Zoooooo! [Emily]

[Yamato]

"okei... tai siis ei. Enhän minä voi antaa leidin tarjoilla. Se olisi aika kolaus tälläiselle urokselle. Minä maksan myös seuraavalla kerralla" yamato sanoi nyökytellen.
Sitten hän mietti, tulisiko toista kertaa. Mitä mieltä tyttö olisi hänestä? Sitä ei kyllä voisi kysyä suoraan, koska olisi se aika noloa, jos tyttö alkaisi kikattamaan, että Yamato oli vauva ja nössö ja vaikka mitä.
"aika monikin varmasti antaisi minulle turpaan. Olen kuulema hölösuu, jota ei voi vaientaa, paitsi ellei kurista tai pamauta tajua pois" poika sanoi ja hymyili tytölle.
Emin seurassa oli mukavaa. Sai olla melko oma itsensä. Ehkä hieman esittämisen halua, mutta eikös kaikki kundit tee sitä kimmojen edessä?
Yamato hörppäsi juomaa ja otti jääpalan suuhunsa, leikkien sillä.
"saanko udella, miksi tulit Saintiin?" oranssitukkainen poju sanoi ja katsoi Emiä silmiin.

[en tiedä, kysyinkö jo tuota aiemmin, mutta..]

[Emily]

[No ihan sama vaikka nyt olisitkin kysynyt, vastaan silti.]

"No, höh. Tai siis... katsotaan sitten." tyttö sanoi ja virnisti kun Yamato oli lupautunut maksamaan seuraavallakin kerralla.
Em kuunteli Yamatoa siemaisten välillä kokiksestaan.
"Noo, jos haluat tietää niin miksipä en voisi kertoa. Kaikki johtui uudesta isäpuolestani jota inhosin, ja jos totta puhutaan niin inhoan edelleen. Kaikkea on aika hankala selittää mutta aloitan nyt ihan alusta." Em sanoi.
"Vanhempani erosivat kun olin 11. Muutimme sitten äitini kanssa isovanhempieni maatilalle, jossa oli kyllä ihan mukavia eläimiä mutta olin vain liian tottunut kaupunkielämään. Jonkin ajan kuluttua mummini kuoli sydänkohtaukseen. Maatila myytiin pois, ja siksi mekin jouduimme muuttamaan takaisin kaupunkiin.."Em sanoi ja katsahti sitten poikaa siltä varalta jos häntä ei olisikaan kiinnostanut tytön selitykset.
"No emme toki muutaneet kaupunkiin kahdestaan, vaan sen äitini uuden miehen kanssa. Aluksi ajattelin että ehkä kaikki muutuu hyväksi, mutta ei. Emme tulleet Richardin kanssa toimeen ollenkaan. Siitä syystä siis olen nyt täällä. Saattaa kuulostaa naurettavalta lähteä yhden ihmisen takia tänne, mutta itseasiassa kaipasin muutenkin enemmän vapautta." tyttö sanoi ja lopetti.
"Öh, taidan joskus hieman innostua liikaa" hän lisäsi ja tirskahti.
"Se siitä, entä itse? Mikä sai sinut tänne?" Em kysyi.

[Yamato]

"kiltti tyttö" Yamato sanoi virnistellen, vaikka innostus hieman tipahti, kun Em sanoi ´katsotaan sitten´. Se varmasti tarkoitti tyttöjen kielellä ´hah! sun kanssas mä en minnekkään enää lähde tämän jälkeen´, mutta Yamato ei halunnut menettää toivoaan kokonaan.
Kun tyttö aloitti kertomaan tarinaa siitä, miksi tämä oli tullut Saintiin, Yamato alkoi kuuntelemaan, nojaten käteensä poskellaan ja kuunteli tyttöä kiinnostuneen oloisena.
Häntä kiinnosti. Oikeasti. Tytön tarina.
Kun Em lopetti, Yamato sulatteli kuulemaansa.
"aikamoinen stoori. Sinulla on käynyt ikävästi" poika sanoi nyökkäillen ja hörppäsi hieman limuansa.
"ei se minua haittaa, vaikka tyttö höpöttääkin. Se on minusta aika söpöä" poika sanoi ja iski silmäänsä.
"minun tarinani...? hmm.. isäni kuoli minun olessani 8 vuotias ja äiti yritti pärjätä minun ja veikan kanssa. Sitten aloin olla holtiton, mutta lopulta rauhoituin sen verran, että päätin lähteä kouluun. Kavereilta sain apua paikan valitsemisessa. Sen pituinen se" Yamato sanoi ja älysi, että hänellä ei ollut suurikaan menneisyys.
Onneksi heidän ateriansa tuli juuri.
"kiitos" poika sanoi, kun tarjoilija laski tarjottimen heidän väliinsä ja lähti pois.
"kimppuun vain!" Yamato sanoi ja otti hampurilaisen käteensä.

[Emily]

"Tjaa, kai se sitten on." Em sanoi miettivään sävyyn.
"Thih. Joo mutta välilä tuntuu että liika puheliaisuus ärsyttää joitakin." tyttö sanoi.
"No ei sinullakaan ole varmaan ollut helppoa." Em sanoi ja katsoin poikaan. Sitten saapuivat aterian ja tyttö keskitti ajatuksensa syömiseen. Hän haukkasi hampurilaisesta ja söi muutaman ranskalaisen.
"Nam." tyttö sanoi sitten ja virnisti. Hän toivoi ettei tämä jäisi heidän viimeiseksi tapaamiseksi, sillä pojan kanssa oli niin helppoa olla. Ihan erilaista kuin Emilyn edellisen koulun poikien, jotka olivat itserakkaita ja leuhkia.

[Yamato]

"minusta se on aika söpöä. Tai sitten se riippuu puhujasta. En mielellään puhuisi nörttien kanssa. Oletko koskaan ollut heidän luonaan? He puhuvat koko ajan Star Warseista ja Star Strekistä ja miettivät milloin joku ihme avaruusalus tulee ja sieppaa heidät mukaansa. Hrr.." Yamato sanoi ja häntä puistatti.
Onneksi lämmin hampurilainen sai hänet ajattelemaan muuta.
Pari ranskalaista eksyi pojan suuhun ja iso haukkaus hampurilaista oli Yamaton seuraava uhri.
Poika katseli Emiä.
"tämä tuntuu jotenkin oudolta. Tai siis, ei tytöt ole näin pitkään viihtynyt seurassani" Yamato sanoi sitten lopulta nauraen.
"kai minä olen tälläinen hömelö tai jotain" poika sitten sanoi ja odotti, että Em sanoisi häntä sellaiseksi höpsöksi, jonka seurassa oli turvallista.
Hän halusi olla vaarallinen.

[Emily]

"Nörttien? Odotas kun mietin... entisellä luokallani tosiaan oli yksi nörtti, mutta olen näköjään jo unohtanut hänen nimensä. Muistan kuitenkin kun hän puhui jostain tietokoneen eri osista, ja semmoisesta yhtä turhanpäiväisestä." Em sanoi.
"Niin, voi olla. Tosin, ei kukaan poikakaan ole minun seurassani näin pitkään viihtynyt." Emily sanoi ja otti muutaman ranskalaisen.
Tyttö kuunteli Yamatoa hörppien kokistaan. Kun poika kutsui itseään hömelöksi Em vain naurahti, hymyillen sitten. Hänen mielestään poika ei ollut hömelö. Ehkä tyttö oli vähän epäselvä omista ajatuksistaan, ja siitä millainen poika hänen mielestään oli.
Mukava ainakin. Sitten Em keskittyi miettimisestä taas syömiseen.

[Yamato]

"no, sellaisia ne nörtit ovat" Yamato sanoi nyökytellen.
Kyllä hänkin viihtyi koneella, mutta silloinkin chateissa ja muissa trendikkäissä paikoissa.
Kun Em sanoi, ettei kukaan poika ei ole viihtynyt hänen seurassaan niin pitkään, poika hymyili salaisesti.
Olikohan sitten Emillä ollut suhteita, jos hän oli eka poika jonka kanssa hän olisi viettänyt kohta pari tuntia, tai enemmän?
Yamato rouskutteli ranskalaisiaan ja mietti, haluaisikohan tyttö vielä tavata vaikka jälkeen päin? Tai siis, eihän he vielä kaiketi lähtisi täältä, mutta ehkä parin päivän päästä, tai jotain?
Siitä tulikin mieleen.
"minne haluaisit sitten lähteä täältä? käydäänkö katsomassa liskoja vai...?" Yamato sanoi ja käänsi kirkkaat silmänsä Emiin päin.

[Emily]

" Mennään katsomaan niitä liskoja vaikka ensiksi, kun ne ovat tässä lähellä."Em sanoi ja hymyili pojalle.
Tyttö haukkasi palan hampurilaisestaan josta oli jäljellä alle puolet. Sitten hän hörppäsi taas kokisestaan. Päivä oli kulunut yllättävän nopeasti, ja Em toivoi ettei se päättyisi vielä. Sitä paitsi heillä menisi eläintarhassa luultavasti vielä jonkin aikaa. Jos he siis aikoivat katsoa kaikki eläimet.
Em nappasi pari ranskalaista, ja tajusi että niitä oli enää muutama jäljellä. Tyttö tajusi olevansa aikalailla syönyt, mutta hän odottaisi tietysti että poika olisi valmis lähtemään.

[Yamato]

"okei. Toivottavasti en ala kirkumaan kuin pikku tyttö" Yamato sanoi virnistellen.
Vaikka hän heitti asian vitsillä, hän toivoi tosissaan, ettei kiljuisi.
Jos joku käärme vaikka pääsisi vapaaksi tai jotain, niin poika olisi kaukana ja kiljuisi kuin tori mummo.
Poika mussutti loput hampurilaisestaan ja otti pari ranskalaista suuhunsa.
"onko sinulla mennyt hyvin täällä koulussa? Tai siis, oletko saanut ystäviä jne.?" Yamato kysyi ja katsoi mukinsa yli Emiä, samalla kun hän hyrppäsi ihanan viilentävää cokista.
Pian hän olisi valmis, mutta hän odottaisi, että Emkin olisi, eikä hoputtaisi tätä.
Yamato kostutti huuliaan ja katsahti Emin annosta.
Näköjään tyttökin olisi valmis pian.

[Emily]

Tyttö nappasi viimeisetkin ranskalaisensa ja söi ne. Hän kuunteli samalla poikaa, ja hymyili välillä.
"Noo, en vielä kamalasti. Olen kyllä tavannut muutamia ihmisiä mutta en montaakaan "hyvää ystävää" ole saanut. Onhan tämä ihan kiva koulu..." Em sanoi ja hörppäsi kokiksestaan.
Sitten hän haukkasi viimeisen palasen hampurilaisestaan.
"Olen kutakuinkin valmis, joten jos sinäkin olet voimme kai lähteä" tyttö sanoi hymyillen.
Yamatokin näytti suht valmiilta joten he voisivat kaiketi jatkaa matkaa liskojen luo.

[Yamato]

"sinä olet oikeastaan ensimmäinen, joka juttelee ja olee tällä tavalla minun kanssani. Vasta tullut tälläinen häirikkö poika ei oikein kasvata suosiota" Yamato sanoi virnistäen ja otti sitten tarjottimen.
He voisivat lähteä, koska Em itse ehdotti sitä.
Hän otti tarjottimen ja kävi tyhjentämässä sen sisällön roskiin ja lähti lompsimaan ovea kohti, pidellen ovea auki tytölle.
"neidin jälkeen" poika virnuili ja seurasi sitten tyttöä ulos.
"tuolla päin taitaa olla lisko talo" Yamato sanoi ja katsoi kyltistä opastuksen ja tarttui tyttöä kädestä ja lähti kävelemään taloa kohti.
Pian he olivat suuren talon luona, missä oli iso kyltti "Matelijat".
"tästä se lähtee" poika sanoi, värähti salaisesti ja avasi oven.

[Emily]

[Ai niin, se uusi foorumikin on tullut. Pelataanko tää lopuun kuitenkin?]

Tyttö virnisti pojalle ja lähti sitten tämän perään viemään omaa tarjotintaan. Em kippasi roskat alas, ja laittoi tarjottimen paikalleen. Sitten hän astui ovesta jota poika herrasmiesmäisesti piteli auki.
"Kuten tahdotte." tyttö sanoi ja hymyili.
Hän odotti että poikakin oli päässyt ulos.
"Joo, sinne siis!" Em sanoi. Tämä tarttui Yamaton kädestä ja niin he lähtivät kulkemaan.
Liskotalo tuli pian vastaan. Sisältä ei kuulunut juurikaan ääniä, mutta kun he astuivat sisään huoneen täytti sademetsän salaperäiset äänet. Kuului veden kohinaa ja jotain suhinaa.
"Niin.." Em vastasi.
Talossa oli heidän lisäkseen vain muutama muu.

[Yamato]

[pelataan, ei häslätä kaikkee nyt kesken]

Sisällä oli rauhallista. Kai poika oli pelännyt, että eläimet olivat vapaina tai jotain.
Vaikka olisihan se aika naurettavaa: myrkylliset käärmeet ja sun muut vapaana.
Yamato käveki rauhallisesti ensimmäisen lasin taakse, missä makasi jonkin sortin lisko kivellä.
Se näytti nukkuvan.
Oranssitukkainen poju ei edes huomannut, että piteli yhä tytön kädestä, mutta ehkä hän halusi vain pidellä tytöstä kiinni tietämättään.
"Gekko" Yamato luki kyltistä.
"tuo ei näytä pahalta. Tuollaista voisin ehkä jo pitää sylissä" poika sanoi nyökytellen ja koputti hieman lasia.
Lisko avasi silmänsä laiskasti, katsoi äänen suuntaan ja käänsi sitten kylkeä.
"laiskuri" Yamato mutisi ja lähti toisen lasin taakse, minkä sisältö nostatti Yamaton karvat pystyyn.
Iso käärme. Todella paksu. Ja ruma. Ja se oli painanut littanaisen naamansa lasiin kiinni, niin että Yamato meinasi kiljua nähdessään sen. Mutta onneksi hän piti mölyt mahassaan.
"hyi!" poika vain sanoi karmivasti.

[Emily]

He kulkivat eteenpäin saapuen pian ensimmäisen lasin luokse. Siällä lasin takana makasi vihreä lisko. Se oli Gekko.
"Niin, ei kovin pahalta. Mutta en ehkä kuitenkaan haluaisi tuollaista lemmikikseni." Em sanoi hymyillen.
Sitten lisko avasi silmänsä ja kääntyi heidän suuntaansa. Se kuitenkin kääntyi yhtä nopeasti takaisin kuin mitä oli äsken kääntynyt.
"Thih." Em naurahti kun poika moitti gekkoa laiskuriksi. Sitten he jatkoivat matkaansa toisen lasin luokse.
"No tällaista en ainakaan ottaisi!" Em sanoi kauhistellen lasin takana pällistelevää käärmettä.
Tyttö ei liiemmin välittänyt käärmeistä vaikka ne olivatkin ihan kiehtovia. Mutta tuollainen paksu pötkö!
Käärme irrotti katseensa lasista ja kääntyi poispäin.
Sitten Em suuntasi kolmannen lasin luokse. Näky ei ollut ollenkaan paha. Lasin takana liikuskeli 3 kilpikonnaa.

[Yamato]

Kolmas lasi on iloinen yllätys Yamatolle.
Söpöt kilpparit uiskentelivat siellä tai makasivat kivellä.
"hei! missä Rafaello on?" poika sanoi nauraen ja osoitteli vain kolmea. Neljäs puuttui, jotta heistä voisi tulla TMNT.
"okei.. olen katsonut liikaa veljeni kanssa televisiota" Yamato sanoi naureskellen ja meni hieman nolostuneena seuraavan lasin luokse.
Siellä oli Leguaani.
Hirveän iso jättiläinen ja siellä se vain makoili lajitovereiden kanssa kivellä tai puiden oksilla.
"noh, olisko tuollainen kiva?" Yamato sanoi virnistellen.
Tuollainen pelottaisi jehovan todistajat ja lehti myyjät ovilta.
Toisella puolella käytävää oli iso lasi, samanlainen kuin leguaaneilla, niin lasin takana oli iguaaneja.
Nekin olivat isoja möhkäleitä.
"tuollaiset eivät olisi hassumpia. Ehkä sellainen, joka ei puraisi päätä irti yöllä" poika sanoi virnistellen ja koputti hieman lasia.