minuuttia. "Siis jos teille sopii, että menemme minun luokseni."
|
|
|
Post by sabine on Apr 18, 2006 17:20:39 GMT 2
Sabine naurahti hieman ja kääntyi puhumaan Christianille. "Älä sitten ole moksiskaan, Danielin asunto on täynnä vaatteita ja erityisesti makuuhuone on sen näköinen, kuin vaatekauppa olisi oksentanut." Sabine hymyili Christianille iloisena ja kääntyi sitten katsomaan, että ei törmäisi oksiin tai männynkäpyihin. Sabine oli vähällä alkaa hyppimään riemusta, kun näki taustalla asuntolojen valot. Hän pääsisi pois tästä kamalasta paikasta ja vieläpä tämän päivän aikana! Sabine oli vähällä kaatua, mutta sai sitten tasapainon takaisin. Hänellä ei ollut enää niin kylmä kuin hetkeä aikasiemmin, mikä taisi johtua siitä, että hän oli kerrankin liikkeessä. "Minulle se ainakin sopii, olisi järjetöntä että minä lähtisin kävelemään omaan asuntooni ja jättäisin teidät menemään rauhallisesti iltaa viettämään. Mitä mieltä sinä olet, Christian?"
|
|
|
Post by christian on Apr 18, 2006 17:39:44 GMT 2
Poika hieroi silmäänsä hetken, kunne späätti vastata Sabinen kysymykseen. " Sopii. Mutta minusta alkaa tuntua siltä, että Sabine ei uskalla olla yksin kotona.. " Christian kiusoitteli virnistäen Sabinelle ilkikurisen hymyn. Toivottavasti tyttö ei ymmärtäisi toisen repliikkiä väärin, sillä Chris ei halunnut pahoittaa Sabinen mieltä.
(( Lyhyt ><' ))
|
|
|
Post by Daniel on Apr 18, 2006 17:55:38 GMT 2
Daniel hymyili vinosti Sabinen alkaessa puhumaan hänen asuntonsa siisteydestä, olihan hän juuri sanonut, että oli saanut sen melkein kokonaan siivottua. Hän vilkaisi tyttöä sivusilmällä, kun puhe tuli hänen makuuhuoneestaan ja toivoi, ettei Christian ymmärtäisi sitä väärin. "Minä voin laittaa meille jotain syötävää, kun olen saanut itselleni lämpimämpää ylle", poika sanoi helpottuneena, kun toinen ei noteerannut Sabinen sanoihin ollenkaan. Hän ei olisi halunnut alkaa selittämään mitään. He ohittivat metsän rajan ja jatkoivat matkaa soratiellä asuntoloita kohti.
|
|
|
Post by sabine on Apr 18, 2006 18:35:19 GMT 2
Sabine oli hyvillään, että he olivat sopineet paikasta. "Minä voisin käydä sitten katsomassa, ovatko vaatteeni kuivunet." Sabine hymyili hieman pojille, ja kiljaisi lopulta iloisena ja halasi heitä kumpaakin, vaikkakin suuteli samalla Christiani. "Olemme viimeinkin päässet takaisin sivystyksen pariin!" Sabine hymyili pojjille ja katseli heitä iloisena.
|
|