Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 27, 2007 17:08:19 GMT 2
"no hyvä, että en saanut kuulla hirveää saarnaa, että miehet ovat helposti ymmärrettäviä" Nana sanoi virnistellen. "aloitetaan vain... en halua että opettaja tulee ja haukkuu meidät laiskiaisiksi" punapää sanoi nauraen. Ajatus, että opettaja tulisi tänne ja kuulisi heidän keskustelut, puistatti. Mutta aikaa ei ollut siihen. Nana hyppäsi pöydältä, joka narisi ja pian se rojahti maahan. "ohoh... olinko noin lihava?" punapää kysyi hämmästyneenä, ennenkuin purskahti nauramaan.
"nyt meidän on pakko pyytää tänne sohva. Mutta ensin täällä pitäisi siivota. Voisin pyytää talkkaria hommaamaan valot ja opettajakunta voisi rahoittaa, että tämä kellarin voisi muuttaa harjoittelu huoneeksi. Siis muillekkin kuin meille. Ja siivoojat varmasti siivoaisivat tämän paikan, jos käytät charismaasi?" Nana sanoi räpytellen silmiään.
"nättiä kaveria? minulla on kämppäkaveri, Edwina, vuoden nuorempi minua. Mutta en tiedä, seurusteleeko hän. Ja sitten on eräs Roxanne, vuoden vanhempi minua, mutta tietääkseni hän ei seurustele [pistin Roxynkin tähän.. xD]" Nana sanoi. "minä kyllä en ole tavannut tämän koulun tyttöjä hirveästi" punapää selitti nolona.
|
|
|
Post by Toki on Jul 27, 2007 19:27:31 GMT 2
[Hoohoo, et kai vaan kauppaa sitä? XD]
Tokin oli pakko tyrskähtää pienesti kun pöytä romahti. Olihan se ilkeää, mutta minkäs sitä itselleen voi. Tokikin huomasi virheensä vasta sitten kun oli revennyt nauramaan. Poika sai pian hallittua alkavan naurunpuuskan ja katsahti anteeksipyytävästi Nanaa. "En usko että se sinusta johtui. Ehkä me kaksi olimme liikaa sille." Brunette virnisti pienesti ja kaatui selälleen kylmälle lattialle. Ei uskoisi että Ranskasta löytyisi oikeasti kylmä paikka, tai ainakaan näin kylmä. Lämmitys oli pakko saada, heti sohvan jälkeen.
"Tai sitten meidän täytyy tarjoutua talkoovoimaksi ja siivota läävä keskenämme." Toki irvisti synkälle katolle. Siivoaminen ei tällä hetkellä innostanut, mutta ehkä se saisi ajatukset hieman toiseen suuntaan. Siinä tapauksessa pieni, tai suuri, siivoaminen ei kuulostanut ollenkaan pahalta. "Heti sohvan jälkeen on pakko hankkia lämmitys tai meikäläisen täytyy kaivaa talvitakki jostain kun tulen harkkoihin. Tänne jäätyy hengiltä!" Toki nosti itsensä takaisin istuma-asentoon ja hieroi käsiään. Pitäisi vielä jaksaa harjoitellakin. Tokista tuntui ettei ääni välttämättä kestänyt tätä iänikuista parkumista ja tappelemista. Brunette olisi menettänyt äänensä täydellisesti kun kilpailun aika tulisi.
Nanan sitten paljastaessa hieman seikkoja muutamista tyttösistä Toki mielenkiinto heräsi oikein kunnolla. Ehkä Nana voisi tosiaankin auttaa häntä. "Nanaaaa~! Auta minua. En saa itse mitään aikaiseksi! En oikeasti edes muista milloin olisin ollut tytön seurassa ja minulla olisi ollut mielessä jotain muuta kuin ystävyys!" Toki katsoi suloinen kissanpentuilma kasvoillaan punatukkaa ja kallisti vielä hieman päätään. Tokin pitäisi totisesti ruveta viettämään enemmän aikaa naispuolisten kanssa, ehkä hän saisi tapettua sen pienen osan aivoista joka valitti siitä, että miehet olivat hänen juttunsa. "Noh, en minäkään täältä hirveästi ihmisiä tunne. Ainoastaan tiedän ketkä ovat minua vastaan ja sanovat sen suoraan, ja sitten tunnen muutamia ihmisiä, tosin suurinosa vanhoista ystävistä jäi taakse kun saivat kuulla siitä, että seurustelen Shiron kanssa..." Tokin katse kääntyi takaisin lattiaan. Se olikin aika ihme. Ne ihmiset joihin hän oli tutustunut ennen Shiroa, eivät suhtautuneet asiaan kovinkaan lämpimästi, mutta sen jälkeen tulleet ihmiset suhtautuivat huomattavasti lämpimämmin - kuten Nana ja Lucas. Tai no, Lucas oli huono esimerkki - taas kerran.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 28, 2007 19:07:09 GMT 2
[tietenkin... xD mä oon possu... mä myyn sille, joka tarjoo eniten... xP]
"hei!" Nana sanoi yrittäen kuulostaa vihaiselta, Tokin alkaessa nauramaan, mutta itsekkin nauroi pian. Naurun kyyneleet valuivat silmistä, mitkä hän sitten pyyhki. "pitää alkaa laihtumaan" punapää tyrski vielä hetken ennenkuin sai koottua itsensä. "huh... " tyttö vielä huokaisi ja katsoi Tokia, joka istui lattialla.
"voisimme tietty aloittaa jo nyt, ja jättää treenit tältä päivältä. Tai siis, voisimme jo alkaa siivoamaan tätä läävää. Sitten voisimme hankkia sohvan ja lämmittimet ja pari lamppua ja sitten aloittaisimme treenit? Kyllähän siinä menee ehkä tämä viikko, mutta täällä ehkä viihtyisi paremmin...ja treenitkin sujuisivat paremmin, koska ei olisi sormet jäässä" punapää sanoi katsellen ankeana paikkaa. Hämähäkin seittejä roikkui joka nurkassa ja pieni huone oli tunkkainen. Pitäisi myös hankkia pari tuuletinta.
"voi Toki parkaa" Nana sanoi leikkisästi ja iski silmäänsä. Sitten hän käveli pojan viereen ja pörrötti tämän hiuksia, tämän ollessa suloinen puppy-look ilme kasvoillaan. Punapää nauroi. "kun sinulla on tuollainen ilme, kaikki naiset kuolaavat perääsi" Nana sanoi, hymyillen leikkisästi.
|
|
|
Post by Toki on Jul 30, 2007 14:45:22 GMT 2
[*rupeaa huutelemaan suuria tarjouksia*]
"Niin, siivoaminen voisi tehdä ihan hyvää. Jos tehdään sitten niin?" Toki lennätti pienen kiven luunapilla ahdistavan huoneen toiselle puolelle, ja se kolahti johonkin metalliin. Paikka ei tosiaankaan ollut mitenkään otollinen harjoituspaikka. Jos koululla ei olisi tämän parempaa tarjota, niin heidänt taitaisi olla aika siirtyä takaisin Tokin kämpälle soittelemaan. Siitä tosin saattaisivat naapurit hieman häiriintyä, vaikka eiväthän he mitenkään hirmu kovaa meteliä pitäneet. Tarpeeksi kovaa kuitenkin.
Toki hymyili suloisesti Nanalle tämän ilmoittaessa että naiset kyllä kuolaisivat hänen perään. Ehkä Tokin pitäisi vain mennä katsastamaan tilanne ja katsoa mitä tapahtuisi. Olisikohan Nana kovinkaan väärässä. "Eli minun pitää mennä kadulle kissanpoika-ilmeen ja 'ota minut mukaasi' -kyltin kanssa?" Toki naurahti pienesti ja katsoi kiitollisena Nanaa. Punapäällä oli oudot tavat kannustaa, mutta Tokiin tämä ainakin sai puhtia. Tällä hetkellä Toki oli oikeastaan onnellinen siitä, ettei ollut saanut vietyä päätökseen sitä mitä oli aloittanut. Siitä taas päästiin siihen, että Toki ei ollutkaan kertonut Nanalle aivan kaikkea.
"Öh, Nana... Minä taisin jättää erään asian kertomatta..." Toki katsoi hieman hämmentyneenä Nanaa ja alkoi kääriä pitkähihaisensa hihoja ylemmäs. Mustat hihat paljastivat ohuet ranteet ja Toki käänsi kämmenensä kattoa kohti. Kummankin ranteen kohdalla meni selvä viiltoarpi. Vaikka haavat eivät olleet syviä, kyllä niistä siltikin arpi oli jäänyt. "Minä yritin tappaa itseni." Toki katsoi Nanaa huultaan pureskellen. Onneksi hän ei ollut pystynyt siihen.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 30, 2007 18:47:09 GMT 2
["tarjoaako kukaan enempää?!"]
"aletaan vain siivoamaan, niin täällä pystyy hengittämään ja olemaan. Voisin käydä siivoajilta muutamia tarvikkeita, jos he ovat enää täällä" Nana sanoi katsellen seinille, missä oli hämähäkin seittejä ja ällöttävän näköisiä hämähäkkejä. "ja vois sitten bändi kaveritkin tuoda tänne, jos sellaiset löytäis" punapää sanoi, katsoen poikaa olkansa yli ja kääntyi sitten kokonaan Tokin puoleen.
Porkkana kuunteli Tokin ehdotusta, että menisi kadulle, ilmeen ja kyltin keran. "ei olisi paha.. sellainen hieno paita, mikä paljastaa pintaa ja naiset on myytyä kamaa" Nana nauroi ja virnisteli sitten. Ajatus ei ollut paha, mutta näkisi sitten, mitä naiset ajattelisivat lutuisesta Tokista.
Kuullessaan sitten, että poika aloitti epärövällä äänellä kertomaan jotain, Nana hymyili tälle kannustavasti. Vaikka kylmä hiki valahti hänen selkäänsä, hänen kuullessaan, että Toki oli jättänyt jotain kertomatta. Tokin sitten sanoessa totuuden, Nana avasi suunsa, sulki ne sitten, jälleen avasi suunsa ja loksautti kiinni. Sitten hän pudisti päätään. "oi Toki. Miksi?" Nana kysyi surullisen kuuloisena. Hän oli kumminkin kiitollinen, että poika ei ollut päättänyt päiviään. Johtuiko tuo Shirosta? Niistä kiusaajista? "olen vain kiitollinen siitä, että et tehnyt sitä, mutta.. johtuiko se Shirosta?" Nana kysyi ja puri nyt vuorostaan huultansa. Tokilla taisi olla pieni suojelus enkeli, joka huusi varoituksia, jos poika teki jotain... äkkinäistä.
|
|
|
Post by Toki on Jul 30, 2007 19:16:21 GMT 2
[*syvä hiljaisuus* Noni, mä tarjosin eniten! *esittelee setelinippua*]
Toki katsoi Nanaa hieman häpeävänä. Totta, hän häpesi tekojaan, eikä ainoastaan sitä mihin kaiken olisi pitänyt päättyä. Hän oli rellestänyt hiemaan liikaa viime aikoina, satuttanut liian monia. Nyt hän oli omalla tavallaan satuttanut Nanaakin. Nana oli ollut se viimeinen oljenkorsi johon tarttua, ja jota Toki halusi suojella häneltä itseltään. Nanan sitten kysyessä syytä, Toki ei itsekään tiennyt mitä hänen pitäisi vastata. Shirolla oli tietysti näppinsä pelissä, mutta tämä oli vain ollut laukaiseva tekijä. Kaikki sitä ennen oli johtanut hänet tähän tilanteeseen. Ensin Rose, siitä seuraava katumus, sitten Lucas, joka muistutti enemmän Shiroa kuin uskoikaan, sitten koko muu maailma joka tuntui vihaavan Tokia vain sen takia mitä tämä teki ja oli, ja viimeisenä Shiro. Siihen oli päättynyt Toki kierre, tai siihen sen olisi pitänyt päättyä. Toki oli vain jänistänyt.
"Shirolla oli näppinsä pelissä." Toki käänsi katseensa harmaaseen lattiaan. Hitaasti poika laski hihat takaisin ranteiden peitoksi. Brunette kietoi kätensä ympärilleen, ja sormet tavoittelivat selkää. Ainakaan hänellä ei enää lukenut Shiron nimeä selässä. Se oli alkujaankin ollut hyvin typerä idea, ja juuri sillä hetkellä Toki oli ehkä alitajunnassaan alkanut hieman pelkäämäänkin Shiroa. Tämä saattoi seota minä hetkenä hyvänsä ja napata keittiöveitsen ja hieman leikkiä Tokilla, tai oikeastaan Tokin ruumiilla. "Shiro tietää, että pelkään fyysistä kipua, ja hänellä oli muutama jekku takataskussa. Varsinaiset hyvästit..." Ei Toki ollut katkera, vain hieman järkyttynyt. Hän ei ollut nukkunut moneen yöhön tapahtuneen takia, ja vain sen takia, että selkää jomotti niin perkeleesti ettei nukkumisesta tullut yhtikäs mitään.
Toki upotti kyntensä paitaan ja muisteli sitä tunnetta kun Shiro oli satuttanut häntä. No, sen jälkeen oli tullut pelkkää tyhjää. Sitäkin tunnetta Toki kaipasi. Millään ei ollut väliä. Tosin Nanalle kertominen helpotti huomattavasti oloa. "Tiedän ettei hän tarkoittanut mitään pahaa, mutta sitä on vähän vaikea unohtaa. Ei tarvitse kuin katsoa peiliin." Selkä kun ei ollut ainoa paikka johon Shiro oli jälkensä jättänyt.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 30, 2007 21:52:28 GMT 2
["myyty tuolle parrakkaalle herralle..!" xD ei kai haittaa, että Roxy on kaks vuotta Tokia vanhempi? tai noh, jos Tokia kiinnostaa Nana, niin siitä vaan... yksi peli on jarruttunut, joten en tiedä, mikä on homman nimi.. xD]
Nana kuunteli Tokia ja katseli tämän kiemurtelemista surullinen ilme kasvoillaan. Hänestä tuntui pahalta. Oliko Shiro kostanut pojalle? Hän kuunteli kauhun lamaannuttamana kun Toki kertoi, että Shirolla oli ollut näppinsä pelissä mukana. Nana puri huultaan. Tokin laskiessa hihat alas, punapää käveli tämän luokse ja puristi lujaa, mutta samalla hellästi. Hänen teki mieli hukuttaa Toki lämpimiin halauksiin, jotta poika tietäisi, että hän oli aina tukena ja turvana. Hän suikautti suukon pojan otsalle. "voi pientä..." tyttö kuiskasi hiljaa.
Nana irrotti otteensa Tokista hymyillen. Tytön silmissä kiilteli kyyneleet, mutta onneksi ne eivät tippuneet kiilteleviksi kyyneleiksi poskille. "elämä on julma rakastajatar" tyttö vain sanoi. Hän ei ollut varma, mitä hänen pitäisi tehdä, joten hän sipaisi sormillaan pojan poskea. "mutta meidän pitää vain elää tässä maailmassa ja selviydyttävä" Nana sanoi ja hymyili jo hiukan. Punapää sipaisi hiuksia korvansa taakse. "nooh... onko sinulla vielä jotain, mistä minun pitäisi tietää?" Nana sanoi ja yritti hieman vitsailla.
|
|
|
Post by Toki on Jul 31, 2007 11:19:56 GMT 2
[Niin no, ei se ikä haittaa, ei niin ollenkaan. Toki tuppaa muutenkin harrastamaan noita vanhempia. XD Voishan Toki tietty Nanaan tykästyä, vaikka se tällä hetkellä onkin Toksulle melkein kun sisko, mut hormonit hyrrää sun muuta, niin. XD Jos se vaan teikäläiselle käy, niin kyllä näistä kahdesta vois parin tehdä? :')]
Toki hymyili pienesti kun Nana kietoi kätensä häne ympärilleen. Brunette vastasi halaukseen ja painoi päänsä Nanan rintakehää vasten. Pieneksi kutsuminen sai pienen ärsytyksen tunteen heräämään Tokin mielessä, mutta brunette pyyhkäisi sen nopeasti pois. 'Se nyt on vain sanonta.' Toki kun tuppasi inhoamaan lyhytkasvuisuuttaan. No, ehkei Nana tarkoittanut sitä niin henkilökohtaisesti. Eikä Toki kuitenkaan voisi suuttua Nanalle kun tämä oli tehnyt niin paljon hänen hyväksi. Nana saattoi olla viimeinen oljenkorsi joka piti Tokin jotenkuten järjissään.
Nanan irrottaessa otteensa Toki vastasi tämän hymyyn. Se, että Nana näytti siltä kuin olisi ruvennut itkemään hetkenä minä hyvänsä, satutti Tokia. Brunette kohotti kättään ja pyyhkäisi hellästi Nanan hieman kosteaa silmänkulmaa ja hymyili punatukalle hieman leveämmin. Nanan kosketus poskella sai Tokin värähtämään pienesti, mutta muuten Toki ei reagoinut siihen - ulkoisesti. Päänsä sisällä Toki hoki edelleenkin mantraansa siitä kuinka kiitollinen hän oli Nanalle siitä, että tämä oli siinä lähellä ja jaksoi tukea. Nana jaksoi häntä siltikin, vaikka hän oli satuttanut tätä. Se oli hieno tunne.
Toki naurahti pienesti Nanalle kun tämä kysyi olisiko vielä jotain. Eipä hänellä kai ollut muuta kerrottavaa. Ainakaan vielä. Nanalle kertominen oli helpottanut oloa huomattavasti. Eiköhän hän nyt olisi valmis kohtaamaan maailman sellaisena kuin se oli. "Eipä muuta. Ruvetaanko hommiin?" Toki kapusi ylös kylmältä lattialta ja venytti hieman selkäänsä. Tämänkin takia sohva olisi hyvä hankinta. Ei tarvitsisi valittaa selkäkipuja aina harkkojen jälkeen. Koulun johtokunta voisi ajatella hieman oppilaidensa parasta. Eivät kai he halunneet, että oppilaiden paikat kipeytyivät niin pahasti ettei heistä ollut enää opiskelemaan?
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Jul 31, 2007 15:57:52 GMT 2
[sopii mulle xD mutta katsoo nyt, miten tää juttu menee.. xD ]
Nana huomasi, että Toki hymyili kuin aurinko ja hänen sydämen ympärillä puristaneet vanteet hellittivät. Pojan pyyhkiessä hänen silmäkulmaansa, punapäätä hieman nolotti. Hän alkoi melkein vollottamaan, mutta eihän sitä voinut muutakaan, kun rakas henkilö hänelle yritti tappaa itsensä. Tytön poskelle ilmestyi hymykuoppa, kun hän kuuli Tokin naurahtavan. Oli hienoa kuulla pojan nauravan. "aletaan vain" Nana sanoi ja nousi itsekkin lattialta. Selkä oli aivan kipeä ja teki mieli kirota kylmä lattia.
"haetaan pari moppia ja rättiä, niin eiköhän tämä paikka puhdistu edes hieman" Nana sanoi ja pudisti housujen takamuksesta pölyn ja lian. Punapää katsoi ympärille. "toivottavasti siivoajat ovat vielä koululla" tyttö sanoi mutristellen huuliaan. Nana lähti kävelemään kohti portaita, ja yhtäkkiä ovi meni kiinni. Ovi oli aukinaisena ollut ainoa valonlähde joten Nana pysähtyi, koska oli pilkkopimeää. "aah!" tyttö kiljahti, kun tuli niin pimeää, jotta hän ei uskaltanut liikahtaa, jotta ei tippuisi portailta. "Tokii! Missä olet?" punapää huhuili ja yritti kokeilla ympärilleen.
[hahaa.. en kehdannut laittaa, että ovi meni lukkoon ja muuta.. xD sen saat päättää, menikö lukkoon vai ei.. xD]
|
|
|
Post by Toki on Jul 31, 2007 19:19:43 GMT 2
[Jeah~! lukkoon meni, ja Toki hukkas avaimet XD] Toki nyökkäsi innokkaana Nanan selityksille moppien hakemisesta sun muusta ja katsahti synkkää huonetta. Sen piristämiseen tarvittaisiin kyllä hieman muutakin kuin pelkkää siivoamista. Pieni maalaus ei olisi haitaksi, valot olisivat tietysti pakolliset. Ehkä jos seinät maalaisi vaaleammaksi, niin kellarista saisi hieman mukavemman, tai sitten ei. Ei sitä koskaan tiennyt. Pitäisi vain sitkeästi kokeilla. Eiköhän se muodostuisi, tai jos ei niin Toki kävisi vierailulla kotona ja toisi tänne kasan pehmoleluja! Sitten ei ainakaan voisi sanoa, että paikka oli ahdistava. Ellei sitten keksinyt sanoa, että pehmolelut tuijottivat. Nanan lähtiessä kohti portaita Toki seurasi tämän lähettyvillä, mutta ei ehtinyt pitkälle kun silmissä pimeni. Ensin Toki ajatteli että häneltä oli mennyt taju kankaalle, mutta sitten Nanan kiljaisu herätti hänet todellisuuteen. Paikka oli pimentynyt aivan tyystin. Syykin siihen selvisi pian. Ovi oli mennyt kiinni. Nanan huhuillessa Tokia brunette hymyili väkisinkin. Vaikka pimeässä ei nähnyt edes nenäänsä Toki tiesi suurinpiirtein missä oli. "Tässä näin, ei hätää." Toki ojensi kättään Nanan ääntä kohti ja pian pojan sormet koskettivatkin Nanan käsivartta. Toki otti hieman kokeilevan askeleen Nanaa kohti ja kompastui portaaseen. Brunette huudahti ja yritti hapuilla jostain tukea, mutta lähin tukipylväs oli Nana. Toki tarrasi Nanaa käsivarresta kiinni, ja sai kuin saikin pidettyä itsensä pystyssä. Pimeässä oli kuitenkin mahdotonta tietää mihin jalkansa laittoi, ja Toki joutuikin roikkumaan Nanassa melkein koko painollaan saadakseen jalkansa järjestykseen. Vihdoin poika pystyi kuitenkin huokaamaan helpotuksesta. Toki oli löytänyt tukevan kohdan jalkansa alle. "Huh, mitä tapahtui?" Toki kysyi hieman hölmistynyt ilme kasvoillaan. Pimeyden takia sitä oli kylläkin mahdotonta nähdä. Huomaamattaan Toki jätti kätensä Nanan käsivarren ympärille, ja katsoi tämän kasvoja, tai ainakin uskoi katsovansa tämän kasvoja.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Aug 1, 2007 0:03:01 GMT 2
[huiii! pelottavaa! xD]
"hyvä" Nana sanoi huojentuneena, Tokin sanoessa, että oli lähellä. Pian oli poika tarttunut hänen käsivarrestaan kiinni ja huomasi että poika kompastui portaisiin. Onneksi toinen sai hänestä kiinni. "oletko kunnossa Toki?!" punapää sanoi ja piteli Tokia pystyssä, kunnes tämä saisi tasapainonsa hallintaan.
Pojan kysyessä sitten, mitä tapahtui, Nana puri huultaan. "ovi meni kiinni.. tänne on pakko hankkia lamput, ellemme saa nyt tarumoja tästä paikasta" punapää sanoi ja yritti saada katsekontaktia Tokiin. "pitäisikö meidän etsiä ovelle reitti? vai uskaltaako tässä liikkua, ettemme katkaise niskaamme?" Nana sanoi ja hapuili toisella kädellään eteenpäin, missä luuli oven olevan. Tyttö otti hapuilevia askelia portaita ylös, pidellen seinästä kiinni. Hän veti Tokia perässään, antaen pojalle aikaa etsiä askel paikat. Nana kokeili ovea. "lukossa... onko sinulla avaimet?" punapää kuiskasi hiljaa.
|
|
|
Post by Toki on Aug 1, 2007 10:57:47 GMT 2
"Olen kunnossa, ei hätää." Toki pudisteli päätään selviten pahimmasta alkujärkytyksestä. Nanan sitten selittäessä mitä oli tapahtunut Toki vain nyökkäsi tälle. Nyt vain pitäisi löytää ovelle hengissä ja he olisivat turvassa. "Lamppu olisi ihan kiva..." Toki seurasi aivan Nanassa kiinni kun tämä lähti etsimään tietä ovelle. Toki kirosi mielessään itseään kun oli hajottanut taskulampun aikaisemmin. Sen pieni ja hutera valokin olisi ollut tervetullut. Tältä ilmeisesti tuntui olla sokea. No, sen Toki tiesi ettei halunnut sokeutua.
Pimeässä liikkuminen oli vaikeampaa kuin Toki oli kuvitellutkaan. Vaikka silmät alkoivatkin hieman tottua pimeyteen, ei eteenpäin siltikään nähnyt. Toki piti edelleenkin kiinni Nanan käsivarresta, ja tiesi näin olevansa menossa samaan suuntaan punatukan kanssa. Muusta hän ei ollutkaan varma. Ilmeisesti ovi oli kuitenkin tällä suunnalla. Vihdoin he pääsivätkin ovelle. Toki kuuli Nanan kokeilevan kahvaa ja odotti jo näkevänsä taas valon. "Lu-lukossa?" Toki tuijotti tyhmänä eteensä ennen kuin tajusi, että Nana oli kysynyt avaimia. Mihin hän olikaan jättänyt ne?
Toki päästi irti Nanan käsivarresta ja kaiveli kummatkin taskunsa läpi. Avaimia ei löytynyt. Aivan, hän oli jättänyt ne pöydälle, joten olisi palattava takaisin jos aikoisi ulos. "Eheh... Jätin ne pöydälle." Toki hieraisi otsaansa, mutta ei uskaltanut ottaa askeltakaan mihinkään suuntaan. Pimeys alkoi tuntua suorastaan ahdistavalta. Onneksi Toki ei saanut paniikkikohtauksia minkään muun kuin korkeidenpaikkojen seurauksena. Tai niin Toki ainakin luuli. Kyllä pimeys ahdisti, mutta ei se merkannut mitään alkavasta paniikkikohtauksesta - onneksi. Toki inhosi kohtauksia. "Mitäs nyt?" Toki kysyi ääni pienesti väristen Nanalta. Oikeastaan pimeässä oli pelottavaa, omalla tavallaan. Tokin oli pakko etsiä Nanan käsi ja poika kietoi sormensa tytön kämmenen ympärille.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Aug 1, 2007 15:02:20 GMT 2
"no todellakin.. olisi pitänyt ottaa varuilta joku lamppu tai jotain. Luulisi kyllä että kellareissa olisi lamput.. onkohan täällä valonkatkaisijaa?" Nana kysyi ja haparoi toisella kädellä seiniä ja löysi katkaisimen. Mutta rämpytettyä sitä, hän huomasi että lamppu oli palanut. "pahus" tyttö mutisi ja kääntyi katsomaan tummaa hahmoa joka oli hänen vieressä. Punapää oli tottunut jo hieman pimeyteen.
Pojan sitten sanoessa, että tällä ei ollut avaimia, Nanan teki mieli kiljua. He ovat jumissa ja avaimet alhaalla, pimeässä, kaiken sen roinan keskellä, kun hän oli hajottanut pöydän. Hän tunsi, kuinka Toki otti häntä kädestä ja se rauhoitti hiukan hänen oloaan. "pitää kai palata alas.. tai sitten huutaa apua?" Nana sanoi ja raapi vapaalla kädellään päätä mietteliäänä. "löydätkö tien alas?" punapää kysyi ja puri huultaan huolestuneena. Jos he lähtisivät kokeilemaan alas, pitäisi olla varovainen, tai he katkaisisivat niskansa. "teen tästä kyllä valituksen koulu kunnalle.. joka huone koulussa pitäisi olla hyvässä kunnossa.. talkkari on pitänyt lomaa kellarista" Nana sanoi murjottaen. Tyttö puristi Tokin kädestä. "kävellään varovaisesti" punapää sanoi ja alkoi hivuttamaan jalkaansa alemmille portaille.
|
|
|
Post by Toki on Aug 2, 2007 18:53:19 GMT 2
"Ehkä suunnistamme alas. Ylpeyteni tuskin kestäisi avun huutamista." Toki otti huteran askeleen ja etsi portaan reunan, laski jalkansa alemmalle portaalle ja huokaisi syvään. Yksi porras takana. Enää niitä olisi puoli tusinaa, ellei enemmänkin. "Eiköhän tämä tästä," Toki sanoi Nanalle hieman huteralla äänellä. Pimeys tuntui nielevän osan äänestä, tai sitten se vain karsi Tokin itseluottamusta. Enää ei uskaltanutkaan olla niin varma kun ei edes nähnyt eteensä. Tai kyllä Toki alkoi pikku hiljaa erottaa jalkojensa alla olevia askelmia, tosin hyvin heikosti. Brunette käännähti katsomaan Nanaa ja huomasi erottavansa tämän siluetin jo aivan selvästi. Hyvä, nyt hän ainakin tiesi missä Nana oli. Nanan ruvetessa valittamaan siitä, että tekisi koululle valituksen asiasta, Tokin oli pakko naurahtaa hieman ahdistuneesti. Koulu saisi tosiaankin kuulla tästä, mutta tuskin se mitenkään reagoisi. Enintään syyttäisi kahta varomatonta ja säikkyä oppilasta typeryydestä ja siitä, etteivät he olleet laittaneet ovea tarpeeksi tukevasti auki ja olivat vielä hukanneet avaimetkin. Tokilla ei nimittäin ollut mitään hajua missäpäin avaimet olivat, tai olivatko ne edes näkyvällä paikalla vai jossain roskakasan alla. Pimeässä olisikin hauska etsiä pientä avainnippua. Pimeässä hohtava avaimenperä olisi aika kova juttu.
Toki tunsi Nanan puristuksen ja vastasi tähän. Brunette hymyili Nanalle, vaikkei hän ollutkaan varma siitä näkikö tyttö sitä. Nanan läheisyys kuitenkin rauhoitti huomattavasti ja Toki otti uuden huteran askeleen. Nyt hän oli päässyt jo kaksi askelmaa alemmas. Toki kuuli Nanan seuraavan perässä ja odotti aina niin kauan kunnes tyttö sai hänet kiinni. Ei kestänyt kauaa kun Toki uskoi olevansa jo portaiden puolessa välissä. Vielä toinen hetki ja portaat loppuivat. Vasta kun Toki oli aivan varma ettei portaita enää ollut hän käännähti Nanan suunnalle. Loppujenlopuksi pimeässä oli aika helppo liikkua.
"Odotatko tässä jos käyn etsimässä avaimet? Aiheutamme vain enemmän tuhoa jos lähdemme kumpikin hortoilemaan pimeässä." Tokin ääni pysyi vakaana, vaikka oikeasti hän olisi vain halunnut vetää Nanan siihen lähelle ja painua pieninpään nurkkaan ja pelätä rauhassa. Hän oli kuitenkin heistä kahdesta se mies, joten hänen olisi aika käyttäytyäkin niin. Toki kääntyi ympäri ja vilkaisi vielä olkansa yli punatukkaa. Sitten poika katosi pimeyteen.Hetken aikaa Toki joutui miettimään missä oli ja mikä oli missäkin suunnalla, mutta pienen pohtimisen jälkeen Toki uskoi suuntaavansa pöydälle jonka he olivat Nanan kanssa hajottaneet. Siellä hän oli viimeksi avaimet nähnyt, ainakin luultavasti. Toki ei kuitenkaan päässyt lähellekään pöytää, kun hän tunsi jotain kovaa kenkänsä alla ja seuraavassa hetkessä poika olikin karjaisun saattelemana vatsallaan lattialla. Takareisi rusahti oudosti ja revähtänyt lihas ilmoitti taas olemassa olostaan tujulla kipuannoksella. Toki kirosi hiljaa ja hapuili lattiaa käsillään. Hän oli ilmeisesti kompastunut siihen pirun lamppuun jonka hän oli tuhonnut. Yhtäkkiä Toki iski kätensä jonkin kylmän ja metallisen päälle ja hetken tunnustelun jälkeen pojan teki mieli kiljaista riemusta. Hän löysi avaimet, eikä siihen tarvinnut kuin yhden reisilihaksen uhraaminen! Jippii! Toki kapusi vaikeroiden ylös kylmältä lattialta. "Kunnossa ollaan ja avainkin löytyi," brunette hihkaisi Nanalle ja lähti kävelemään takaisin portaikkoa kohti hieman jalkaansa aristaen. Lihas ei tätä menoa parantuisi ikinä.
|
|
Nana
Koulun nouseva tähti
Somewhere after midnight, In my wildest fantasy...
Posts: 177
|
Post by Nana on Aug 3, 2007 16:16:07 GMT 2
"minun kestäisi.. ja minulla on suuret keuhkot" Nana sanoi ja yritti naurahtaa, mutta häntä alkoi ahdistamaan tämä pimeys, joten nauru tukehtui jonnekkin. Punapää seurasi varovaisesti Tokia, joka näytti löytävän askeleet ja seurasi tätä perässä. Tokin vastaus puristus oli rohkaiseva ja Nana käveli mielellään tämän takana. Tyttö jupisi itsekseen jotain koulusta ja sen suunnittelusta. Luulisi että tämän kokoisella koululla olisi varaa ostaa lamppu kellariinkin.
Tokin sitten ehdottaessa, että menisi etsimään avaimia, Nana päästi pojan kädestä vastahakoisesti. "ole varovainen" punapää sanoi värisevällä äänellä ja katsoi kun pojan siluetti katosi pimeyteen. Sitten Tokin karjaistessa, Nanan sydän hypähti kurkkuun. "Toki?!" punapää sanoi huolestuneena ja oli jo varma, että poika oli kompastunut johonkin naulaan ja vaikka mitä hirveyksiä, kun tämä ilmoitti itsestään ja että tämä oli löytänyt avaimenkin. "Hyvä... lähdetään täältä. Ja jos palaamme vielä tänne, varataan sata taskulamppua ja miljoona pakkausta paristoja mukaan" Nana sanoi jo hieman huojentuneena, että he pääsisivät pois pimeästä kellarista. Tokin sitten kävellen hieman hitaammin portaille, Nana katsahti tummaa hahmoa. "satutitko jalkasi?" punapää kysyi ja katsoi Tokin kasvoja. tai ainakin oletti katsovansa.
|
|