Perjantain rutiini..

[Aki]

(( Alex kaiketi hyppii tänne ^^ ))

Perjantai klo: 11:43

Mikäköhän siinä oli, että jokaisena perjantaina sama rutiini kävi viikko toisensa jälkeen? Mistä johtui että ihmiset ylipäätäänsä pitivät rutiineja, tekivät samat asiat juuri täsmälleen samaan aikaan, täsmälleen samana päivänä? Johtuiko se siitä, että he eivät tahtoneet unohtaa asiaa joka piti tehdä joka viikko, vaiko rakastivatko ihmiset vain liikkua sääntöjen mukaan? Tee tämä tänään, tuo huomenna...? Oli miten oli, jälleen kerran, tuo yksi pitkähkö henkilö oli tekemässä rutiiniaansa.
Koska päivä oli vasta alkanut, ei uima-altailla niinkään paljoa ihmisiä tähän aikaan ollut. Tietenkin joskus siellä saattoi liikkua oppilaita jotka linsasivat, oppilaita joitta oli hyppytunti tai heillä oli muuten vain vapaata. Olihan Akin tulon jälkeen ollut uima-altailla moniakin tyttöjä, koska nämä olivat yrittäneet päästä tavalla tai toisella tutustumaan Akiin, tuloksetta. Aki ei ollut täydellinen mies johon saattoi törmätä tuosta vain, joka hymyilisi ja ottaisi naiset huomioonsa heti kun vain sellaisen näki. Ei, vaan Aki oli ilkeä, kusipäämäinen kylmä ihminen, joka vähät välitti muiden tunteista tai rikkoutuneista sydämistä. Miksi hän välittäisi kenestäkään? Miksi hän haluaisi olla jollekin läheinen ja ystävällinen..? Mitä iloa oli olla sellainen? Aki ei ymmärtänyt näitä asioita, ei edes senkään jälkeen, kun hänen oman sisarensa henkeä oltiin uhattu ja miten hänen silmiensä alla tyttö, jota hän oli satuttanut, oli yrittänyt ottaa hengen itseltään. Niinpä ajan kanssa olivat tytökin kaikonneet uima-altailta huomattuaan ettei Aki heihin kiinnittänyt sen enenpää huomiota siellä, kuin koulussakaan.
Veden sileä pinta rikkoutui Akin uidessa pitkän uima-altaan päädystä päätyyn yhden sivun maha pohjaan vasten, toisen sivun sitten selkä pohjaa vasten. Aki oli harrastanut koko pienen elämänsä ajan niin laulamista, mutta kuin uimistakin. Hän rakasti olla vedessä, siinä miltei painottomassa tilassa ja kokonaan keskittyä tuohon yhteen asiaan. Aki ei ollutkaan laittanut muuta päälleensä, kuin ne punaiset uimashortsit, jotka eivät toki olleet niin löysät, kuin yleisemmin näki kundien päällä rannalla, mutta eivät kuitenkaan liian tiukatkaan. Juuri sopivat siihen, etteivät suinkaan tipahtaneet nopeatempoisen kroolauksen tahdissa. Uituaan kuitenkin altaan pästä päähän tarpeeksi monta kertaa, pysähtyi Aki vihdoin ja viimein, vetäen kunnolla happea keuhkoihinsa, samalla kun hän tarttui oikealla kädellään kiinni altaan reunasta. Vasemman käden hän vei punaisten uimalasiensa päälle ja nostatti mokomat punamustien hiuksiensa sekaan, jotka valuivat märkänä vasten niitä kasvoja, joissa oli pieni ripaus femimiinisyyttä. Aki ei kuitenkaan vilkaissut hetkeksikään ympärilleensä vaikka olikin jäänyt hetkeksi tasaamaan hengitystään.. Ehei, hän aikoisi kohta uida vielä toisen kerran kunnes lähtisi juoksulenkille. Kroppa oli pidettävä kunnossa, oli fyysinen ja henkinen olo sitten minkälainen tahansa.

[alexandra]

Alexin päivä oli mennyt hyvin. Tyttö oloi nyt onnellisempi kuin koskaan. Olihan hän löytänyt sielunkumppaninsa, oman rakkaansa. Hän tuntui olevan hyvällä tuulella koko ajan. Katsuya vain nyt oli niin ihana..
Ne syvänruskeat silmät katselivat ympärilleen etsien jotakin. Nin, hänen paras ystävänsä Lara oli lähtenyt pois tuon romahdettua täysin. Mutta vain siksi ajaksi että tyttö saisi elämänsä taas järjestykseen. Alex oli selvillä rannalla tapahtuneesta eikä hän voinut hyväksyä ystävänsä tekoa, mutta oli kuitenkin valmis puolustamaan ja tukemaan Laraa. Huokaus karkasi niiltä täyteläisiltä huulilta tytön pysähtyessä ja suoristaessa sitä spagettiolkaimista valkoista mekkoa, jossa oli punaisia kukkia. Mekko ylettyi hieman polvien alapuolelle ja se leveni kellomaisesti lantiolta alaspäin. Jaloissa oli pienet tossut ja mekon päällä valkoinen puuvillatakki.
Alex oli todellakin huolissaan ystävästään. Hän katsoi kädessään olevaa kirjettä. Tai no kirjeitä. Yksi oli avattu ja toinen oli avaamaton. Toinen niistä oli hänelle, se avattu ja toinen Akille. sille pojalle, joka oli saanut Laran elämän suistumaan raitelitaan. Ja sitä poikaa alex nyt etsi.
Hän oli itseasiassa etsinyt sitä poikaa siitä lähtien, kun oli saanut kirjeen. Ei tämä kirje ollut ensimmäinen. Ennen tätä oli tullut kaksi kolme kirjettä, jotka oli osoitettu Akille. Ne Alex oli laittanut Akille postitse. Häntä ei vain ollut huvittanut nähdä poikaa, joka oli satuttanut hänelletärkeää tyttöä niin pahasti, että tuo oli yrittänyt tappaa itsensä.. Toki hän ymmärsi akiakin, mutta Lara oli hänelle paljon läheisempi. Jestas! Tyttöhän oli hänelle kuin oma sisar.
Tyttö tuli uimaaltaalle istuutuen aurinkotuoliin lepuuttamaan jalkojaan. Hän oli juossut tunneilla ja ympäriinsä etsimässä sitä poikaa. Kaikki tämä turhan takia? Aki varmaan repisi kirjeen lukematta sitä ja Alex saisi kuulla kuinka tuo haukkuisi hänen Laraansa.
Katse osui altaassa pulikoivaan poikaan. Hän seurasi tuota hetken, kiinnittämättä sen suurempaa huomiota, mutta tuon uidessa altaan reunalle Alex avasi nopeasti kirjeensä ja luki Akin kuvauksen läpi. sitten hän katsoi poikaa. Sen oli pakko olla sama henkilö! Alex työnsi oman kirjeensä valkoiseen laukkunsa ja piti Akin kirjeen kädessään. Hän tahtoi tavata tämän kasvotusten. Nähdä tuon ilmeen kun tuo avaisi kirjeen. Toki Lara oli varoittanut häntä ja kertonut millainen Aki oli. Alex oli hyvin varautunut moisen tapaamiseen.
Tyttö kipitti Akin eteen niillä valkoisilla kengillään ja jäi katsomaan tuota. Voi, Lara.. Tokihan hän ymmärsi miksi hänen ystävänsä oli kiinnostunut pojasta. Tuohan oli upea ja Alex itsekin olisi varmasti kiinnostunut toisesta, jos ei olisi Katsuyan kanssa. Tai ei hän tiennyt mikä heidän juttunsa oli, mutta hän tiesi rakstavansa poikaa ja Katsuya oli myös sanonut rakastavansa häntä. Hän olisi oman rakkaansa tukena aina.
Rauhallinen katse mittaili poikaa. Sitten Alex avasi suunsa. Ääni oli hento ja rauhallinen: " Natsumi Aki..? Pyydän että nousisit vedestä, kuivaisit itsesi ja avaisit tämän kirjeen.. Se on Laralta.." Alexin klassisen kauniit kasvot olivat nyt vakavat. Hän pakottaisi toisen lukemaan sen kirjeen tai sitoisi toisen ja lukisi sen. Akin oli pakko..

[Aki]

Aki oli antanut hetkeksi silmiensä painua rentoutuneina kiinni, hänen tasatessaan hengähtynyttä hengitystään, mutta rentoutunut olo kuitenkin katosi kuin tuhka tuleen, Akin tuntiessaan ettei aurinko enää paistanut häneen. Aki raotti silmänsä ja huomasi varjon päälläänsä, mikä nostatti niihin mustanruskeisiin silmiin sen kylmän, etäisen ja pistävän katseen, mikä pian nousikin altaanreunalta ylös, sinne edessään olevaan nuoreen naiseen. Ei Aki tunnistanut kuka toinen oli - ei hän voinut kaikkia koulun naisia tunnistaa kasvoilta, mutta tosiaankin, tämä uusi tyttö oli kaunis. Harmi vain, että Aki vähät välitti kuinka kaunis tyttö saattoi olla - tai toiset, samanlaisia kaikki olivat. Aki oli kaatanut kahden vuoden sisällä entistä kauniinpia tyttöjä toisensa jälkeen eikä sana kaunis enää tuntunutkaan niin kauniilta, pikemminkin Akin silmissä kauniit tytöt olivat normaaleja, mutta taas ne, jotka olivat omalla tavallaan persoonallisia, olivat kauniita ja jotakin sellaista, mitä Aki arvosti.. Tiivis katse kuitenkin tuijotti tytön silmiä, käänämättä katsettaan hetkeksi pois. Ja sitten tyttö vihdoinkin puhui, avasi nuo pulleat huulensa. Aki kohotti kysyvänä kulmaansa kuullessaan oman nimen, mutta kysyvä katse kuitenkin katosi saman tien, kun puhe tuli siihen että hänen pitäisi nousta vedestä, kuivata itsensä ja lukea tuo kirje. Kirje? Keneltä.....? Laralta..? Aki hymähti huvittuneena. Vai että Laralta. Ei nuorukainen ollut saanut lainkaan kirjeitä muilta ihmisiltä uudelle kämpälleensä, mutta syynä saattoi olla joko väärä huone tai sitten se, että hänen ihaijilakerhonsa tuntui näpistelevän muiden ihailijoiden kirjeet. Oli asia miten oli, nähtävästi Lara tahtoi jostakin syystä ottaa häneen yhteyttä. Tehdäkseen mitä? Haukkuakseen taas? Eikö Lara tajunnut että haukku vain kasvatti Akin itsetuntoa?
"Ja minkä ihmeen takia minun pitäisi totella kaltaistasi tyttöä? " Matala ääni pian sitten puhuikin, Akin aukaistessa silmiäänsä ja kohottaessaan katseensa sinne tytön suuntaan. Niin, miksi hänen pitäisi nousta juuri nyt ja lukea juuri nyt tuo kirje? Vaikka Akista ei sitä millään tavalla näkynyt - kundi kun osasi olla kylmä ja etäinen, vaikka miltä Akista tuntui, mutta Aki ei voinut kuitenkaan kieltää, etteikö hän ollut helpottunut kuullessaan että kirje oli Laralta. Ja minkä takia Aki oli? ...koska se tarkoitti että Lara olisi varmaankin yhä elossa, eikä hänen siskonsa ollut vaarantanut henkeäänsä turhan takia.

[alexandra]

Katse pysyi tyynen rauhallisena. Silmät katselivat toisen eleitä ja ilmeitä. Sitten Alex taas puhui äänen pysyessä rauhallisena. " Koska tahdon nähdä ettet revi sitä. Tahdon että luet sen ja Lara pyysi minua seuraamaan, että myös luet sen. En tiedä mitä hän tahtoo, mutta tunnen Laran sentään niin hyvin että tiedän ettei hän hauku sinua", Alex piti pienen tauon tarkastellen toista mietteliäänä. Mistä Alex oikeastaan tiesi mitä Lara halusi? Hän kuitenkin uskoi Laran tahtovan vain tavata ja yrittää sopia asiasta. Alex tiesi, että Lara katui tekoaan todella paljon, mutta riittäisikö se?
Hän heitti kengät jalastaan ja istuutui siihen altaan reunalla, Akin oikealle puolelle. " Jos tahdot voit lukea myöhemmin, mutta tahtoisin silti noudattaa parhaan ystäväni toivetta. Älä pelkää. Ei hän hauku sinua. Tunnen Laran niin hyvin ja hän on kertonut minulle asioita. Myös mitä hän teki ja mitä sinä teit. Hän on minulle kuin oma sisar... Hän on aina tukenut minua, joten lue se kirje, Aki ",Alex sanoi rauhallisesti. Hänestä tuntui kuin hän olisi selittänyt jotain asiaa pienelle lapselle..
" Lara on hankala persoona ja niin olet kuulemma sinäkin. Sinuun sattuu, eikö? Teissä on paljon samaa, Sinussa ja Larassa.." tyttö mutisi puoleen ääneen. Niin, olihan Lara kertonut Akista ja tuon luonteesta. Lara ei ollut kuitenkaan haukkunut poikaa millään tavalla vaikka toinen olikin satuttanut tyttöä paljon ja ajanut tuon itsemurhan partaalle. Alex tiesi, että Lara oli ollut jo valmiiksi rikki eikä tarvittu kuin pieni teko, joka luhisti tytön täysin.

[Aki]

Aki ei voinut olla naurahtamatta ivaallisesti kuullessaan tytön puheet. Mitä, hänkö pelkäisi että häntä haukuttaisiin? Hah. Tuo tyttö - tai edes Larakaan ei tainnut tuntea häntä tarpeeksi hyvin, vaikka kuka todella tunsi Akin? Ei kukaan, paitsi hänen sisarensa, joten Aki ei voinut sille mitään, että häntä huvitutti koko tilanne, varsinkin tämän tytön sanat.
"Miksi pelkäisin että hän haukkuisi? " Aki hymähti huvittuneena, antaen kätensä yhä levätä altaan reunalla, samalla kun hän antoi toisen pysytellä siellä vedenpinnan alapuolella.
"Ja mitä hän onkaan sinulle kertonut..? Tietääkseni ainoa asia, minkä sanoin tai tein, oli se, ettei minua kiinnostanut hänen haarojensaväli. " Matala ääni puhutteli, silmien yhä pysytellessä tytössä, joka istahti hänen oikealle puolelleensa. Vai että tämä henkilö aikoi jäädä vielä odottelemaan että hän avaisi kirjeen ja lukisi sen? ...no, siinäpä ajatteli, hänellä oli vielä treeni kesken ja Aki, jos kuka, ei pitänyt siitä, että treenit pitäisi jättää jonkun typerän asian takia kesken - kuten kirjeen lukemisen, mikä voitaisiin tehdä vaikka ennen nukkumaanmenoa tai koulutuntien välissä. Aki kuitenkin naurahti huvittuneena uudemman kerran, kun sitten tuo tyttö alkoi kuin psykologiksi, kertoen että häneen muka sattui ja hän olisi Laran kaltainen? Ei jestas, mihin maailma oli menossa.
"Jos kerta tunnet minut noin hyvin, niin kerroppa, mihin minuun sattuu? " Aki virnisteli puhellessaan, kuitenkaan lopettamatta. Hän kuin kerjäsi iskua naamaansa - vaikka jos tuo tyttö mokomaa yrittäisi, niin varmasti lentäisi altaaseen Akin seuraksi.
"Ikävä kyllä minun pitää myöntää ettei Larassa ja minussa ole mitään samaa. Minä en sentään viiltele ranteitani auki kuin teinitytöt jos joku sanoo ei. " Aki osasi olla ilkeä, mutta hän ei pitänyt siitä, miten hänelle tultiin puhuttelemaan siihen sävyyn kuin tuntisi Akin läpikotaisin. Toinen ei tiennyt hänen menneisyydestään mitään.

[alexandra]

Alex hymähti pojalle eikä sanonut mitään. Hän vain kuunteli tuota. Sitten ne syvänruskeat silmät käännettiin toisen mustanruskeisiin silmiin. "Luuletko olevasi kova kun satutat toisia? Mitä saat siitä? Uskon että sinun pitää olla aikamoisen rikki sisältä kun käyttäydyt tuolla tavalla. Et tahdo päästää ketään lähellesi, koska sinua on satutettu liian monta kertaa. Olet kovettanut sydämesi. Se on pahinta mitä ihminen voi tehdä. Kovettaa sydämensä niin ettei pysty olemaan kuin kylmä ja kova ihminen vailla sydäntä." Alex piti taukoa puheestaan seuraten toisen ilmeitä. Tai no Aki taisi pitää saman kylmän ja etäisen ilmeensä koko ajan. " Kuulostaako tutulta? Lara on samanlainen. Hänelle on tapahtunut asioita, jotka saivat hänet tekemään asioita, joita hän ei tarkoittanut.. Se että sanoit hänelle ei oli viimeinen pisara hänelle. Se luhisti hänet täysin, mutta aika varmasti tiesitkin sen. Sinullahan tuntuu olevan kokomusta elämien ja sydänten murskaamisesta", Alex sanoi. Hän ihmetteli mistä sai rohkeutta astua toisen reviirille ja nenälle. Ei hän yleensä ollut sellainen. Yleensä hän myönteli muita ja hymyili kauniisti kuin kysyttiin jotain. Ei sillä, ei hän huutanut tai räyhännyt pojalle. selitti vain asiat omalla rauhallisella äänellään. ehkä poika kokisi jotain ja yrittäisi parantaa tapansa. Tai sitten ei. Luultavasti ei..
Alex sääli Akia hieman. Jos hän oli osunut oikeaan hän tahtoi tietää mikä tapahtuma oli saattanut Akin noin kylmäksi ja tunteettomaksi? miksi pojan piti käyttää kaikkia vain hyväkseen? Alex ei tajunnut. Lara oli sentään uskoitunut hänelle melkein heti, ei sillä että hän sellaista Akilta odottaisi. Ja voisihan Akin luonne olla tälläinen ja Alex oli täysin väärässä, mutta entä jos hän olikin oikeassa? Tuskin silloinkaan poika hänelle uskoutuisi, mutta saisipahan ajattelemisen aihetta. Jos sitäkään. Aki kyllä vaikutti kovin uppiniskaiselta, mutta ainakin Alex oli yrittänyt eikä tämä varmasti jäisi tähän. Eijei, tyttö varmasti jatkaisi..

[Aki]

"Ja minä uskon että sinä taidat todella olla yhtä tyhmä kuin miltä näytät. " Aki hymähti huvittuneena, samalla kun hän nostatti toisen kätensä myös sinne altaan reunalle. Pitkäsormiset kädet ottivat tukevan asennon reunalta, kunnes nuorukainen sitten ketterästi kohottautui vedestä pois, mutta vain istuakseen siihen tytön viereen. Oli yksi sama haile, kastuisiko tyttö, mutta ainakaan nyt Aki ei voinut tehdä treenejäänsä, koska mokoma oli yhä häiritsemässä häntä ja selvästi yritti saada Akin vain näyttämään sen todellisen kylmän puolensa, joka ei tosissaan välittänyt mitä sanoi tai mitä teki. Aki vei oikean kätensä punaisille uimalaseilleensa, jotka olivat yhä hiusten seassa, kunnes ne sitten tiputettiin siihen hänen viereensä, Akin jäädessä hetkeksi hiljaisena haromaan hiuksiaansa. Siinä istuessaan vettävaluvana Akin litteässä vastassa kykeni helposti erottamaan jännittyneet vatsalihakset. Mutta ei tyttö varmasti mokomaan kiinnittänyt huomiota - ainakaan toivottavasti. Pian katse kuitenkin kääntyi siihen kirjeeseen, mitä Alex piti kädessään ja yllättävän nopeasti, ilman mitään varoituksia Aki nappasi sen käteensä, vieden sen sitten niin kauaksi, ettei Alex varmasti saanut sitä takaisin vaikka kuinka yritti. Kirje Laralta... Tuijoteltuaan sitten hetken aikaa kirjett, Aki hymähti huvittuneena, minkä jälkeen hän kääntyi katsomaan Alexia, vieden kirjeen nyt uima-altaan ylle.
"Luen tämän kirjeen sillä eholla, jos selität minulle tarkkaan, miksi minun pitäisi hypätä ystäväsi kanssa heti sänkyyn, mutta toki naiset saavat kieltäytyä jos miehet ehdottelevat. " Aki virnisti pirullisesti tytön suuntaan. Tuo oli varmasti asia, mihin tyttö ei osaisi vastata, ainkaan tavalla, jolla Aki hyväksyisi asian. Tosiaankin, mikä teki hänestä kusipään jos hän kieltäytyi? Olivatko kaikki naisetkin sitten kusipäitä kun myös kieltäytyivät sänkypuuhista tiheään tahtiin? Miksi miehille ei suotu sellaista vaihtoehtoa?
"Jos et pysty vastaamaan kunnolla, häviät niin silloin.. Saan maistaa sulojasi. " Aki oli kyllä varautunut siihen, että Alex saattaisi nyt lyödä häntä kämmenellä poskelle - tai haarojenväliin, joten kuin vaistomaisesti Aki liikautti päätäänsä pikkuriikkisen kauemmaksi, antaen kuitenkin katseensa pysyä tiiviisti tytössä, odottaen ilmeitä ja eleitä.
"..ja jos et suostu tähän, niin heitän kirjeen tuonne altaaseen.. Revittyäni sen ensiksi. " Akilla oli pirulliset leikit ja säännöt, mutta voi jestas, miten Aki tilanteesta nauttikaan.

[alexandra]

Kyllähän tyttö kastui hieman ja sihahtikin pojalle siirtyen vähäksi aikaa vähän kauemmas. Hän heilutti kirjettä sormiensa välissä kunnes se sitten äkkiä otettiin pois häneltä. Katse kääntyi poikaan ja tyttö älähti hieman toisen viedessä kirjeen veden ylle. Sitten Tyttö kääntyi katsomaan poikaa epäuskoinen ilme kasvoillaan. Anteeksi kuinka? Pakottiko toinen valitsemaan Laran ja Katsuyan väliltä? Ystävyys vai rakkaus? Ei hän voinut pettää Laraa.. Hän rakasti tyttöä liikaa, mutta Katsuya.. Hän oli saanut sen pojan elämän takaisin raiteilleen ja tahtoi olla tuon kanssa aina. Ei hän voisi pettää miestä, jota rakasti..
Siistit kulmakarvat rypistyivät hieman. Tajusiko toinen minkä väliltä tuo pakotti hänet valitsemaan? Katse käännettiin pois toisen kasvoista. Kumman hän pettäisi? Laran vai Katsuyan? Pitäisikö hän sanansa Laralle? Toinenhan oli ollut hänen ystävänsä aina ja oli tukenut häntä vaikeina aikoina. Seisoisiko hän sanansa takana? Mutta Katsuya.. Hän ei voisi... Hän tahtoi tulevaisuuden pojan kanssa. Ei hän kykenisi pettämään poikaa kenenkään kanssa..
Syvänruskeat silmät käännettiin taas Akiin, katse kävi kirjeessä. " En ole sanonut että sinun pitäisi hypätä hänen kanssaan sänkyyn. En todellakaan. minä en hyväksy sitä elämää jota Lara elää. Tuon vain kirjeen häneltä. En mitään muuta.. Älä pakota minua tähän..." Alex sanoi hiljaa. Tilanne oli ahdistava. Mitä hän voisi tehdä? Antaa toisen repiä kirje ja kävellä tiehensä? Ehkä se olisi viisainta. Että hänen teki mieli lyödä tuota poikaa, mutta hän vaivoin hillitsi mielensä. Kädet kuitenkin puristuivat nyrkkiin.
Alex puri hampaitaan yhteen. " Revi kirje.. Minulle on aivan sama... En ala pilaamaan hyvää suhdetta tämän takia..." Hän pelkäsi mitä toien tekisi eikä liikahtanut. Jokainen lihas siinä tanssijan kehossa oli jännittynyt. Alex todella toivoi, että toinen repisi ennemmin kirjeen. Katsuyasta hän ei luopuisi. Toinen oli hänelle kaikki kaikessa. Hän oli syönyt omat sanansa ja tyttö tiesi sen itsekin.

[Aki]

Vaikka Aki pitikin kirjekuorta nyt pelkästän etusormensa sekä peukalon välissä siinä altaan yläpuolella, ei Aki kuitenkaan antanut sen pudota edes vahingossakaan alas. No, ei ainakaan vielä, nimittäin Aki tahtoi saada selityksen tuolta tytöltä. Jo se, että Alex pian käänsi katseensa pois Akista sai kundin virnistämään vain leveämmin. Tuo ele, että tyttö meni epävarmaksi, se, jos mikä, vain ruokki Akin itsetuntoa. Oliko hän kolauttanut liian arkaan paikkaan? ..oliko tyttö tajunnut miten typerä oli ollut, kun oli haukkunut häntä sydäntenmurskaajaksi ja kusipääksi sen takia kun oli vain sanonut ei? Niinpä Aki kuunteli hiljaa tytön sanoja, keskeyttämättä hetkeksikään. Yllätykseksi Aki sitten kuulikin miten... tyttö ei edes yrittänyt. Ei yrittänyt selittää, ei mitään, ei edes puolustanut enää ystäväänsä vaikka äsken oli miltei liekit silmissään niin tehnyt. Aki hymähti pienesti, vilkaistessaan kirjettä. Ensiksi komennetaan lukemaan kirje, mutta sitten tyttö tahtoikin vain pelkästään tuoda kirjeen?
"Tsk tsk tsk. " Matala ääni äänteli, samalla kun Aki käänteli kirjettä, hymähtäen huvittuneena.
"Ensiksi sinä tulet tänne haukkumaan minua sydämettömäksi kusipääksi ja sitten... Sitten kun tahdon tietää tähän syyn, käännät kokonaan selkäsi rakkaalle ystävällesi ja petät hänen lupauksensa vain jonkun pojan takia, jota et varmasti edes paljoa tunne, eikös? " Tässä vaiheessa aki käänsi katseensa takaisin Alexiin, kohottaen kysyvänä kulmaansa. Hän kykeni jo tuntemaan miten hän oli saanut otteen tästä tytöstä, joka oli tullut kovana ja vakavana, mutta oli valahtanut maahan yhtä helposti kuin Lara. Naiset, aivan samanlaisia.
"Joten siis heitän tämän menemään, koska loppujen lopuksi jopa sinulle on aivan sama saanko ystäväsi kirjeen. " Aki vei toisenkin kätensä kirjeen sileälle pinnalle, ottaen sitten valmiiksi otteen että hän voisi repiä mokoman kahtia.

[alexandra]

(( "Är du min skötsel??"- Alex ))

Alex kuunteli toisen sanoja. Ne syvänruskeat silmät kohtasivat toisen mustanruskeat. "Mitä sinä tiedät rakkaudesta? Käytät vain toisia sairaasti hyväksesi.. En tiedä mitä siitä saat, mutta käyttäytymisesi on sairasta, Aki.. Se mitä minun ja Katsuyan välillä on ei kuulu sinulle.." tyttö sanoi kasvot ilmeettöminä tutkien toista silmillään. Sitten kasvot käännettiin pois. Sinne veteen päin. " Miksi et menisi hankkimaan apua? Mitä menetät sillä että yrität parantaa tapasi? Saat samaa nautinto muutenkin kuin satuttamalla toisia.. " tyttö sanoi ääneen. Hän ei välittänyt mitä toinen ajatteli, mutta hänen mielestään Akin pitäisi saada jostain apua. ei hän yrittänyt satuttaa ja tiesi ettei toinen näin herkästi haavoittuisi.
Hän katsoi aikansa jalkojaan, joita hän heilutteli vedessä. Sitten tyttö siirtyi nojaamaan käsiinsä. Hän käänsi mietteliään katseensa taas Akiin. "Jos et aio lukea sitä niin revi se. Silloin Lara ei pidä sinuun enää yhteyttä. Hän ymmärtää kyllä.. Mutta hän tahtoo vain pyytää anteeksi sinulta ja siskoltasi. Kuten jo sanoin, se mitä hän teki oli väärin ja hän katuu sitä. Alex jätti kertomatta rakastamastaan pojasta paljon, mitä toinen oli kysynyt, mutta nyt Aki tiesi ainakin nimen ja sen että Katsuya oli Japanista. Ehkä toinen ymmärtäisi. " Tai jos et revi sitä niin anna kirje minulle takaisin. Mitä sinä sillä muka enää teet? " Alex kysyi nojautuen pojan puoleen ja ojensi tuolle kätensä jos toinen vaikka ojentaisi kirjeen hänelle. tosin ei varmaankaan.. Alex oli varuillaan pojan seurassa, mutta juurikaan antanut sen näkyä. Hän piti kasvonsa ilmeettöminä katsoessaan poikaa. Eijei. Hän ei antautuisi toisen valtaan. Hän ei alistuisi toiselle. Ei..
Hänellä oli Katsuya.

[Aki]

Aki vilkaisi tyttöä, kirjettä ja tyttöä, kunnes sitten huokaisi tylsistyneenä. Tämä tyttö ei todellakaan ollut lainkaan hauska mitä tuli tälläisiin tilanteisiin, käyttäytyi vain kuin tietäisi kaiken, mikä olikin sinällään erittäin..paha asia. Ymmärsiköhän tyttö, miten oli antamassa Akille kuin vapaat kädet siihen että kundi voisi satuttaa tuota tyttöä? Eikö tyttö tajunnut sitä että toinenhan kuin antoi Akin kietoa piikkilakojaansa tytön ympärille? Mutta.. mikäs siinä, parempihan tämä vain Akille oli. Jokainen tyttö tuntui olevan aivan liian helppo Akille tätä nykyä. Mitä tyttöjä oikein vaivasi? Oliko heillä todellakin niin pienet aivot etteivät huomanneet miten sulavasti Aki hoiti tälläiset tilanteet? Ajatus sai Akin naurahtamaan huvittuneena, samalla kun tuo yli sadankahdeksankymmenen senttinen kundi päätyikin nousemaan seisomaan siihen altaan reunalle, vilkaisten Alexia huvittunut virnistys huulillaan, samalla kun Aki sitten astelikin sinne aurinkotuolien luokse, missä hänen tavaransa olivat.
"Kerroppas minulle, Neiti Kaikkitietävä." Aki aloitti, pysähtyen tuolin eteen, laskien valkean kirjeen tuolille ja samalla noukkien limenvihreän pyyhkeen, alkaen kuivaamaan itseäänsä. "Mikä tekee minusta sairaan hyväksikäyttäjän? " Aki sanoi virnistellen. Niin, tämä oli seikka mikä sai Akin hetkessä jälleen pommittamaan tuota tyttöä. Oliko hän käyttänyt täällä koulussa ketään hyväksi? Ei suinkaan. Oli hän oli maannut yhden tytön kanssa jo ensimmäisellä viikolla mutta.. seksi oli ollut kummankin haluama asia eikä kumpikaan tahtonut suhdetta. Joten Akin maine tuossa koulussa oli vielä puhdas. Kukaan ei tiennyt miten hän käyttäytyi. Ainut asia, mitä hänestä tiedettiin oli se, että Aki oli kylmä ja etäinen ja saattoi sanoa ilkeän jos toisenkin lauseen, mutta olihan tälläisiä kundeja koulussa enemmänkin, eikös? Voivoi Alex, mihin itsesi olitkaan taas laittanut.
"Ja älä anna minulle mitään paskapuhetta siitä mitä tein Laralle, koska tiedät varmasti itsekin etten tehnyt lainkaan mitään. Ja mitä rakkauteen tulee.. " Matala ääni puhui, hymähtäen pienesti sanojensa välissä. Vai että rakkaus.. "Mistä edes tiedät seurustelenko jonkun kanssa? Ehkä minulla on joku jota rakastan.. " Aki jatkoi, laskien sitten pyyhkeen tuolille, kirjeen päälle, minkä jälkeen kundi kääntyi Alexin puoleen, silmissä nyt paljon kylmempi katse kuin ennen.
"Ja sitten sinä tulet tänne kaikkitietävän asenteen kanssa ja luulet tietävästi kaikken vaikka et tiedä mitään. Oletko sinä niitä naisia jotka eivät voi olla sotkeutumatta toisten asioihin? " Aki jatkoi puhumistaan, naurahtaen sitten huvittuneena, samalla kun hän pudisteli päätäänsä, kääntyen vaatteidensa puoleen. hän kyllä tulisi vielä illemmalla tekemään harjoitukset uudestaan.

[alexandra]

Alex siristi niitä syvänruskeita silmiään hiukan nähdessään se virnistyksen toisen huulilla. Pitikö toinen häntä vain pilkkanaan? Luultavasti. Mutta miten Alex olisi sitten voinut käyttäytyä? Kuin kuolaava koira? Kenties Aki odotti sitä, mutta Alex ei antanut tuolle periksi. Tyttö seurasi katseellaan kuinka toinen käveli tavaroidensa luo. Vasemman puoleinen kulmakarva kohosi hiukan. Anteeksi kuinka? Neiti Kaikkitietäväinen? Hän oli yrittänyt vain auttaa toista. Oliko Aki loukkaantunut hänelle?
Alex antoi toisen puhua suunsa puhtaaksi kuunnellen tyynen rauhallisena. Enää tyttö ei voinut pitää suutaan kiini. " Se mitä teit Laralle oli väärin! Herrajestas! Millainen mies sinä oikein olet? Tajuatko, ettei kukaan pidä tuollaisesta käytöksestä? Se on vastenmielistä..." tyttö sanoi inhoten. Olihan totta, että hän ei ollut kuullut Akista pahaa muulta kuin Laralta., mutta... Mikä sai Akin käyttäytymään tällä tavalla? Oliko pojalla tosiaankin joku tyttö jossakin? Se selittäisi osan pojan käyttäytymisestä.. Ehkä Aki oli siksi niin kylmä, mutta miksi toinen sitten yritti käyttää hyväkseen tyttöjä? Tai jopa käyttikin? Eikö se ollut pettämistä? Vai?
Alex pudisti päätään. " Ei en ole. Tulin puhumaan sinulle, koska Lara pyysi minua tekemään niin.." tuo sanoi pää pystyssä, kirkaiden silmien pysyessä toisessa. Hän ei luovuttaisi. Aki saisi ärsyttää häntä miten paljon tahtoi, hän pysyisi sinä ilmeettömänä tyttönä. Sinä tylsänä Alexina, jota hän ei oikeasti ollut..

[Aki]

Miksi Aki olisi odottanut että Alex esittäisi kuolaavaa koiraa? Jos tyttö olisi sellainen ollut, olisi Aki varmasti heittänyt toisen altaaseen ja antanut hukkua sinne. Mutta se, että tyttö käyttäytyi kuin kaikkitietävä oli enemmän kuin ärsyttävää. Aki kykeni jo kuvittelemaan millainen Alex oli vanhempana... Sellainen mummeli joka sekaantui jokaisen naapurinkin asiaan, tehden pienestä asiasta suuren ja pilaten muiden ihmisten elämiä. Jestas millaisia drama queeneja naiset osasivat olla, valittivat kaikesta, pikkuriikkisistäkin asioista. Aki sai puettua lyhythihaisen valkoisen paidan päälleensä sekä mustat housut jalkaansa, niiden märkien uimahousujen päälle, kunnes hän sitten kääntyikin jälleen kerran Alexin puoleen, siristäen silmiäänsä.
"Kukakohan tässä on vastenmielinen.. Sinä tulet tänne, sanot tuovasi kirjeen ystävältäsi joka mukamas ei hauku minua.. Sitten väität että minä olen kusipää koska en tahtonut maata ystäväsi kanssa vaikka kuinka hän levitteli haarojaansa minulle. Tämän jälkeen sanot ettet suvaitse lainkaan ystäväsi elämäntyyliä ja muuta paskaa, mutta silti vieläkin minä olen vastenmielinen ja tehnyt väärin. Kerroppas, idiootti, mitä tein väärin, mitä?! " Aki huomasi kohottavansa pienesti äänensävyäänsä, mutta päätyi kuitenkin pian rauhoittumaan. Tuon tytön koko olemus ärsytti häntä.. miten tuollaisia idiootteja edes päästettiin tähän kouluun?
"..hetkinen. Tiedätkö enää itsekään minkä takia olet täällä? Ensiksi sanoit että sinun piti tuoda kirje ja katsoa että minä luen sen, sen jälkeen sanot että sinun piti tuoda pelkästään kirje.. ja nyt sinun piti vielä puhua minulle? " Matala ääni puhui.. kunnes aki huomasi naurahtavansa huvittuneena, kundin istahtaessa sille aurinkotuolille, katseen ollessa yhä Alexissa.
"Taidat olla aika sekaisin päästäsi.. "

[alexandra]

Tyttö kohotti kulmakarvojaan toiselle. ”Ehkä olenkin. Mitähän se sinulle kuuluu? Mutta pääasia on että sait sen kirjeen. Eikö? Ja nyt arvon herra minä lähden. En haaskaa aikaani enää sinuun. Ihmettelen mitä Lara sinussa oikein näki”, Alex sanoi. Hän oli loukkaantunut pojalle ja se taisi näkyä hieman hänen käytöksessään. Siinä kuinka tyttö kipakasti nousi ylös ja heitti niitä vaaleita hiuksiaan olkansa taakse.
Kengät laitettiin takaisin jalkoihin ja laukku nostettiin maasta. ”Mieti mitä sanoin. Tee kirjeelle mitä lystää.. Minulla on kouluhommia kesken enkä voi viettää aikaa täällä sinun kanssasi väittelemässä”, Alex sanoi rauhallisesti. Toki hän oli säikähtänyt yllättäen kohonnutta äänensävyä ja oli siksi kuin piiloutunut kouluhommiensa taakse, joita hänellä ei ollut. No hän keksisi muuta puuhaa. Hän voisi vaikka mennä Katsuyan luo jos tuolla olisi aikaa ja he voisivat katsoa vaikka jonkun elokuvan.
Syvänruskeiden silmien mietteliäs katse kävi vielä Akissa ja sitten tyttö käveli tuon ohi. Hän puri huultaan ja pysähtyi pojasta vähän matkan päähän. ” Toivoisin todella, että lukisit sen. Lara olisi iloinen.. mutta kuten sanoin. Tee miten tahdot. Minulle sillä ei ole väliä, mutta Laralle on”, Alex sanoi katsen toisen silmiin. Niin, Larahan pitäisi siitä jos poika lukisi kirjeen. Mutta Alex ei tiennyt ettei Lara ollut laittanut kirjeeseen osoitetta tai puhelinnumeroa mihin poika voisi ottaa yhteyttä. Kenties tyttö halusi salata olinpaikkansa. Olihan se tytölle suuri häpeä. Joutua nyt kallonkutistajalle ja pois koulusta.. Suuri häpeä varsinkin Laran kaltaiselle tytölle.

[Aki]

"Ehkä hän näki ison peniksen. " Aki sanoi huvittuneena, naurahtaen äänekkäästi perään. Hän ei voinut olla virnuilematta tyytyväisyydestä. Hän oli selvästi voittanut tämän taistelun, vaikka eihän tätä voinut sanoa taisteluksi. Kuitenkin, hän oli voittanut tuon tytön ja tämän kaikkitietävän asenteen, koska eihän tyttö muuten olisi lähdössä? Yleisemmin ihmiset lähtivät kun eivät kestäneet enää ja luovuttivat. Aki kuitenkin päätyi nyökäyttämään pienesti päätäänsä, samalla kun hän vilkaisi kirjettä. Vai että hän saisi tehdä sille mitä halusi? Ehkäpä hän lukisi sen..huvikseen, silloin kun ei olisi mitään tekemistä. Aki vilkaisi viimeisemmän kerran Alexia, kääntäen sitten katseensa sinne altaille. Hassua, Alex pukeutui samanlaisiin vaatteisiin kuin hänen sisarensa, punaiseen ja valkeaan ja omasi myöskin vaaleat hiukset, mutta tuossa tytössä ei ollut mitään muuta samaa hänen siskonsa kanssa. Vaikka Alex saattoikin olla kaunis muiden mielestä ja varmasti monet fantasioivat tytöstä öisin pippelit pystyssä, mutta Aki ei nähnyt mitään kaunista, Aki nimittäin näki kasvojen taakse. Ja mitä hän näki kasvojen takana? Ilkeän, kärttyisen ihmisen, joka moitti muiden tekemisiä vaikka ei tiennyt mitään. Haukkui vaikka ei tiennyt totuutta tai tuntenut koko ihmistä ja lopulta jättivät ystävänsäkin pulaan vaikka nämä olivat pyytäneet tekemään jotakin. Sellaisen ihmisen Aki näki, eikä hän tuntenut lainkaan vetoa Alexia kohtaan tämän takia. Alex ei hämännyt kiltintytön ulkokuorella.
"Pidä hauskaa... Furiku.. " Aki lausahti Alexin perään, kunnes jäikin sitten sinne uima-altaille istumaan. Ei hän lähtisi vielä koululle.. itseasiassa, hän voisi levätä hetken, ehkä lukea kirjeen ja tehdä harjoitukset uudestaan, alusta lähtien.